Kolumnit

Tervetuloa kunnan johtoon! – toivottavasti laitoit turvavyöt kiinni

Kolarissa päädyttiin tilanteeseen, jossa kunnalla on – ainakin tätä kirjoitettaessa maanantaina – kunnanjohtaja, joka on samaan aikaan eri virassa toisessa kunnassa toisessa päässä Suomea. Kristiina Tikkala irtisanottiin korkeimman hallinto-oikeuden mukaan väärin perustein, ja KHO kumosi viime viikolla kunnanvaltuuston kolme vuotta sitten tekemän irtisanomispäätöksen.

Tapaus on tuorein osa Lapin kunnanjohtajavuoristorataa, joka on kestänyt jo vuosikymmenen. Lapin kunnissa kunnan- ja kaupunginjohtajat tuntuvat vaihtuvan tiuhaan.

Osittain syy on luonnollinen, sillä moni pieneen lappilaiskuntaan valittu nuori kunnanjohtaja haluaa edetä urallaan isompiin saappaisiin, isompiin kaupunkeihin. Se on osa riskiä, kun valitsee nuoren, nousevan kyvyn vetämään kuntaa. Tulokset tuntuvat monesti olevan hyviä, mutta niistä ei pääse nauttimaan välttämättä kovin pitkään. Joskus kunta on se, joka toteaa, että tarvitaan uusi johtaja,

Tällä hetkellä Kolarin lähikunnissa pitkäaikaisin kunnanjohtaja taitaa olla pohjoisnaapuri Muoniossa, jossa Laura Enbuska-Mäki on johtanut kuntaa jo yli neljä vuotta. Enontekiöllä ja Pellossa kunnanjohtaja vaihtui kesällä ja Ylitorniolla pari vuotta sitten. Sodankylässä on myös melko tuore kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen, joka oli ensin kunnanjohtajana Enontekiöllä ja sen jälkeen kävi myös Kittilässä, josta jatkoi suoraan matkaa itään.

Mainittu Kittilä on sitten vielä tunnetusti asia erikseen. Siellä on setvitty jo vuosikymmenen ajan kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomista, jonka irtisanomisesta ja siihen liittyvistä tapahtumista väännettiin kättä oikeusasteissa vuosia. Tapaus meni korkeimpaan oikeuteen, ja sen haaroja käsitellään alemmissa oikeusasteissa edelleen. Kuntaa johtaa nyt itsekin Mäkelän tapauksessa syytteessä ollut entinen kunnanvaltuutettu Timo Kurula. Hänen ja Rantapelkosen lisäksi kolme muutakin henkilöä on käynyt vuorollaan kunnan johdossa Mäkelän jälkeen, viransijaisena tai virkaa tekevänä kunnanjohtajana.

Kunnan, pienenkään, johtaminen ei ole helppo eikä yksinkertainen tehtävä. Kunta käyttää yllättävän suurta valtaa. Sillä on esimerkiksi kaavoitusmonopoli, ja se on myös yleensä alueensa suurin tai suurimpia työnantajia. Vastuuta on paljon, ja kunnanjohtajan tehtävä on pitää käytännössä kaikki osa-alueet hallussaan. Samalla hän on kunnan kasvot ulospäin.

Joskus kunnanjohtaja vaihtuu, kun kuntapäättäjien ja kunnanjohtajan sukset menevät ristiin. Kuten Kolarissa ja Kittilässä nähtiin, irtisanominen on tehtävä oikein. Kunnallisella tasolla päättäjät ovat usein aivan tavallisia kansalaisia, joilla ei välttämättä ole suurta osaamista hallinnollisella puolella. Silti heillä on iso vastuu kunnissa ja kuntien työntekijöistä.

Olisi houkuttelevaa ajatella, että esimerkiksi pieleen menneen kunnanjohtajan irtisanomisen jälkeen kustannukset, kuten asianajokulut tai vahingonkorvaukset, kuulusiviat pieleen menneen päätöksen tekijöille. Se on kuitenkin liian suuri rangaistus tavallisille kuntalaisille, jotka oletettavasti lähtivät kunnalliseen päätöksentekoon mukaan vilpittömin mielin.