Tapahtumajutut

50 vuotta sitten testattiin uutta yläastetta ja peruskoulua – entiset koululaiset kokoontuivat lauantaina Kolarissa

Luokkakokoukseen lauantaina kokoontuneet muistelivat rakennustyömaan kupeessa siirtymistä Sieppijärven keskikoulusta Kolarin peruskouluun.

– Sen tuntee nokasta – ja virneestä! Juha P. Jaako ottaa Kolarin lukion pihalla vastaan kaimansa Juha Partalan, luokkatoverin viidenkymmenen vuoden takaa.

Samaan tapaan sujuu kohtaaminen 18 kesälauantaina paikalle päässeen Kolarin ensimmäisen peruskoululaisen kesken. Kukaan ei ole muuttunut juuri lainkaan.

Keväällä 1973 peruskoulun päättötodistuksen sai käsiinsä 45 keskikoulua käynyttä nuorta ensimmäisten joukossa koko Suomessa. Peruskoulun oppimäärää he eivät opiskelleet silti päivääkään.

Jättimäinen muutos kahden kastin koulujärjestelmästä kaikille yhteiseen peruskouluun ajettiin sisään pikkuhiljaa ja Lappi edellä.

Kolarissa keskikoulua käytiin Sieppijärvellä, kunnes kymmenen vuoden kyläpoliittisen väännön jälkeen uusi koulu, yläaste, valmistui Kolarin kirkonkylälle 1972 sopivasti ottamaan vastaan koulu-uudistuksen.

– Mullehan se oli surkea, kun Sieppijärvellä koulu oli ihan vieressä, Ilkka Iivari toteaa.

Hän ja muut koolla olevat siirtyivät keskikoulun neljänneltä luokalta peruskoulun yhdeksännelle, mutta opiskelivat loppuun saakka oppikoulun opetussuunnitelman mukaan. Peruskouluun siirtyi myös kaksi luokallista kansalaiskoulua käyneitä ikätovereita, jotka eivät olleet pyrkineet oppikouluun. Lukioon tähtäävään keskikouluun saattoi pyrkiä pääsykokeilla kansakoulun neljänneltä, viidenneltä ja kuudennelta luokalta.

Kuulumisia vaihtavien katseet siirtyvät tutuista kasvoista isolle rakennustyömaalle, jonne valmistuu kahdessa vuodessa uusi päiväkoti-koulu-lukio.

Rakennustyömaan kyljessä seisova nykyinen yläkoulu otti vastavalmistuneisiin luokkiinsa koulu-uudistuksen Kolariin siirtämät oppilaat syksyllä 1972.

– Kaikki oli vimosen päälle, Jaako muistaa.

– Silloin haluttiin, että peruskoulu onnistuu, laitettiin hirveesti rahaa siihen.

Sieppijärvellä koulua käytiin ympäri kylää ahtauden vuoksi. Käsityöt pidettiin vanhassa Pääkön pirtissä, joka sittemmin siirrettiin kotiseutumuseoksi. Liikunnat liikuttiin Sisun talon pienessä salissa. Erityisiä tiloja ei ollut esimerkiksi fysiikan tai kemian opiskeluun.

Siihen verrattuna 4,1 miljoonan markan ja 3 300 neliön yläaste oli hulppea.

Lukion rehtori Vesa Pellikka esittelee luokkakokousväellä vanhaa koulua ja viereen nousevan uuden suunnitelmia.

Hän vertaa kouluhankkeiden hintoja. 4,1 miljoonaa vuoden 1972 markkaa vastaa 12,2 miljoonaa tämän päivän euroa.

Uuden koulun hyväksytty urakkatarjous on 18,8 miljoonaa euroa, millä saadaan noin tuplasti neliöitä vanhaan yläasteeseen verrattuna.

– Tuohan on loppujen lopuksi edullinen, Pellikka heittää ja saa porukan nauramaan.

Pellikka johdattaa joukon rakennustyömaan hiekkaista aidanviertä pitkin vanerikäytävään, joka johtaa musiikkiluokan ovelle. Portaiden yläpäässä oli ennen kirjasto, jossa piipahdetaan muistelemassa hyllyjen sijaintia, ennen kuin jatketaan liikuntasaliin.

Rakenteilla olevan koulun liikuntasaliin tulee kolme noin nykyisen salin kokoista lohkoa, Pellikka vertaa. Sisun salin kooksi luokkakokousväki arvioi neljäsosan yläkoulun salista.

Yläkerrassa entiset koululaiset piipahtavat fysiikanluokassa.

– Mulla tulee kylmät väreet ja kylmä hiki täällä. Mie inhosin fysiikkaa, luokkakokouksen koolle kutsunut Anita Rundgren sanoo.

Pellikka mainitsee vastapäätä sijaitsevan kouluterveydenhoitajan huoneen paikalla olleen yhteen aikaan opettajien tupakkahuoneen.

– Onko oppilaiden tupakkaruutu jäljellä? Rundgren tiedustelee.

Ei ole. Oppilaitokset ovat savuttomia.

Rundgren muistaa, että lupa tupakointiin piti olla vanhemmilta. Hän yritti huijata luvan isältään, mutta rehtori Eila Leppäjärvi ei niellyt ilman silmälaseja annettua kuittausta ja huijaus paljastui. Lupa yhteen tupakkaan päivässä kuitenkin heltisi, kun Rundgren sitä itkun kanssa isältään aneli.

– Tupakka kiersi ringissä.

Iivarin mieleen tulee liitujen tarkkuusheitto ikkunan alla parkissa olleen talonmiehen traktorin pakoputkeen – osuikin.

Oppilaat kulkevat yläkäytävää eteenpäin ja ottavat kuvia tiloista ja toisistaan. Syksyllä 2026, uuden koulun valmistumisen jälkeen rakennus puretaan.

– Tämmöiset tilat puretaan, joku päivittelee.

Lukio alkoi ilman tiloja

Osa keskikoulunsa peruskouluun päättäneistä jatkoi syksyllä 1973 Kolarin vastaperustettuun lukioon. Opinnot meinasivat tyssätä ennen alkuaan.

Juha P. Jaako muistelee, että asetuksen mukaan lukioon pääsi keskikoulun todistuksella, ja nuoret olivat saaneet keväällä peruskoulun todistuksen, jota laki ei tuntenut. Pikavauhtia sorvattu lakimuutos avasi lukion ovet peruskoulua ensimmäisenä testanneille lappilaisille.

Kolarin lukion aloitti syksyllä 47 oppilasta.

Aloittavalla lukiolla haasteena oli tilojen ja opettajien löytäminen. Teollistuva Kolari kasvoi vauhdilla, minkä vuoksi oppilaita oli kouluissa paljon enemmän kuin oli ennustettu.

Lukio aloitti lastenkodilla ja seilasi ensimmäiset vuodet eri tiloissa, kunnes nykyisessä ruokalassa toiminut asuntola lakkautettiin ja lukio siirtyi sinne.

Ensimmäisistä lukiolaisista hävisi kolmen vuoden aikana reilusti yli puolet. Eniten katosi sieppijärveläisiä. Ilkka Iivari ja moni muu vaihtoi Pellon lukioon.

– Siellä olivat parhaat kaverit.

Opinnot jäivät monilta myös kesken. Kolmannen luokan aloitti enää 18 oppilasta.

– Moni keskeytti aivan turhaan. Monille perheille lukio-opiskelu oli varmasti outoa, Jaako arvelee keskeyttämisten syyksi.

Ensimmäisten ylioppilaiden kirjoitukset sujuivat loistavasti. 18 kirjoittajaa saavuttivat kolme äidinkielen, kuusi ruotsin ja neljä englannin laudaturia.

Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Kolarin lukion ensimmäiset kirjoittivat ylioppilaiksi. He ovat kunniavieraita kevään 2026 ylioppilasjuhlassa, jota juhlitaan tekeillä olevan uuden koulun salissa.