Ihmiset

Onnenlinnun mailla – rengastaja Pekka Peltoniemi tuntee kuukkelin lempiherkut

Kuukkeleista tiedetään aika paljon.

Lintuharrastaja Pekka Peltoniemi tietää niistä vielä enemmän.

Hän osaa esimerkiksi arvioida suloisen varislintumme suosikkiruuat sen perusteella, missä järjestyksessä kuukkelit hakevat Peltoniemen ruokinnasta ruuat.

Kas näin:

1. Raaka liha.

2. Kypsä liha ja lihatuotteet.

3. Makkarat.

4. Maksalaatikko.

5. Spagetti ja jauhelihakastike.

6. Juustot.

7. Puurot.

8. Pulla.

9. Rasva, tali.

10. Riisi ja riisipuuro.

11. Pähkinät ja rusinat.

12. Keitetty peruna.

13. Ruisleipä.

Kuukkeleille eivät tunnu kelpaavan auringonkukansiemenet – paitsi kuorittuna – , kauranjyvät ja porkkanalaatikko.

Se on yleensä aina kesy, tulee hakemaan ruokaa kädestä.

Pekka Peltoniemelle kuukkeleista on tullut rakas harrastus, jopa elämäntyö. Hän on rengastanut Kuukkeleita Tunturi-Lapissa, varsinkin Ylläksellä, vuodesta 2006. Yhteensä Peltoniemi on rengastanut 2074 kuukkelia.

– Kuukkeli on siinä mielessä jännä lintu, että se on yleensä aina kesy, tulee hakemaan ruokaa kädestä, Peltoniemi sanoo.

Kesyyden ansiosta kuukkelit ovat Peltoniemelle ihanteellinen tutkimuskohde. Kuukkelit ovat etenkin talvimatkaajille tuttuja lintuja, mutta ovat ne liikkeellä kesälläkin, käytännössä ympäri vuoden. Aivan alkukesästä niitä näkee vähemmän, sillä ne pesivät ja pysyvät lähellä pesiään, mutta kesän edetessä kuukkelitkin lähtevät aktiivisemmin liikkeelle. Niitä pitää vain osata etsiä oikeaan aikaan, kuukkelit kun liikkuvat keskikesällä yöaikaan. Elokuussa kuukkeleita voi nähdä puurajan yläpuolellakin etsimässä mustikoita.

Kuukkelinaaraat ja -koiraat erottaa vain käytöksestä, muun muassa siitä, että naaraat ovat poikasten kanssa ja huolehtivat niistä ja koriaat hieman sivummalla. Lennosta naaraita ja koiraita ei erota.

Talvella ei paljon muita lajeja ole, niin valitsin kuukkelit.

Pohjoisessa kuukkelit viihtyvät mäntymetsissä, vaikka etelässä niiden elinympäristö on yleensä kuusien keskellä. Niiden reviirin ydin on sekametsäinen pesäpaikka. Kuukkelit liikkuvat pohjoisessa myös avomaastossa, sillä siitä ei niille täällä ole suurta vaaraa. Avomaastossa harvat vaaranpaikat näkeekin kaukaa.

Hyvä paikka tavata kuukkeleita löytyy esimerkiksi Kolarin Äkäslompolosta, Kesängin keitaalta. Siellä Peltoniemikin on tehnyt suuren osan rengastuksistaan. Rengastuspaikkoja ovat olleet myös esimerkiksi Äkäsmylly, Kurtakkoselkä Kurtakossa ja Paloselkä Kittilän Kaukosessa.

Rengastaminen ei vahingoita lintua, ja ne otetaan kiinni rengastusta varten vain kerran elämässä. Nuoremmat poikaset eivät edes huomaa jalkaan ilmestynyttä rinkulaa, vanhemmat linnut saattavat hetken ihmetellä sitä ja palata jo kymmenen minuutin päästä ottamaan herkkuja kädestä.

Rengastamalla on saatu paljon tietoa, esimerkiksi niiden iästä. Ylläksen kuukkelit rikkonevat pian ennätyksiä, sillä niistä tullee ensi vuonna vanhimpia rengastettuja kuukkeleita – 14-vuotiaita. Tähän asti vanhimmat tunnetut kuukkelit elivät 13-vuotiaiksi, eli se oli niiden teoreettinen maksimi-ikä.

Nyt yllättäen osa on palannut jo vuoden päästä lähelle synnyinseutuaan.

Peltoniemi on harrastanut lintuja lapsesta asti, ja Ylläksellä lomaillessa hän kaipasi rengastettavaa.

– Talvella ei paljon muita lajeja ole, niin valitsin kuukkelit.

Kuukkeleiden lisäksi Peltoniemi tuntee erityisen hyvin maakotkat ja muuttohaukat. Hän on etsinyt niiden pesiä ja rengastanut niitä 1980-luvulta saakka.

Maakotkapareja on Peltoniemen alueella eli Muoniossa, Kolarissa ja Kittilässä arviolta nelisenkymmentä paria, muuttohaukkoja Peltoniemellä on seurannassa 35.

– Ovathan ne siis aika harvinaista, varsinkin kun alue on näin iso.

Kotkien renkaissa on sateliittipaikannus, joten niiden muuttoreiteistä saadaan tarkkaa tietoa. Tunturi-Lapin kotkat suuntaavat joko Norjaan tai Ruotsiin tai yleisemmin itään, Venäjälle tai Valko-Venäjälle. Länsi-Eurooppaan Suomen maakotkat eivät suuntaa.

– Yleissääntö on, että nuoret kotkat menevät etelään ja palaavat kolmen, neljän vuoden sisällä samalle suunnalle. Nyt yllättäen osa on palannut jo vuoden päästä lähelle synnyinseutuaan, Peltoniemi kertoo.

Pekka Peltoniemen työhön kuukkeleiden parissa voi tutustua osoitteessa kuukkelitutkimus.blogspot.com.

Juttua on muokattu 14.11. kello 13.19: jutusta on korjattu kirjoitusvirheitä, muokattu otsikkoa ja lisätty sitaatteja sekä poistettu toimimaton linkki.