Paikallisuutiset

Tulossa: Lyhyemmät talvet ja enemmän sään ääri-ilmiöitä

Jos olet rusakko, hirvikärpänen, joutsen tai tunturikoivu, ensi vuosisadan Lappi sopii sinulle. Meille muille ennusteet ovat huonommat.

Ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia. Jos kiistät sen, voit lopettaa lukemisen tähän.

Jos et kiistä, onneksi olkoon! Uskot maailman tiedeyhteisön suurta enemmistöä, kun he sanovat, että maapallon keskilämpötila on noussut ja nousee tulevina vuosikymmeninä, mikä vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla.

Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se näkyy esimerkiksi Tunturi-Lapissa?

Meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi kirjoitti kirjan Suomen luonto 2100, jossa hän käy läpi ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia Suomessa tällä vuosisadalla. Kotakorpi luennoi aiheesta Levillä viime viikolla.

Ilmastonmuutos tuntuu Suomessa ja Lapissa enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Jos maapallon keskilämpötilan nousu saadaan pysäytettyä kahteen celsius- asteeseen, kuten minimitavoite on, Lapissa vuoden keskilämpötila nousisi silti arviolta kolmesta neljään astetta. Se on huono uutinen etenkin Lapin talvelle: lämpötilan nousu tarkoittaisi vähemmän lunta, vähemmän pakkasta eli sanalla sanoen vähemmän talvea.

Talven pituus voi ensi vuosisadan alussa olla jopa kaksi kuukautta nykyistä lyhempi, kuukauden keväästä ja kuukauden syksyn puolelta. Kesän keskilämpötila nousisi aavistuksen vähemmän, mutta talvella joidenkin ennusteiden mukaan kuusikin celsiusastetta. Lapin talvi olisi vuosisadan taitteessa samanlainen kuin Helsingin talvi nyt.

Vuosien välillä olisi, kuten ilmastossa aina on, kuitenkin edelleen suurta vaihtelua, Kotakorpi huomauttaa.

– Myös lumisia ja kylmiä talvia voi edelleen tulla.

Hurjimmissa uutisissa tänä kesänä povattiin Golfvirran heikentymistä ja jopa loppumista, mutta ainakin jälkimmäinen on hyvin epätodennäköistä. Merien suuret virrat johtuvat napa-alueiden ja päiväntasaajan lämpötilaeroista, ja niiden lämpötilaero pienenee, kun napa-alueet lämpenevät muuta palloa nopeammin. Karibialta asti pohjoiseen lämpöä tuova Golfvirta voi hidastua, mikä hieman viilentäisi esimerkiksi Lappia, mutta ei niin paljoa, etteikö ilmasto meilläkin muuttuisi.

Voi tiivistää, että tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt ovat nykyistä yleisempiä. Sään ennustettavuus voi heikentyä ja äärimmäiset luonnonilmiöt yleistyä paljon jo tällä vuosisadalla. Sademäärät nousevat lähes varmasti. Se tarkoittaisi suurempia kevättulvia ja tulvia myös syksyllä ja jopa talvella. Myrskyjä on enemmän, ja koska lämmennyt ilmasto heikentää routaa, myrskyt tekevät pohjoisessa enemmän tuhoa kuin nyt.

Vastaavasti kuivatkin kaudet ovat pidempiä, mikä johtaa esimerkiksi maastopalojen yleistymiseen. Ikiroutaiset palsasuotkin muuttuvat tällä tahdilla lämmössä muiksi luontotyypeiksi.

Muuttuvat olosuhteet vaikuttaisivat paljon ihmisten elämään, mutta vielä enemmän luontoon ympärillämme. Siinä, missä ihmisille lyhyempi talvi näkyisi esimerkiksi vähentyvänä talvimatkailuna ja kasvavien nollakelipäivien vuoksi hankaloituvana liikenteenä, luonnolle isku olisi kovempi. Luonnon rytmit menevät sekaisin.

– Luonto on ikään kuin rakentunut niin, että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, Kotakorpi kuvailee.

Esimerkiksi linnut saattavat pesiä muuttuneiden olojen vuoksi liian aikaisin tai pesiä silloin, kun hyönteisiä ei olekaan ravinnoksi. Linnuista kärsijöitä ovat vanhoja, laajoja metsiä tarvitsevat lajit. Joutsenen kaltaiset osittain muuttavat linnut voivat pärjätä tulevaisuudessakin, samoin tiaiset. Talitinttien on jo nyt tiedetty tekevän välillä Lapissakin kahdet poikaset, mutta useisiin uusiin sukupolviin kesässä pystyvät mahdollisesti lähivuosikymmeninä tuholaislajitkin.

Pitkät hellejaksot, varsinkin lämpenevät yöt, vaativat ihmisiltä, eläimiltä ja kasveilta sopeutumista. Lämmön ja toisaalta sademäärien kasvut tarjoavat kasvistolle enemmän kasvupotentiaalia, mikä tuo pohjoiseenkin uusia kasvi- ja eläinlajeja. Sen vuoksi esimerkiksi kylmiin talviin sopeutuneet kuuset väistyvät Lapissa lähivuosikymmeninä mäntyjen tieltä. Lämmön mukana tulevat tuholaisetkin kiusaavat kuusia muuta puustoa enemmän. Voi käydä niinkin, että tunturien puuraja nousee, jopa satoja metrejä. Tunturikoivu saattaa levitä tunturin huipulle asti.

Lämpeneminen, lisääntynyt hiilidioksidi ja sateet edesauttavat myös rehevöitymistä, ja elinympäristöjä kasvaa umpeen, varsinkin mikäli turvetta ja metsiä käytetään nykyiseen tahtiin. Pensaat, pusikot ja varvut nauttivat uusista oloista, esimerkiksi sienet ja marjat eivät niinkään.

Hyötyjiä olisivat myös vaikkapa rusakot, joille uusi Lappi sopii paremmin kuin talvisiin oloihin sopeutuneelle metsäjänikselle. Metsäjäniksen hankiin optimoitu käpälä ja talviväritys ovat tulevaisuudessa jopa haitta. Pienpetoja olisi niitäkin tulevaisuudessa todennäköisesti enemmän kuin nyt, myös vieraslajeja, kuten minkkejä ja supikoiria.

Porotaloudenkin olisi hyvä tietää, mitä lämpenevä Lappi tuo tullessaan. Talveen varautuminen on syksyllä vaikeampaa, kun olosuhteet heittelevät enemmän, lämmin ei ole suotuisaa jäkälälle ja talvella hangen läpi on vaikeampi etsiä ravintoa, kun sen pinta jäätyy useammin. Lapin luonnon muista tunnetuimmista aarteista pohjoisen vesistöjen jalokalat eivät viihdy lämpenevässä ja matalammassa vedessä, ja hillasankot saattavat keventyä, kun pölyttäjät ja kukinnat eivät kohtaa enää yhtä hyvin.

Onko mitään sitten enää tehtävissä?

On, Kotakorpi uskoo. Vaikka ilmastonmuutosta ei voida saman tien pysäyttää millään, sitä voidaan hillitä ja ehkä lopulta pysäyttääkin. Se kuitenkin vaatii ihmisiltä aktiivisia ja nopeita päätöksiä.

” Luonto on ikään kuin rakentunut niin että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä.