Paikallisuutiset

Osayleiskaava tiivistää, teollistaa ja tontittaa Muonion kirkonkylää

Kunta tarvitsee yksityisten maita kirkonkylällä, jotta saa asuintonttien kaavoituksen vauhtiin.

Kerässiepintien pohjoispuolella kasvaa nuorta koivikkoa, jota on kaavailtu yhdeksäksi talonrakennuspaikaksi.

Elinvoimajohtaja Jussi-Pekka Tammilehto kävelee kelkkauraa pitkin mahdollisen tulevan asemakaava-alueen rajalle ja kertoo, että maanpalanen on kirkonkylän harvoja kunnan omistamia pientalojen rakentamiseen suunniteltuja alueita.

Valtaosan pientaloalueista omistavat kirkonkylän kymmenet yksityiset maanomistajat. Pientaloalueita on hahmoteltu ehdotusvaiheeseen edenneessä Muonion kirkonkylän osayleiskaavassa, jolla ohjataan, mihin tarkoitukseen alueita jatkossa asemakaavoitetaan. Pientaloalueita on osayleiskaavaehdotuksessa ripoteltu molemmin puolin Kerässiepintietä kirkonkylän pohjoisosaan sekä esimerkiksi Muonion kirkon lähistölle.

– Näkisin, että kunta tekee ensisijaisesti vapaaehtoisia maakauppoja tai viimeisenä vaihtoehtona lunastaa maat, Tammilehto sanoo.

Osayleiskaava lisää asumiselle varattujen alueiden lisäksi myös teollisuudelle varattuja alueita. Niitä on piirretty Valtatie 21:n varrelle Kerässiepintien risteyksen lähistölle. Alueella on tälläkin hetkellä teollisuutta, ja esimerkiksi hallien rakentamiseen sopivia tontteja kysytään kunnasta. Tällä hetkellä kunnalla ei ole myynnissä yhtään teollisuustonttia.

Asuminen on Muonion vetovoiman pullonkaula, mutta auttaako osayleiskaava uusien kotien löytymisessä? Ei varsinaisesti, Tammilehto vastaa, sillä osayleiskaavan perusteella ei voi rakentaa. Kaavan lisäksi kunta tarvitsee maata, jota asemakaavoittaa tonteiksi. Muoniolta puuttuu maapoliittinen ohjelma, jossa määriteltäisiin tavoitteet ja keinot, joita kunta käyttää maan hankkimiseksi.

– Kaikki keinot pitää olla käytettävissä, mitä laki sallii, Tammilehto sanoo.

Tällä hetkellä maa ei Muonion kirkonkylällä juurikaan vaihda omistajaa, eikä se ole vaihtanut Tammilehdon kahdeksanvuotisen työuran aikana. Maakauppoja ei synny, koska kunnan ja maanomistajien käsitys maan hinnasta on erilainen.

– Kunnan näkökulmasta maa on raakamaata, jonka kaavoittaminen ja infran rakentaminen maksaa paljon. Maanomistaja haluaisi maasta kaavoitetun maan hinnan, Tammilehto sanoo.

Hänestä kirkonkylän osayleiskaavan alueella olevat uudet asuinrakentamisen maat pitää saada kunnan haltuun tavalla tai toisella.

– Näkisin, että kunta tekee ensisijaisesti vapaaehtoisia maakauppoja tai viimeisenä vaihtoehtona lunastaa maat, kaavoittaa ne ja päättää luovutusehdoista kuten rakentamisvelvoitteesta, Tammilehto sanoo.

– Kaikki keinot pitää olla käytettävissä, mitä laki sallii. Tietysti on todella ikävä käyttää pakkokeinoja, mutta jos nykyinen tilanne estää kunnan kehittymisen, niin silloin nekin ovat paikallaan.

Uuden osayleiskaavan tavoitteena on tiivistää Muonion kirkonkylän yhdyskuntarakennetta eli lisätä asumiseen tarkoitettuja alueita palveluiden lähelle. Vuonna 2018 alkaneen kaavoituksen toinen tärkeä tavoite on puuttuvan yleiskaavan saaminen. Tällä hetkellä Muonion kirkonkylän rakentamista ohjaavat asemakaava ja maakuntakaava. Osayleiskaava sijoittuu niiden väliin ohjaamaan maankäyttöä hiukan pidemmälle tulevaisuuteen. Osayleiskaava ulottuu myös laajemmalle kuin kirkonkylän nykyinen asemakaava. Pohjoisessa kaava ulottuu hiukan Puthaanrannantien ja Valtatie 21:n risteyksen pohjoispuolelle. Idässä kaava päättyy Isolompoloon ja etelässä Harrinivan eteläpuolelle Kokkotievaan.

– Osayleiskaavan aluetta asemakaavoitetaan rakentamispaineen mukaan, Tammilehto sanoo.

Muonion keskustan osayleiskaavaa esitellään kuntalaisille yhtenäiskoulun auditoriossa tulevana lauantaina 18. maaliskuuta kello 16. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä.