Kulttuuri
Kolarin vauvat saavat murteelle käännetyn lukulahjan – antajat toivovat, että Plyppi-kirjat luetaan kodeissa läpi
Kolari, Pello ja Ylitornio muistavat kunnissa syntyviä vauvoja ja heidän perheitään lukulahjalla, joka sisältää lastenkirjan lisäksi lorukortit.
Tornionlaaksolaiset vauvaperheet saivat vuoden 2024 aikana kotikunniltaan meänkielisen lukulahjan. Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla syntyi kaksi vuotta sitten, vuonna 2022 yhteensä 65 vauvaa, minkä perusteella jaossa on yhteensä 80 kassia.
Mahdolliset ylimääräiset kirjakassit saavat vuoden 2025 ensimmäiset vauvat.
Lukulahjan tavoitteena on lisätä lapsiperheiden lukemista Tornionlaaksossa, tukea paikallisen murteen säilymistä ja kasvattaa kuntalaisten ylpeyttä kotiseudustaan. Kirjakassin on koonnut kolarilaislähtöinen Jonna Palovaara. Kassit maksetaan kuntien myöntämällä kulttuuriavustuksella.
– Toivottavasti kehitys on positiivista, idean takana oleva Jonna Palovaara toivoo.
Entisaikaan synnyttäneelle äidille vietiin juustokeittoa ja esiliinakangasta arjen avuksi.
Sanonta käyä pyhissä pirtissä on tuttu Tornionlaaksossa, kun lähdetään katsomaan vastasyntynyttä ja tämän perhettä. Entisaikaan synnyttäneelle äidille vietiin juustokeittoa ja esiliinakangasta arjen avuksi.
Pyhän pirtin lukulahja sisältää Palovaaran meänkielelle kääntämän ja kustantaman Plypin fästit -kirjan, jossa sinitukkainen Plyppi-peikko järjestää Lapin tuntureille palaaville muuttolinnuille ja muille eläimille isot juhlat. Kirjassa esitellään useita lintuja ja muita eläimiä, joille Palovaara on etsinyt vanhoja paikallisia nimityksiä, kuten kärpäsennäppääjä (’kirjosieppo’) ja lapinryyppönen (’lapinsirkku’).
Meänkieliset Plyppi-kirjat
Palovaara on kääntänyt meänkielelle Plyppi-peikosta kertovia lastenkirjoja vuodesta 2015 lähtien, nyt nimekkeitä on 10 kappaletta.
Alun perin kirjat ovat ruotsalaisen Inga Borgin kirjoittamia ja kuvittamia (Plupp).
Kirjat kertovat sinitukkaisesta peikosta, joka elää Lapin tuntureilla. Hän ystävystyy metsän eläinten kanssa ja oppii tuntemaan niiden elintapoja, jotka vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.
Meänkielisen lastenkirjan lisäksi kassi sisältää 12 lorukorttia, joihin Palovaara on kerännyt muun muassa vanhoja tornionlaaksolaisia loruja. Kassi sisältää myös esitteen, jossa kerrotaan lukemisen ja ääneenluvun merkityksestä ja hyödyistä lapselle.
– Voisin kuvitella, että omalla murteella kirjoitettu kirja ja lorut tekevät lukemisesta ja loruttelusta helposti lähestyttävää, Jonna Palovaara kertoo.
Paaka paaka pullaa,
leivo leivo kakkua.
Sokkeria alle,
sokkeria pääle.
Pane voita rakhoon
ja pistä sitte suuhun!
Palovaara sai idean tornionlaaksolaiseen omaan kirjakassiin esikoisensa neuvolakäynnillä Kolarissa, jossa sai valtakunnallisen Lukulahja lapselle -kirjakassin. Lukukeskuksen koostamaa kassia jaettiin neuvoloissa Suomen Kulttuurirahaston tukemana 2019─2021. Hän päätti hakea meänkieliseen lukulahjaan kulttuuriavustusta tornionlaaksolaiskunnista.
Keskusteltuaan Kolarin kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Kyösti Satokankaan kanssa, hän huomasi, että he jakavat saman huolen lasten ja nuorten lukemisesta. Vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaidossa saamat pisteet ovat laskusuunnassa aikaisempiin tuloksiin verrattuna.
Jonna Palovaara
syntyi Ruotsin puolella Jällivaarassa.
kävi koulut Kolarissa, minkä jälkeen opiskeli filosofian maisteriksi Oulun yliopistossa, pääaineena pohjoismainen filologia.
työskentelee yrittäjänä. Työskenteli aiemmin meänkielen opettajana ja kääntäjänä.
Juttua on muokattu 2.1. kello 13.00: jutun alkuun on korjattu tämän vuoden tilalle vuonna 2024.
Juttua on muokattu 2.1. kello 12.34: jutun lopusta on poistettu puolikas, kesken jäänyt lause.
Juttua on oikaistu 30.12. kello 15.25: jutun Jonna Palovaarasta kertovaan faktalaatikkoon on korjattu Palovaaran nykyinen ammatti. Faktalaatikossa luki aiemmin, että Palovaara työskentelee meänkielen opettajana ja kääntäjänä. Tällä hetkellä hän työskentelee päätoimisena yrittäjänä.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
