Paikallisuutiset

”Me voimme kehittää, mutta koittakaa saada ne paikat” – Kolarin mallin palikat ovat vielä levällään

Kotisairaanhoitajat ovat valmiina kehittämään kotisairaalatoimintaa Kolariin. Iso ratkaistava kysymys on uuden Kolarin toimintamallin tarvitsemat tilat.

– Me voimme kehittää, mutta koittakaa saada ne paikat ensin, mihin me voimme kehittää, kotisairaanhoitaja Päivi Pudas sanoi Lapin hyvinvointialueen terveysjohtajalle Miia Palolle Kolarin asukastilaisuuden jälkeen torstai-iltana.

Kolarilaiset kuulivat torstaina aluehallituksen keskiviikkoisesta päätöksestä, jonka mukaan Kolarin vuodeosasto pysyy kiinni ja sen aiemmin tarjoamaa apua korvataan muun muassa perustettavalla kotisairaalalla, vahvistettavalla kotihoidolla, ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen perustettavilla petipaikoilla sekä ensihoidolla.

Vastauksia käytännön kysymyksiin, kuten tiloihin, kolarilaiset eivät tilaisuudessa saaneet, vaan Palo kertoi, että mallia aletaan valmistella yhdessä henkilökunnan kanssa. Hyvinvointialue on hakenut valtiolta lupaa uuden hoivatalon rakentamiseen Kolariin vuonna 2025.

Pudas ja toinen kotisairaanhoitaja Tuovi Ruokojärvi kertoivat, että eivät ole pilottia vastaan, mutta asiakkaat ja toiminta tarvitsevat heidän mielestään myös seinät.

– Meillä on iso pula tehostetun palveluasumisen paikoista, he sanoivat.

Heitä mietitytti, minne suunnitelmassa kaavaillut muutamat niin sanotut lupapaikat järjestyvät, kun palvelukoti Tannaan jonottaa tällä hetkellä toistakymmentä ympärivuorokautisen tuen tarvitsijaa ja palvelutalollakin asuu ihmisiä, jotka tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea. Paikkoja vapautuu Tannasta käytännössä vain kuolemien kautta.

Tilaisuudessa yleisön joukosta kysyttiin, tulisivatko kaavaillut neljä lupapaikkaa Tannaan. Lupapaikalla tarkoitetaan ympärivuorokautisen palveluasumiseen varattavaa sänkyä ihmiselle, joka tarvitsee äkillisesti enemmän hoitoa. Miia Palo vastasi, että asiaan ei ole vielä vastausta. Hän kertoi tilaisuuden jälkeen, että aivan nopeasti paikkoja tuskin järjestyy.

– Nyt välittömästi jatketaan niin kuin tähänkin saakka.

Kolarilaiset osastohoitoa tarvitsevat on kuljetettu joulukuusta lähtien muiden Lapin kuntien osastoille, ja kuljettaminen jatkuu, kunnes uusi toimintamalli saadaan toimintaan ja käytännön kysymykset ratkaistua.

Uudessa mallissa pyritään säästämään sekä työntekijöitä että rahaa sillä, että ympärivuorokautista hoitoa on nykyistä harvemmassa paikassa. Kolarin osaston väliaikaista sulkua ja sen jatkamista on perusteltu työntekijäpulalla.

Aluevaltuutettu Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) kysyi torstain tilaisuudessa, miksi osaston hyviä tiloja ja saattohoitoon tarkoitettuja huoneita pidetään tyhjänä.

Sosiaalijohtaja Liisa Niiranen vastasi, ettei hoivaosaston perustaminen osaston tiloihin ratkaisisi henkilöstöpulaa. Hän kertoo, että terveyskeskuksen tilat eivät täytä ympärivuorokautisen palveluasumisen vaatimuksia.

Miia Palo selvensi asiaa tilaisuuden jälkeen kertomalla, että tarkoituksena on vähentää useassa paikassa yöaikaan tehtävää työtä, koska se sitoo paljon henkilökuntaa ja on kallista.

– Osaston henkilökunta on sidottu osaston seinien sisään, hän sanoo.

– Siitä halutaan päästä eroon.

Yöhoitajia työskentelee Kolarissa tällä hetkellä palvelukoti Tannassa ja kotihoidossa. Myös Kolariin sijoitettu ensihoidon yksikkö päivystää ympäri vuorokauden.

Osastolla työskenteli aiemmin sairaanhoitaja-lähihoitaja-työpari kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden. Väliaikaisen sulun aikana hoitajat ovat päivystäneet terveyskeskuksessa iltoja ja viikonloppuja, mutta 4. maaliskuuta alkaen päivystys kiertää vuoropäivinä Kolarin, Muonion ja Kittilän ringissä.

Pohjoisen palvelualueen ikääntyneiden palveluiden vastuuyksikköjohtaja Lea Waljus kertoi yleisötilaisuudessa, että 24/7-kotihoidolla tarkoitetaan kotihoidon suunniteltuja yökäyntejä. Se ei hänen mukaansa tarkoita päivystämistä.

Ruokojärvi kertoi, että kotihoidon yöhoitaja tekee suunniteltuja yökäyntejä kuuden kilometrin säteellä kirkonkylältä, ei koko kunnan alueella. Tällä hetkellä esimerkiksi Pasmajärvelle tai Äkäslompoloon ei saada kaatuneen asukkaan nostoapua. Mikäli hälytysrannekkeella apua hälyttänyt asukas ei saa apua omalta lähipiiriltään, apuun lähtee käytännössä ensihoito.

Ruokojärvi ja Pudas kertovat, että kotisairaanhoitoa ja kotisairaalatoimintaa erottaa esimerkiksi se, että kotisairaanhoito on lakisääteistä toimintaa, kotisairaala ei. Kotisairaanhoitotyöhön kuuluu esimerkiksi haavanhoitoa ja lääkehoitoa. Kotisairaalaan kuuluvat puolestaan esimerkiksi saattohoito kotona ja suonensisäinen antibioottihoito.

Tälläkin hetkellä Kolarin kolme ja puoli kotisairaanhoitajaa antavat lakisääteisen avun lisäksi myös kotisairaalatasoista apua niin paljon kuin pystyvät.

– Mutta se ei ole suunniteltua.

Tämä tarkoittaa sitä, että sairaanhoitajat joustavat itse työajoista esimerkiksi kotisaattohoitoa tehdessään.

Palvelujen pysyvä keskittäminen ei Miia Palon mukaan ole pitkien välimatkojen Lapissa ratkaisu. Uudenlaiselle toimintatavalle on hänen mukaansa tarve joka puolella Lappia.

– Miten voidaan toisin toimien säilyttää lähipalvelut, Palo mietti.

Sosiaalijohtaja Liisa Niiranen kertoi tilaisuudessa, että suunnitelmiin sisältyy kotihoidon vahvistaminen.

– Ei me olla viemässä ikääntyneiden palveluita täältä pois, Niiranen sanoi.

Paljon huolta kolarilaisissa herätti saattohoito. Kolarilaisia ikäihmisiä on osaston sulun aikana saattohoidettu muiden kuntien osastoilla.

– Pyritään mahdollisimman nopeasti vastaamaan tarpeeseen saattohoidon osalta, Kolarissa aiemmin perusturvajohtajana työskennellyt Henna Kauranen vastasi etäyhteydellä.

Ensihoidon mukanaolo suunnitelmissa kummastutti tilaisuuden osallistujia. Palo vastasi kysymyksiin, että ensihoito on mukana, mutta vastaa käytännössä vain kiireellisiin tarpeisiin.

Kolarilaiset kuulivat torstaina, että uuden mallin käytännön toimintoja alkaa suunnitella kolmehenkinen työryhmä, joka aloittaa työnsä tiistaina. Ryhmässä ovat mukana ikääntyneiden palvelujen vastuuyksikköjohtaja Lea Waljus pohjoiselta palvelualueelta, Kolarin entinen perusturvajohtaja, kaakkoisen alueen johtavana hoitajana työskentelevä Henna Kauranen ja pohjoisen alueen johtava hoitaja Johanna Tervala.

Aluehallitus perusti osana Kolaria koskevaa päätöstään laajemman ohjausryhmän, johon kutsutaan jäsenet myös Kolarin työntekijöistä, kunnasta ja vanhusneuvostosta.

Palo otti vastaan pettyneiden kolarilaisten kritiikin ja vaatimukset, ja vastasi isoon osaan illan aikana esitetyistä kysymyksistä. Hän kertoi tilaisuuden jälkeen, että kohtaaminen antoi hyvän ymmärryksen ja kattavat näkökulmat, joiden avulla valmistelua voidaan jatkaa realistiselta pohjalta.

– Entisestään vahvistui se, että paikallisesti täytyy palvelut suunnitella ja luottamus ansaita, Palo sanoi.

– Kun joudutaan luopumaan omaksi koetusta mallista, luopumisen tuskaa on ihan varmasti ja aiheesta, Palo sanoo.

– Huoli on luonnollinen, kun ei ole vielä uutta mallia.