Kulttuuri

Anne Koskamolle Kittilän kulttuuripalkinto — haluaisi tutkia seuraavaksi kirkonkylän historiaa

Historiantutkija, Särestöniemi-museon ja Palsa-museon johtaja Anne Koskamo on saanut Kittilän kunnan vuoden 2025 kulttuuripalkinnon. Tunnustus jaettiin Särestössä sunnuntaina järjestettynä Kittilä-päivänä.

Koskamo on koulutustaustaltaan filosofian maisteri. Hän on väitöskirjassaan tutkinut Kemin Lapin saamelaisten kristillistymistä. Lisäksi hän on muun muassa kirjoittanut Kittilän seurakunnan historiasta ja Kelontekemän kylästä. Koskamo oli myös Kittilän 150-vuotisjuhlatoimikunnassa ja tekemässä Luonnostaan eläväinen — Kittilän historia -teosta.

Tänä talvena Koskamo on ollut esillä museonjohtajana taiteilija Reidar Särestöniemen syntymän 100-vuotisjuhlavuoden tiimoilta. Kittilässä, Rovaniemellä ja Helsingissä on järjestetty monia taidetapahtumia ja kittiläläislähtöinen Noora Vaarala julkaisi uuden taiteilijasta kertovan kirjan.

Kittilän hyvinvointilautakunnan mukaan Koskamo on osaamisellaan nostanut Särestöniemi-museon kuntalaisten koettavaksi ja nähtäväksi ja tuonut Kittilälle positiivista näkyvyyttä.

Tämä on minulle sydämen asia. Olen kiitollinen, että olen saanut olla täällä. Anne Koskamo

Juhlavuosi on saanut todella onnistuneen startin, Koskamo sanoo. Särestössä suurimmat kävijäpiikit ovat yleensä olleet syyskuussa, mutta nyt kävijöitä on riittänyt jo kevättalvella niin paljon, että parkkitilaa aurattiin lisää. Juhlanäyttelyt ovat kiinnostaneet yleisöä myös toisessa päässä Suomea — Didrichsenin taidemuseon näyttely Helsingissä on noussut hitiksi.

Kittiläläislähtöinen Koskamo kertoo itse käyneensä Särestössä ensi kertaa ala-asteella. Reidarin veli Anttu oli tuolloin vielä elossa.

– Pieni pätkä matkasta oli hiihtoa. Siitä en tykännyt, mutta kaikki muu oli hienoa. Siitä lähtien olen aina halunnut käydä täällä, Koskamo sanoo.

Koskamo kävi Särestössä muun muassa tätinsä kanssa, kun tämä vieraili pohjoisessa. Myös Brita Polttilan kirja Särestöniemestä tuli tutuksi.

Koskamo aloitti Särestöniemi-museon johtajana vuonna 2013, ja jo sitä ennen hän oli työskennellyt museossa amanuenssina ja apulaisena.

– Tämä on minulle sydämen asia. Olen kiitollinen, että olen saanut olla täällä, Koskamo sanoo.

Alun perin Koskamosta piti tulla egyptologi.

– Se ei olisi sopinut ötökkäkammoiselle ja sellaiselle, joka ei kestä kuumaa.

Suomen ja Skandinavian historia kiinnostivat Koskamoa enemmän. Hän kertoo olleensa aina kiinnostunut Lapin historiasta ja ihmetelleensä, ettei sitä opetettu koulussa. Tämänkin vuoksi hänestä oli hienoa, että vuosikymmeniä haaveissa ollut historiakirja viimein saatiin tehtyä.

Seuraavaksi Koskamo haluaisi tutkia Kittilän kirkonkylän historiaa. Hän vietti kirkonkylällä lapsuutensa ja asuu siellä nyt avopuolisonsa ja esikouluikäisen lapsensa kanssa.

Monien kylien menneisyyttä on koottu kansien väliin, mutta Koskamon mielestä kirkonkylässäkin riittäisi tutkittavaa, jos aikaa, projekti ja rahoitus järjestyisivät.

Juuri nyt aika on kuitenkin kortilla. Koskamo on Reidar Särestöniemen tuntijana suosittu puhuja eri tilaisuuksissa. Särestön lukuisten juhlavuoden tilaisuuksien lisäksi Koskamo on tilattu puhumaan ainakin Ylläkselle, Sinettään, Tornioon, Jyväskylään ja Tampereelle.

Särestössä järjestetään juhlavuoden aikana vielä muun muassa kaksi juhlaseminaaria, näyttelyavajaiset sekä kesämarkkinoiden avajaiset. Koskamo muistuttaa, että kunta on varannut rahaa myös kuntalaisten omille ideoille ja toteutuksille.

Kittilä on taiteilijoiden pitäjä, ja Koskamokin on tarttunut pensseliin, vaikka ei taiteilijaksi itseään mielläkään.

– Olen käynyt Liisa Palosaaren kurssilla ja perehtynyt eri tekniikoihin, että tietäisin mistä puhun.

Koskamo uskoo, että Reidar Särestöniemi olisi tyytyväinen juhlavuoden järjestelyihin ja etenkin siihen, että keskustelua ja puhetta on riittänyt aiheista, joista ei voinut Särestöniemen eläessä puhua — hän ei saanut taidepiireiltä kaipaamaansa arvostusta. Nyt kriitikot voivat katsoa teoksia ilman julkisuuden tuomaa painolastia.

– Särestöniemi oli yksi mestareista, Koskamo sanoo.

Muokattu 24.3. kello 12.51: Korjattu kaksi kirjoitusvirhettä.