Paikallisuutiset

Valtuusto hyväksyi asunto-ohjelman vilkkaan keskustelun ja äänestämisen jälkeen – Tarkista valtuuston päätökset hetki hetkeltä -seurannasta

Hetki hetkeltä -seuranta:

Hetki hetkeltä seuranta päättyi kello 18.30.

Valtuutetut jättivät viisi aloitetta

Voitto Vaattovaara (vas.): Kolarin vasemmisto ja sosiaalidemokraatit esittävät kuntastrategian päivittämisestä vastaamaan tämän päivän tilannetta. Aloitteen mukaan kuntastrategian kirjaus siitä, että kunta pitää huolta kylistään, ei ole toteutunut kuluvalla valtuustokaudella kuin Ylläsjärven ja Äkäslompolon osalta. Aloitteen allekirjoittajat haluavat, että kuntastrategiaan kirjataan kylät, joista aiotaan pitää huolta.

Kari Koivumaa (kesk.) ja keskustan valtuustoryhmä esittävät, että Kolarin kunta aloittaa neuvottelut hyvinvointialueen kanssa neuvolatoiminnan ja seniorisyynien palauttamiseksi Kolarin kyliin.

Mikko Lipponen (kkt.) esittää, että kunta selvittää poronhoidon kokonaismerkityksen kunnan elinkeinorakenteessa ja aluetaloudessa.

Lipponen (kkt.) esittää lisäksi, että ennen kuin tuulivoimakaavat tuodaan valtuuston päätöksentekoon, kunta tekee monikanavaisen kyselyn alueiden asukkaille siitä, haluavatko he tuulivoimaa vai eivät.

Unto Friman (k21.) ottaa aloitteessaan kantaa Äkäslompoloon suunniteltuun saunamaailmaan ja kysyy, ovatko rakennustapamääräykset liian löysät. Hän viittaa suunnitelmiin veden päälle rakentamisesta.

Hän myös kysyy, mitkä ovat kunnan vastuut, jos tulva-alueelle rakennetaan vastoin ely-keskuksen ohjeita.

Frimanin mielestä yksi autopaikka 125 liikerantamisneliötä kohden on myös riittämätön.

Valtuusto perusti virka-apulaisrehtorin viran Kolarin koululle

Kolarin koululle tarvitaan virka-apulaisrehtori perusopetuksen rehtorin tulevan osa-aikaisuuden vuoksi, sivistysjohtaja Juha Väisänen kertoo.

Valtuusto hyväksyy rehtorin viran perustamisen ja päivittää hallintosääntöön apulaisrehtorin toimivaltuudet.

Valtuusto äänesti asunto-ohjelmasta

Valtuusto hyväksyi asunto-ohjelman äänestyksen jälkeen äänin 13–7.

Keskustelu:

– Yksistään kunta ei pysty ratkaisemaan asunto-ongelmaa suoraan. Tämä ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia, kättä, yrityksille yhessä kunnan kanssa, asunto-ohjelmaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Markku Vehkaoja esittelee ohjelmaa.

Vehkaoja sanoo, että tänä vuonna ohjelma ei vielä ratkaise mitään, mutta sen verran vaikutusta on, että rakentaminen on lähtenyt käyntiin kunnan omistamilla tonteilla.

– Siinä ei ole kunta suoraan osallistunut taloudellisesti, Vehkaoja kertoo.

Ohjelmassa linjataan, että kunta voi osallistua asuntotuotantoon esimerkiksi vuokraamalla pitkäksi aikaa asuntoja rakennettavista taloista (ankkurivuokraus) tai lähtemällä osakkaaksi yksityisten ja kunnan yhteiseen asunto-osakeyhtiöön.

Mielellään näkisi, että kunta oli mahdollistajana, että saataisiin uutta veronmaksajaa kuntaan jäämään. Sanna Setälä (kkt.)

Sanna Setälä (kkt.) otti kantaa asunto-ohjelman kohtaan vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta poikkeamisluvalla vakituisiksi asunnoiksi. Hänestä ohjelma on ristiriidassa nykyisen muuttuneen rakentamislain kanssa, jossa sanotaan, että kaava ei voi olla esteenä poikkeamisluvan myöntämiselle.

– Mielellään näkisi, että kunta oli mahdollistajana, että saataisiin uutta veronmaksajaa kuntaan jäämään, Setälä sanoo.

Vehkaoja myöntää, että asunto-ohjelma ei täsmää tämänhetkiseen lain tilaan.

– Kunta ei suhtaudu negatiivisesti asumaan muuttaviin ihmisiin, ei tietenkään, se on lähtökohta, Vehkaoja vastaa.

Hänen mukaansa uusi laki tarvitsee vielä tulkintaa.

Olisiko meillä syytä palauttaa tämä vielä kerran kierrokselle? Johanna Koivumaa (kkt.)

Johanna Koivumaa (kkt.) kommentoi, että asunto-ohjelman lyhyt kommentointiaika saattoi mennä monelta ohi.

Vehkaoja kertoo, että kunta sai seitsemän palautetta verkkosivulla olevan lomakkeen kautta. Vehkaoja kertoo, että ohjelma oli kymmenen päivää kuultavana.

– Olemme täyttäneet mahdollisimman hyvin velvoitteen osallistaa kuntalaisia ja antaa mahdollisimman hyvin palautteen internetin kautta, Vehkaoja sanoo.

Hänen mukaansa ohjelmaa ei voitu laittaa ennen kunnanhallituksen käsittelyä julkisesti kommentoitavaksi. Toisesta päästä kuulemisaikaa rajoitti käynnissä oleva valtuuston kokous, jossa ohjelma käsitellään.

Koivumaan mukaan kylillä pidetään tärkeänä, että vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi kirjataan selvemmin asunto-ohjelmaan

– Olisiko meillä syytä palauttaa tämä vielä kerran kierrokselle?

Koivumaa kertoi, että kommentteja tuli myös siitä, vastaako asunto-ohjelma Ylläs kolmosta.

– Esitän, että ei hyväksyttäisi tätä nyt, vaan otettaisiin huomioon palaute ja palautetaan valmisteluun.

Tavoitteena on, että tämä (Ylläsjärven asuntoalueen kaava) saataisiin valtuustoon viimeistään kesällä. Kullervo Lauri

Markus Kiili (kkt.) kysyi, onko niin, että vakituiseksi muutettavan vapaa-ajan asunnon täytettävä vakituisen asunnon määräykset. Tekninen johtaja Kullervo Lauri vahvisti, että asia on näin ja siitä saattaa tulla muutosta hakeville yllätyksiä sekä kustannuksia.

Mikko Lipponen (kkt.) kannatti Koivumaan ehdotusta ja kommentoi, että tällä hetkellä loma-asunnot saatetaan jo rakentaa vakituisen asunnon määräykset täyttäviksi.

– Kaikista positiivisinta on, että tämä haaste ja ongelma on vihdoin ja viimein täällä salissa, Lipponen sanoi.

Hänen mielestään ohjelma voisi olla rohkeampi, mutta jos tämäkin ohjelma toteutetaan, se vie Kolarin kunnan valovuoden eteenpäin nykyisestä tilanteesta.

– Meillä menee hyvin Kolarissa. Meillä on haasteita, mutta toivotaan, että tämä asunto-ohjelma on yksi, millä saadaan ratkaistua niitä, Lipponen sanoo.

Lipponen kysyi, miten Ylläsjärven kaava etenee ja onko kunnalla uusia avauksia, millä saadaan kunnalle lisää asuntoalueita tulevaisuudessa.

Lauri kertoo, että Ylläsjärven asuntoalueen kaavaehdotus on tulossa lähiaikoina nähtäville.

– Tavoitteena on, että tämä saataisiin valtuustoon viimeistään kesällä.

Tavoitteena on päästä kadunrakennukseen ja ensimmäisen alueen toteuttamiseen vuonna 2026, Lauri kertoo.

Hänen mukaansa Äkäslompolosta voi olla haasteellista saada valtiolta lisää maata vakituiseen asumiseen, mutta muistuttaa, että tontteja on vielä useampi kymmenen tarjolla.

– Kunnan pitää tarttua kaikkiin tilaisuuksiin, Lauri sanoo mahdollisista kaupan tulevista maista.

– Myyjiä on vähän keskeisillä alueilla, Lauri sanoo.

Markku Vehkaoja kommentoi esitystä uudelleen valmistelusta: jos asunto-ohjelma halutaan tällä valtuustokaudella hyväksyä, sen pitää olla valtuustossa valtuustokauden viimeisessä kokouksessa toukokuussa.

Koivumaan mukaan ohjelmaan tarvittavat muutokset ovat pieniä, ja esittää, että kunnanhallitus käsittelisi ne työryhmän sijaan.

Vehkaojan mukaan kunnanhallitus on antanut tehtävän työryhmälle, jolloin sen pitäisi tehdä työ loppuun tai sitten kunnanhallitus voi muuttaa tehtävänantoaan.

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Kylmämaa (kesk.) sanoo, että suoritetaan nimenhuutoäänestys hallituksen esityksen ja Johanna Koivumaan vastaesityksen välillä. Äänestys päättyy äänin 13–7 siihen, että valtuusto hyväksyy asunto-ohjelman.

Ylläsjärven liikuntahallin rakentaminen

Valtuusto hyväksyi kunnan maksuosuuden kasvattamisen Ylläsjärven liikuntahallin rakennuskustannuksista.

Mahdollisen valtion avustuksen prosenttiosuus tippui 30 prosentista 20 prosenttiin. Sen vuoksi valtuusto päätti uudestaan kunnan maksuosuudesta, joka on noin 155 000 euroa aiemmin päätettyä suurempi.

Johanna Koivumaa (kkt.) kysyy, milloin päätös valtionavusta on odotettavissa ja jos päätös on myönteinen, ollaanko aikataulussa?

Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja kertoo, että valtuuston kokous aikaistettiin viikolla, jotta lainvoimainen päätös ehtii ministeriöön.

Tekninen johtaja Kullervo Lauri kertoo, että etukäteistiedon mukaan päätös tulee huhtikuun alussa.

Kesäkuu 2025, tavoite valmistuamaaliskuu 2026. Lauri kertoo, että ehdolliset tarjouspyynnöt lähtevät liikkeelle maaliskuussa, ja päätökset voidaan tehdä huhtikuun aikana.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalueiden valmistelukustannusten jakaminen

Valtuusto hyväksyi esityksen, jonka mukaan kunnille vuodenvaihteessa siirtyneiden työllisyyspalveluiden valmistelukulut jaetaan työllisyysalueen kuntien Kittilän, Pellon, Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntien valtiolta saaman muutostuen suhteessa.

Käytännössä työllisyysalueen vastuukunta Kittilä maksaa vajaat 150 000 tuhatta euroa valmistelukuluista, Kolari reilut 26 000 euroa, Pello 22 000 euroa, Muonio 21 000 euroa ja Enontekiö noin 20 000 euroa. Yhteensä työllisyyspalveluiden siirtäminen kunnille maksoi noin 240 000 euroa.

Kuluista piti neuvotella uudestaan sen jälkeen, kun valtioneuvosto päätti muuttaa kulujen maksuperustetta loppuvuonna niin, että isäntäkunta saa 150 000 euroa ja muut alueen kunnat 20 000 euroa sekä 7,79 euroa työvoimaan kuuluuvaa kuntalaista kohden.

Kunnat olivat ennen valtion päätöstä sopineet kustannusten jaosta erilaisen mallin mukaan.

Meillä on tosi vahva yrittäjäkenttä, melkein tuhat y-tunnuksellista. Mikko Lipponen (kkt.)

– Mitä tehokkaammin onnistumme kohtauttamaan työnantajat ja työnhakijat, sitä parempaa tulosta me teemme, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja sanoo.

Hänen mukaansa valtio ei ole onnistunut tehtävässä kovin hyvin, ja nyt punnitaan, kuinka hyvin kunnat onnistuvat.

– Meillä on tarve onnistua. Sitä varten meillä on lähipalvelu ja ammattitaitoinen työvoima.

– En halua nähdä tässä samanlaista prosessia kuin hyvinvointialeiden muodostamisessa vaan me saadaan tämä paljon nopeammassa ajassa, paljon tehokkaammin toimimaan. Ensimmäisen vuoden aikana se pitää saada toimimaan, Vehkaoja sanoi.

Työllisyysjaoston kolarilaisjäsen Reijo Kontinen (vas.) sanoo, että isoin haaste on työvoiman saaminen. Hän puhuu matkailun työvoimapulasta, jota joudutaan paikkaamaan ulkomailta tulevalla työvoimalla, jolloin tarvitaan myös kotouttamista.

Kontinen kertoi valtuustolle myös palkkatukirahojen riittämättömyydestä ja ajatuksiaan starttirahojen leikkaamisesta tai tarkemmasta jakamisesta. Hän sanoo, että starttirahat eivät saa vääristää kilpailua.

Vehkaoja kertoo, että tällä hetkellä Kolarissa on melko vähän, kuutisenkymmentä työntekijää ulkomailta. Kontinen kertoo, että Kolarissa asuu 12 eri kansalaisuuden ihmisiä.

Mikko Lipponen (kkt.) toivoi nopeasti lukuja starttirahojen ja palkkatuen vaikutuksista Kolarissa.

– Meillä on tosi vahva yrittäjäkenttä, melkein tuhat y-tunnuksellista. Nämä asiat tulee vaikuttamaan heihin.

Johanna Koivumaa (kkt.) sanoo, että työvoimapula ja taustalla oleva asuntopula on jo nyt kasvun este.

Stiina-Kaisa Räisänen (kesk.) kommentoi Kontisen ajatuksia starttirahan leikkaamisesta: hän sanoo, että starttirahaa ei ole tarkoitettu yrittäjän investointeihin vaan yrittäjän alkuajan toimeentulon turvaamiseen.

– Häätyy rehellisesti sanoa, että jos en ois itte saanut starttirahaa, niin ei minusta olis tullu yrittäjää, kunnanviraston lounaskahvilaa pyörittävä Räisänen sanoo.

Vielä yksi ylijäämäinen tilinpäätös

Valtuusto sai tiedon vuoden 2024 tuloista ja menoista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kunnan viime vuosi jää 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, mikä on 885 000 euroa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin.

Kunta sai viime vuonna 410 000 euroa enemmän verotuloja kuin se arvioi. Yhteensä verot tuottivat Kolarin kassaan 11,9 miljoonaa euroa. Kunta sai vuoteen 2023 verrattuna vähemmän tulo- ja yhteisöverotuloja ja enemmän kiinteistöverotuloja.

Valtionosuudet taas jäivät arvioitua pienemmiksi. Kunta sai 5,1 miljoonaa euroa valtionosuuksia.

Kunta käytti vuoden aikana kuntalaisten palveluihin rahaa 19,1 miljoonaa euroa, mikä oli noin 400 000 euroa arvioitua enemmän. Myös kunnan tulot olivat arvioitua noin miljoona euroa suuremmat. Kunta sai esimerkiksi avustuksia valtiolta, kaavoituskorvauksia, omaisuuden myyntituloja ja vuokratuloja.

Kunta investoi vuoden aikana reilulla miljoonalla eurolla, mikä oli noin 65 prosenttia suunnitellusta.

Tilinpäätös ei ole vielä valmis, ja lukuihin voi tulla vielä muutoksia.

– Mehän olemme tekemässä ihan hyvän, ylijäämäisen tuloksen ja näillä näkymin se näyttäisi olevan viimeinen, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja sanoo.

– Talouden tasapainottaminen on edessä. Se on alkanut jo virkamiestyönä ja jatkuu valtuuston iltakoulujen kanssa huhti- ja toukokuussa.

Kolariin syntyi viime vuonna 35 lasta, mikä oli kaksi enemmän kuin vuotta aiemmin. 61 kolarilaista kuoli viime vuoden aikana, mikä oli kymmenen edellisvuotta enemmän. Kunta menetti muuttojen vuoksi 15 kuntalaista muihin Suomen kuntiin ja sai ulkomailta kuusi uutta asukasta. Tiedot käyvät ilmi talousasiantuntija Anne-Mari Kurtakon valtuustolle laatimasta talouden osavuosikatsauksesta.

Lähtökohta on se, että ei tarvitse mennä henkilöstösäästöihin. Markku Vehkaoja

Mikko Lipponen (kkt.) kysyy säästöjen hakemisesta.

– Onko minkälaisia ennakkoaistimuksia, tullaanko irtisanomaan vai löytyykö säästöjä eläköitymisistä?

– Säästöjä pitää tehdä ja tuloja pitää saada lisää. Olen linjannut niin, että lähtökohtaisesti ei lähde henkilökunnan kautta. Henkilöstö on tärkein voimavara meillä. Lähtökohta on se, että ei tarvitse mennä henkilöstösäästöihin, Vehkaoja sanoo.

– Käyme tiukalla kammalla ennen kaikkea meidän menopuolta. Kyllä siellä on varaa karsintaa tehdä. Lopunperin ne on poliittisia päätöksiä, että miten kunta talousarvionsa rakentaa vuodelle 2026.

Lipponen kysyy vielä tulojen lisäämisestä, onko muita keinoja kuin veronkorotukset. Vehkaoja kertoo, että esimerkiksi maksut käydään läpi.

Puhelimeen pitäisi vastata. Mikko Lipponen (kkt.)

Lipposen mielestä tekninen puoli yskähtelee, eivätkä asiat etene sillä tahdilla, miten pitäisi.

– Mie näen, että tekninen puoli on tulonhankinnassa kriittisessä paikassa ja sen pitäisi toimia loistavasti. Puhelimeen pitäisi vastata. Onko minkälaista selkeyttä tulossa tekniselle puolelle?

Teknien johtaja Kullervo Lauri myöntää, että haasteita on ollut.

– On koitettu terästää toimialaa niin, että pystyttäisiin vastaamaan kysymyksiin.INvestoreita ja tunnusteluita on liikkeellä, hyvinkin suria visioita. Valtuutettu Lipponen on oikeassa, tämä on asia, mikä pitää meillä olla kunnossa. Töitä on tehty asian eteen ja parantamiseksi.

Markku Vehkaoja muistuttaa, että Kolari on elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaindeksissä Kolari on koko valtakunnan yhdeksäntenä.

– Siellä menee eelle just joku tommonen Helsinki ja Tampere, Vehkaoja veistelee.

– En sano, että me voitais jättää hommat tekemättä, mutta tälläkin hetkellä meillä on asiat aika hyvällä mallilla, Vehkaoja sanoo.

Vehkaoja sanoo, että lisää potkua ja panostusta sekä henkilöresurssia tarvittaisiin teknisellä puolella.

– Kuntaorganisaatio on ollut aika tehokas, onko se ollut liiankin tehokas?

Pitäis itte kunkin miettiä, halutaanko tätä kaavaa vai ei. Reijo Kontinen (vas.)

Voitto Vaattovaara (vas.) kysyy, vieläkö kunta saa voittoa kotitalousjätteen keräämisestä. Lauri vastaa, että jätehuolto ei saisi tuottaa pitkässä juoksussa voittoa.

– Meillä tuottaa ylijäämää, mutta se tarkoittaa sitä, että pitää myös investoida. Jäteasema on odottamassa, Lauri kertoo.

Lauri kertoo, että Kolari on muovinkierrätyksessä Suomen kärkeä, mutta muistuttaa, että se ei ole pelkästään kuntalaisten ansiota vaan myös turistien.

Reijo Kontinen (vas.) ennakoi, että kunta saa tuloja esimerkiksi Ylläsjärven uudesta asuntoalueesta tontinmyynnillä. Hän sanoo, että teknistä puolta ei voi ainakaan syyttää siitä, että Ylläksen osayleiskaava on viivästnyt.

– Pitäis itte kunkin miettiä, halutaanko tätä kaavaa vai ei, hän sanoo.

Mikko Lipponen (kkt.) kommentoi Kontisen puheenvuoroa sanomalla, että Ylläksellä ei vastusteta Ylläs kolmosta, mutta siitä halutaan hyvä ja sellainen, että se palvelee tunturialuetta.

Lipponen peräänkuuluttaa tekniseltä puolelta työn organisointikykyä ja ammattitaitoa.

– Ehkä Ylläs kolmonenkin olisi jo maalissa, jos olisi ollut lähtötilanne vähän parempi, Lipponen sanoo.

Valtuuston kyselytunti:

Valtuuston kyselytunnille ei tullut kysymyksiä kirjallisesti, joten puheenjohtaja päätti valtuuston kyselytunnin. Valtuuston kokous alkaa kello 16.

Ennakkojuttu:

Kolarin kunnanvaltuusto kokontuu torstaina 13. helmikuuta päättämään kunnan ensimmäisestä asunto-ohjelmasta ja saamaan tiedon vuoden aikana tehdyistä kuntalais- ja valtuutettujen aloitteista.

Kunnanhallituksen nimeämä työryhmä laati luonnoksen asunto-ohjelmasta, jossa listataan keinoja asuntopulan helpottamiseksi. Pulaa asunnoista on erityisesti Ylläksen matkailualueen kasvavissa kylissä.

Ensimmäinen ratkaisu on uusien asuinalueiden kaavoittaminen ja rakennusten luvittaminen. Näiden lisäksi kunta voi olla mukana uusissa asunto-osakeyhtiöissä, sitoutua vuokraamaan uusista taloyhtiöistä asuntoja pitkäksi aikaa tai olla mukana kunnan ja yritysten yhteisessä kiinteistöyhtiössä, joka rakentaisi vakituisia asuntoja tunturialueelle.

Valtuusto päättää myös, perustetaanko Kolarin koululle virka-apulaisrehtori, joka sijaistaa rehtoria tämän virkavapaiden aikana.

Kolarilaiset jättivät kuntaan viime vuonna kuusi kuntalaisaloitetta. Päättäjät tekivät 22 aloitetta. Kymmenen käsittely on edelleen kesken. Valtuusto saa kerran vuodessa tiedoksi kaikki vuoden aikana tehdyt aloitteet ja niiden johdosta tehdyt asiat.

Kokousta voi seurata Luoteis-Lapin hetki hetkeltä päivittyvässä jutussa torstaina 13. helmikuuta alkaen valtuuston kyselytunnista kello 15.45.

Juttua on muokattu 14.2. kello 8.52: korjattu kirjoitusvirheitä.