Paikallisuutiset

Ylläksen ainutlaatuista luonnontilaista rinnettä ei saa rakentaa, sanoo luontokartoittaja – Kaavaehdotus osoittaa hotelleja ja mökkejä uhanalaisten lajien päälle

Ylläksen osayleiskaava etenee kevään aikana Kolarin päättäjien pöydälle. Kunta ei moiti kaavakonsultin työtä.

Ylläksen osayleiskaavan luontoselvitys on kelvoton. Vapaaehtoisten luontokartoittajien keräämää lajitietoa ei ole huomioitu kaavaa tehdessä. Luonnonmetsä-työryhmän koordinaattori, luontokartoittaja Ari Aalto kritisoi kovin sanoin Ylläksen osayleiskaavaehdotusta.

Aalto on tottunut metsiensuojelutyössä metsästämään uhanalaisia lajeja isolla työllä. Ylläksellä tehtävä oli helppo. Vapaaehtoiset kävelivät Ylläksellä syksyllä 2020 ja sen jälkeen lenkkejä, jotka näkyvät huomionarvoisten lajien havaintojonoina työryhmän tekemällä kartalla.

Aalto kiersi lenkin esimerkiksi Maisematien pysähdyspaikalta Tunturijärven suuntaan. Uhanalaisia tai silmällä pidettäviä, punaisen kirjan lajeja tuli hänen mukaansa vastaan noin kymmenen metrin välein.

– Pisteet on tässä (kartalla) vain sen takia, että tää on mun kulkureitti. Siellä on uhanalaista vanhojen metsien lajistoa aivan vieri vieressä.

Maisematien alapuolinen Ylläksen länsirinne on Aallon mielestä täysin poikkeuksellinen, hämmentävä, vanha luonnonmetsä. Vireillä oleva Ylläksen osayleiskaavan päivitys osoittaa metsään hotelleja, matkailupalveluja ja mökkejä.

– Erakkokääpä, välkkykudekääpä, erittäin uhanalainen kalkkikääpä, uhanalaisia jäkälälajeja runsaasti, erilaisia neulajäkäliä, esimerkiksi jauheneulajäkälä, kotelosieni aarninappu, raidankeuhkojäkälä, nukkamunuaisjäkälä, Aalto luettelee Ylläksen rinteen vanhojen männiköiden, kuusikoiden ja lehtipuiden lajeja.

– Ne on ihan hauskan näköisiä, kun kattoo luupin läpi.

Se on täysin ainutlaatuinen paikka. Metsä on hienompaa kuin kansallispuistossa.

Järeät haavikot ja kuusikot kasvavat Maisematien alapuolisessa metsässä vielä yli 350 metrin korkeudessa, mikä on Aallon mukaan Suomessa poikkeuksellista. Noilta korkeuksilta löytyi esimerkiksi Suomen pohjoisimpiin kuuluva vaarantunut poimukääpä.

– Pienilmasto tunturin rinteessä on niin suotuisa, että se kasvattaa puut ihan älyttömiin mittoihin.

Aalto uskoo, että jos alueesta tehtäisiin kunnollinen luontoselvitys, sieltä saattaisi löytyä todella harvinaisia lajeja.

– Se on täysin ainutlaatuinen paikka. Metsä on hienompaa kuin kansallispuistossa. Aika lailla koko Lappi on parin vuosikymmenen aikana tullut työ- ja harrastushommissa kierrettyä, eikä tämmöistä metsää ole muualla tullut vastaan. Ei varsinkaan tässä laajuudessa.

Kaavaehdotus tuhoaa toteutuessaan Ylläksen rinteiden vanhaa ja luonnontilaista metsää Maisematien alapuolella sekä Maisematien ja Ylläksentien välille suunnitellun yhdystien varrella, Aalto sanoo.

Ylläksen rinteeseen on kaavaehdotuksessa osoitettu alueita matkailupalveluille, hotellille ja liikerakentamiselle. Myös Ylläsjärven puolella Maisematien alapuolella Tunturinhännässä on kaavaan piirretty loma-asuntoalue, joka tuhoaisi toteutuessaan Aallon mukaan luonnontilaista metsää.

Äkäslompolon Nilivaaraan suunniteltu loma-asuntojen reservialue osuu Aallon mukaan niinikään luonnontilaisen metsän ja huomionarvoisten lajien päälle. Reservialue on alue, joka voidaan ottaa käyttöön, kun sen viereinen alue on lähes kokonaan toteutunut.

Luonnonmetsä-työryhmän kartoitusten mukaan Ylläksellä on luonnontilaista metsää käytännössä koko Äkäslompolon ja Ylläsjärven välinen Ylläksen länsipuolen tunturinrinne, yhteensä yli 13 neliökilometriä.

– Koko tekemämme rajaus on EU:n tarkoittamaa vanhaa tai luonnontilaista metsää, joka siis pitäisi suojella. Ja koska osa rakentamisenkin alle jäämässä olevasta metsästä on täysin luonnontilaista, ei niiden suhteen oikein ole liikkumavaraa. Luonnontilainen on luonnontilainen, siihen ei oikein voi muuta kriteeriä poliittisestikaan värkätä, Aalto pohtii.

Euroopan unionin biodiversiteettistrategia edellyttää, että kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät suojellaan jäsenvaltioissa tiukasti.

– Elinympäristö on jäänyt kaavassa täysin tunnistamatta. Sitä ei ole edes yritetty tunnistaa.

Jokaisella lajilla on itseisarvo, se on selvää. Mikä oikeus ihmisellä on hävittää muut lajit?

Mikä merkitys luonnolle on, jos Ylläksen rinteessä jää rakentamisen alle uhanalaisia kääpiä?

– Jokaisella lajilla on itseisarvo, se on selvää. Mikä oikeus ihmisellä on hävittää muut lajit? Aalto vastaa kysymyksellä.

Jokaisella lajilla on myös roolinsa ekosysteemissä, hän jatkaa. Esimerkiksi uhanalainen erakkokääpä muuttaa mäntyä takaisin ravinteiksi. Kovan kelohongan lahottamiseen ei moni laji pysty.

– Me voidaan luultavasti poistaa erakkokääpä maapallolta kokonaan, eikä tapahtu katastrofia. Mutta montako muuta lajia voidaan poistaa, että tulee katastrofi. Sitä ei kukaan tiedä, Aalto sanoo.

Petipaikkamäärää pystyy kasvattamaan valtavasti ilman, että pitäisi yhtään luonnonmetsää kaavoittaa.

Luonnonmetsätyöryhmä haluaa, että Ylläksen rinteen luonnontilaiset ja vanhat metsät poistetaan kaavan rakennettujen alueiden listalta. Se on esittänyt Kolarin kunnalle vaihtoehtoisia alueita, jonne voisi rakentaa lisää petipaikkoja.

– Ylläsjärven Tunturipalossa on varsin paljon nuorta metsää, samoten Kuertunturin itärinteessä, Äkäsjoen eteläpuolella, Kaulavaaran ja Äkäsjoen välissä, Nilivaarassa ja Äkäslompolon rinteiden alapuolella, Aalto luettelee.

– Petipaikkamäärää pystyy kasvattamaan valtavasti ilman, että pitäisi yhtään luonnonmetsää kaavoittaa.

Meillä on lainsäädäntö, jonka mukaan pitäisi toimia. Tässä toimitaan täysin sitä vastoin ja toivotaan vaan, että kukaan ei huomaa. Yhtenä toimijana on valtio itse.

Aallon mielestä kaavaehdotus ja sen luontoselvitys eivät nykyisenlaisena ole Suomen lain mukaiset eivätkä kestä mahdollista oikeuskäsittelyä.

– Toimitimme prosessiin noin tuhat riviä pistokokein hankittuja havaintoja huomionarvoisista metsälajeista, joita ei prosessissa ollut käsitelty millään tavoin, Aalto sanoo.

Kolarin ja Muonion luonto ry toimitti lajitiedot kaavoittajalle lausuntoajan päättymisen jälkeen, täydennyksenä antamaansa lausuntoon.

Osayleiskaavan luontoselvityksen maastokartoitus on tehty heinäkuussa 2021. Huhtikuulle 2023 päivätty luontoselvitys kertoo, että alueelta on esitetty olemassa oleva tieto arvokkaasta lajistosta.

– Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä tuolloin on ollut jo pitkään käytettävissä toimittamamme lajitieto, jota vaan ei ole huomioitu millään tavoin, vaan se on ohitettu täysin, Aalto sanoo.

Lajikartoituksia teki Kolarissa viisi vapaaehtoista, muun muassa Aalistunturin metsäaktivistina tunnetuksi tullut Ida Korhonen.

Aalto ei ole saanut Kolarin kunnalta vastausta tai tietoa siitä, vaikuttavatko vapaaehtoisten kartoittajien lajitiedot kaavan valmisteluun.

En usko hetkeäkään, että keskieurooppalainen, tai moni suomalainenkaan, haluaa tulla alueelle, jos maine on se, että sieltä hävitettiin luonnonmetsät.

Paljon arvokasta metsää on jo ehditty rakentaa Ylläksellä, Aalto sanoo.

Tänä syksynä ja aiemmin kaupan olleet Röhkömukanmaan mökkitontit Luontokeskus Kellokkaan vastapuolisessa tunturinrinteessä kaavoitettiin, ennen kuin Aalto työryhmineen ennätti kartoittaa maastoa.

Aalto sanoo, että hänen ryhmänsä ei ottanut rakentamiseen kantaa, koska vaikuttamisprosessi on lainvoimaisen asemakaavan jälkeen niin vaikea, että tavanomaiset uhanalaiset lajit eivät enää riitä, vaikka kaava perustuisi puutteellisiin luontoselvityksiin. Yleiskaavavaiheessa ja sen jälkeen vaikuttaminen on hänen mukaansa vielä mahdollista.

Luonnontilaisen metsän tuhoamisella on Aallon mielestä myös iso taloudellinen merkitys Ylläkselle.

– En usko hetkeäkään, että keskieurooppalainen, tai moni suomalainenkaan, haluaa tulla alueelle, jos maine on se, että sieltä hävitettiin luonnonmetsät.

Hänestä yleiskaavan teko pitää mainittujen vanhojen luonnontilaisten metsien osalta aloittaa alusta, jotta kestävän matkailun kriteerit täyttyvät.

– Jos luonnon säästämisessä ei tunnu olevan järkeä, sitten voisi miettiä matkailun näkökulmasta. Vihreät arvot on matkailussa aika kovassa huudossa, Aalto sanoo.

Hän on varma siitä, että nykyisenlaisesta osayleiskaavasta valitetaan. Aalto uskoo, että nykyisellään kaava ei mene oikeudessa läpi, koska sen selvitykset ja tiedot kaavan vaikutuksista ympäristöön ovat puutteelliset.

– Meillä on lainsäädäntö, jonka mukaan pitäisi toimia. Tässä toimitaan täysin sitä vastoin ja toivotaan vaan, että kukaan ei huomaa. Yhtenä toimijana on valtio itse.

Jos tilanne alkaa näyttää tiukalta, Aalto on valmis kulkemaan Ylläksen metsissä jatkossakin uhanalaisten lajien perässä.

– Kaikki pitää yrittää, että näin upea alue säilyisi sekä luonnolle että tulevillekin sukupolville.

Kunta kommentoi: kaavakonsultin työssä ei ole moittimista

Kolarin tekninen johtaja Kullervo Lauri kertoo, että Ylläksen osayleiskaavasta saadut lausunnot ja muistutukset ovat tällä hetkellä kaavakonsultin työpöydällä, ja kunta odottaa saavansa kaavanlaatijan vastineen lähiviikkoina.

Kolarin ja Muonion luonto ry lähestyi kuntaa kirjeellä joulukuussa 2023. Luonnonmetsä-työryhmän keräämät tiedot alueelta löydetyistä lajeista on toimitettu kuntaan tammikuussa 2022. Kumpikaan viesteistä ei saapunut kaavan nähtävilläoloaikana.

– Lähtökohtaisesti muistutukset ja mielipiteet pitää jättää annettuun määräaikaan mennessä, Lauri sanoo.

Hänen mukaansa mikään ei estä kuntaa ottamasta huomioon myös lausuntoajan ulkopuolella tullutta tietoa, mikäli se on kaavan kannalta oleellista.

Kunnassa kaavaprosessi kuuluu maankäyttöinsinööri Mika Palovaaran toimenkuvaan. Hän kertoo, että kunta on toimittanut vapaaehtoisten kartoittajien lähettämät viestit kaavakonsultti Swecolle, vaikka ne eivät saapuneet lausunnonantoaikana. Tällä hetkellä hänellä ei ole tietoa, miten kaavakonsultti on niitä käsitellyt.

Palovaara odottaa Swecolta päätöksentekoon vietävää kaava-aineistoa sekä vastineita ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin.

Hän valmistelee asian yhdessä kunnanjohtajan kanssa kunnanhallitukselle, joka päättää, lähettääkö se kaavaehdotuksen valtuuston hyväksymiskäsittelyyn vai vielä uudestaan nähtäville.

Laurin mukaan kunta on ollut tyytyväinen Swecolta ostamaansa osayleiskaavatyöhön.

– Aivan hyvin on mennyt tähän asti, mutta aikaa se on ottanut. Edellinen osayleiskaavan muutos tuli voimaan vuonna 2008.

Väite luontoselvityksen kelvottomuudesta on Laurin mukaan muistutus, johon sen esittäjällä on oikeus.

Palovaara muistuttaa, että kunnanhallitus on jatkanut kaavan edistämistä ja yhteistyötä Swecon kanssa, joten kunta luottaa kaavanlaatijan asiantuntemukseen.

– Isossa konsulttitalossa on laaja asiantuntemus ja referenssit, hän sanoo.

Kunta valitsi Swecon tekemään Ylläksen osayleiskaavaa ja Ylläs 3 -kehittämissuunnitelmaa elokuussa 2020. Työn hinta oli silloin 149 000 euroa.

Vuonna 2022 kunnanhallitus myönsi 27 000 euroa lisää rahaa kehittämissuunnitelman ja kaavan loppuun tekemiseen ja yhteen nivomiseen. Joulukuussa 2023 kunnanhallitus päätti tilata osayleiskaavatyöhön vielä Natura-selvityksen ja 1950–1970-lukujen matkailurakentamisen selvityksen sekä hyväksyä kaavakonsultin lisätyölaskun. Näiden yhteissummaa ei pöytäkirjassa kerrota.

Lauri arvelee, että kaavatyöhön kuluu kokonaisuudessaan rahaa noin 200 000 euroa.