Paikallisuutiset

Ylläksen päivitetty osayleiskaavaehdotus osoittaa, mihin rakentaminen ensin laajenee

Ehdotus uudeksi osayleiskaavaksi on kommentoitavana elokuun puoleenväliin saakka.

Miten Ylläksen maankäyttöä kehitetään tulevina vuosikymmeninä? Sitä on mietitty Ylläksen osayleiskaavan päivittämistyössä, joka on edennyt ehdotusvaiheeseen.

Kaavaehdotus pantiin nähtäville toukokuun puolivälissä, ja siitä voi lausua elokuuhun asti. Kommentointiaikaa on siis pidempään kuin 30 vuorokautta, joka on lain mukaan vähimmäisaika.

Vuonna 2021 valmistutunut kaavaluonnos poiki runsaasti lausuntoja ja mielipiteitä. Lausuntoja eri tahoilta saatiin yhteensä 16 ja lisäksi 51 mielipidettä.

– Kuuleminen oli laajaa, totesi kaavan laatija, kaavoitusarkkitehti Sanukka Lehtiö Swecolta kaavaehdotuksen yleisötilaisuudessa Äkäslompolon Kellokkaassa kesäkuun alussa.

Yleisluontoinen osayleiskaava antaa kunnalle eväät suunnitella maankäyttöä tuleville vuosikymmenille. Yleiskaavoitus ohjaa tarkempaa asemakaavoitusta. Kaavan tavoitevuosi on 2040. Osayleiskaavan avulla voidaan valita palanen alueita kerrallaan tarkasteltavaksi asemakaavoitukseen.

Osayleiskaavan päätavoitteena on ollut täydentää ja tiivistää jo käyttöönotettuja alueita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja olemassa olevaa infraa hyödyntämällä. Rakentamista ohjataan lisää kylien keskustoihin.

Rinnalla on syntynyt Ylläksen päivitetty kehittämissuunnitelma, joka alleviivaa paikallisuutta ja kestävyyttä.

Kaavaehdotuksessa Ylläksen rakentamisen laajentumisalueet on merkitty kolmeen eri kategoriaan, ensisijaisiin rakentumisaluisiin, laajentumisalueisiin sekä reservialueisiin. Toteutuvaksi vuoteen 2040 tavoitellut aluevaraukset on piirretty täysvärillä.

Kaavaehdotuksen mukaan rakentamista on myös ohjattu maaperältään kestävimmille paikoille. Ylläksen kaavatyössä on keskusteltu muun muassa arvokkaista lieveuomastoista, joiden yhteyteen rakentamista on arvosteltu. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna ehdotuksessa on poistettu, supistettu ja vaiheistettu rakentamisen alueita lieveuomastojen lähellä.

Ylläksen tulevaisuuskuvaa luodessa on ollut eriäviä näkemyksiä siitä, tulisiko työn lähtökohtana pitää 50 000 vuodepaikan tavoitetta. Strategiatyön ohjausryhmässä on useaan kertaa kyseenalaisettu petipaikkojen määrää mittarina kasvulle.

Kunnan tavoite on, että vuonna 2040 Ylläksellä olisi sekä loma- että vakituiset asunnot mukaan laskettuna yhteensä 50 000 petipaikkaa. Tällä hetkellä niitä on 23 000, joten tavoitteena on rakentamisen kaksinkertaistaminen.

Kaavaehdotuksessa on yhä nähtävillä niin sanottu kovan kasvun tavoite, mutta tavoitetta on nyt vaiheistettu ja pehmennetty osoittamalla rakentamiselle ensisijaiset, toissijaiset ja kolmannessa vaiheessa käyttöön tulevat alueet.

Päivitetyssä kaavaehdotuksessa on haluttu ottaa porotalouden tarpeet aiempaa paremmin huomioon. Esimerkiksi Kaupinjärven pohjois- ja itäpuoli ovat poronhoidolle keskeisiä alueita, ja siksi alueet eivät ole ensisijaisen rakentamisen alueita. Samoin Äkäslompolon ja Nilivaaran välisellä viheralueella pyritään vähentämään rakentamista porotalouden takia.

Voimassa olevaan kaavaan verrattuna rakentamista on rajattu pois myös Kaulavaaran, Haaskajänkän, Mustavuoman ja Tunturijärvenpalon alueilla.

Liikenteen ja liikkumisen osalta kaavassa tavoitellaan kestävyyttä ja sujuvuutta niin, että joukkoliikenne mahdollistuisi järkevästi. Linja-autoille on suunniteltu kylät yhdistävä runkolinja sekä lenkit Äkäslompoloon ja Ylläsjärvelle. Myös kevyen liikenteen toimivuutta on painotettu: kaavassa on ehdotus uudeksi kevyen liikenteen verkoksi. Uusia jalankulun ja pyöräilyn reittejä on varattu muun muassa Äkäslompolon pohjoispuolelle sekä Ylläsjärvelle.

Ehdotuksessa on mukana myös Tunturitien ja Ylläksentien yhdistävä uusi tielinjaus, yhdystie, joka jakaisi liikennevirtoja.

Kaavassa on mukana myös varaus junaliikenteelle eli Tunturi-Lapin maakuntakaavan mukainen linjaus Rautuvaarasta Ylläsjärvelle. Osuus on noin 18 kilometriä, ja maakuntakaavassa rata on piirretty halkomaan koko Lapin lännestä itään. Radan mukanaoloa perustellaan kestävän liikkumisen tukemisella.

Luonnosvaiheen lausunnoissa Muonion paliskunta suhtautui rataan kielteisesti, koska se tarkoittaisi paliskunnan etäläosan katkaisemista erilleen.

Epäileviä puheenvuoroja radasta kuultiin myös kaavan esittelytilaisuudessa. Kaavailtu juna-asema tulisi Ylläsjärven kylän ytimeen, ja melu- ja tärinävaikutukset huolettivat. Radan linjaus Ylläsjärven kylän eteläpuolelta olisi kuitenkin Kolarin teknisen johtajan Kullervo Laurin mukaan ongelmallinen toteuttaa maaston ja maaperän takia.

Kaavasta voi esittää Kolarin kuntaan kirjallisen mielipiteensä 15. elokuuta kello 15 mennessä. Kaavan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto.