Paikallisuutiset

Adressi Kolarin vuodeosaston puolesta keräsi muutamassa päivässä yli 1200 allekirjoitusta

Adressin perustajan Tiina Hauensuon mielestä on epäinhimillistä kuskata osastohoitoa tarvitsevia potilaita naapurikuntiin.

Kolarilainen sairaan- ja terveydenhoitaja, Kolarin terveyskeskuksen entinen työntekijä Tiina Hauensuo laittoi viime viikon keskiviikkona liikkeelle adressin, jolla vaaditaan vuodeosaston säilymistä ilman sulkuja Kolarissa sekä tasa-arvoista ja inhimillistä kohtelua vuodeosastohoitoa tarvitseville kolarilaisille.

Kolarin vuodeosasto on ollut suljettuna joulukuusta lähtien. Sulkua jatkettiin maaliskuun lopulle saakka. Sulkuja on ollut osastolla myös kahtena kesänä.

Maanantaina adressi oli kerännyt jo yli 1 200 allekirjoitusta ja paljon kommentteja. Adressin allekirjoittaneet ihmettelevät muun muassa sitä, miksei Kolarin osastolle ole haettu työntekijöitä. Moni pitää myös välimatkaa naapurikuntien osastoille kohtuuttomana.

– Kyllä sairaalapalvelut pitää olla perusoikeus kuntalaisille, varsinki omaisille, joilla on läheinen tekemässä kuolemaa, ettei tarvi pitkin Lapin lääniä ajaa katsomaan, kirjoittaa yksi allekirjoittaneista, Janne Liikamaa.

Tiina Hauensuo kertoo, että tärkein syy adressin takana on huoli kolarilaisten inhimillisestä ja tasapuolisesta kohtelusta.

– Nopeasti lasken, että ainakin neljä kolarilaista on sulun aikana kuollut naapurikunnissa.

Iäkkäillä potilailla on usein myös iäkkäät omaiset, jotka eivät pitkien välimatkojen takaa pääse välttämättä tapaamaan omaistaan. Muistisairaille hoitopaikkojen vaihtuminen on hankalaa ja lisää turvattomuutta, Hauensuo muistuttaa.

– Tämä on tosi surullista.

Hauensuon mukaan Kolarin osaston sulku on saanut aikaan Lapin laajuisen ketjureaktion.

– Muoniolaisia on viety Sodankylään ja pellolaisia on viety Ylitorniolle. Kolarilaisia on hoidettu Sodankylässä ja Ylitorniolla, hän sanoo.

Eihän työntekijöitä saada, jos ei haeta.

Kolarin osastoa on Hauensuon mielestä ajettu pikkuhiljaa alas vähentämällä paikkoja ja jättämällä esimerkiksi eläköityneiden toimia täyttämättä. Hän vertaa Lapin kuntien osastojen kokoja ja ihmettelee, miksi Kolarin osasto on suhteessa pieni moneen muuhun kuntaan verrattuna.

– Mikä tätä Kolarin tilannetta selittää? Hauensuo kysyy.

Hänen mielestään mediassa asiaa kommentoineiden viranhaltijoiden puhe siitä, että henkilökuntaa ei saada, on kummallinen.

– Eihän työntekijöitä saada, jos ei haeta.

Lapin hyvinvointialue ei tällä hetkellä hae sijaisia tai rekrytoi työntekijöitä Kolarin terveyskeskuksen osastolle. Myöskään kesäsijaisia ei haeta. Esimerkiksi Muonion ja Kittilän osastoille haetaan parhaillaan kesäsijaisia.

Adressin allekirjoittanut entinen osaston työntekijä Hanna Hertteli kehottaa miettimään hoitajapulan juurisyitä.

– Jos työpaikasta kantautuu kauemmaksikin hyvää sanottavaa, niin hoitajista ei ole pula ja he pysyvät "talossa," hän kirjoittaa.

Uskomatonta, että oman kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat halunneet ajaa itse palveluja alas.

Hauensuon mielestä Kolarin osaston alamäki kulminoituu hoivan uudistustyöhön ja vuonna 2021 esitettyyn vuodeosaston pienentämiseen neljäpaikkaiseksi ja sen siirtoon palvelukoti Tannaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta hylkäsi esityksen loppusyksystä 2021.

– Uskomatonta, että oman kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat halunneet ajaa itse palveluja alas, Hauensuo sanoo.

Adressin allekirjoittanut Markku Aro toivoo kommentissaan, että kunnan aikana alasajetut palvelut vielä pystyttäisiin palauttamaan asukkaiden vaatimalle tasolle.

– Paljon asukkaita on ehtinyt siirtyä jo käyttämään naapurikuntien terveysasemien palveluita, hän kirjoittaa.

Hauensuo ei ole itse työskennellyt Kolarin osastolla. Hän irtisanoutui Kolarin terveyskeskuksesta työterveyshoitajan työstä vuonna 2015. Samoihin aikoihin Hauensuon mielestä hyvin toiminut aluevastuumalli lopetettiin, ja tilalle rakennettiin kiirepoli. Tällä hetkellä Hauensuo työskentelee Pajalan vuodeosastolla.

Hän laskee, että Pajalassa työskentelee ainakin seitsemän sairaanhoitajaa ja lisäksi lähihoitajia. Terveyskeskustaustaa on useammalla heistä.

Ei se koske ainoastaan vanhoja ihmisiä.

Adressin keräämiseen motivoi myös Hauensuon omat ja läheisten kokemukset. Hän on itse saanut osastolta apua esimerkiksi ilta-aikaiseen rintakipuun. Hauensuo muistuttaa, että osasto ei ole vain ikäihmisten turva, vaan kaikenikäiset kuntalaiset voivat tarvita apua.

– Ei kukaan tiä, tarvitaanko me tuota palvelua. Ei se koske ainoastaan vanhoja ihmisiä.

Hauensuon isää siirrettiin viime syksynä useaan otteeseen keskussairaalan ja Kolarin vuodeosaston välillä, kunnes hän sai paikan Kolarin palvelutalosta. Hoivapaikan saaminen ei ollut Hauensuon mukaan helppoa, sillä niitä ei ollut.

Valtakunnallisesti hoitoa on suunnattu viime vuosina enemmän koteihin kotisairaalatoiminnalla. Hauensuon mielestä on absurdi ajatus, että keskussairaalan ja kodin välissä ei olisi lainkaan hoitopaikkaa.

– Jos on vaikka keuhkokuumeen takia keskussairaalassa. Sen seurauksena voi olla niin heikkokuntoinen, ettei pärjää kotona, voi tarvita happea, keuhkoja avaavia lääkkeitä, apua vessassakäymiseen, hygieniaan, Hauensuo luettelee.

Jos vuodeosasto loppuu, vaikuttaa se Hauensuon mukaan väistämättä myös muihin terveyskeskuksen palveluihin, joille on sen jälkeen vähemmän käyttäjiä.

– Laboratorioon, röntgeniin, jopa lääkäreiden määrään, Hauensuo miettii.

– Virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen ei ole enää tiloja eikä toimijoita.

Hän näkee uhkana, että Kolari pilkotaan terveyspalveluiden osalta niin, että pohjoispuolen asukkaat käyttävät Muonion, tunturialue Kittilän ja eteläinen Kolari Pellon terveyspalveluita.

– Riski on. Kirkonkyläläisille matkat olisivat pisimmät, Hauensuo miettii.

Hauensuo aikoo pitää nettiadressin avoimena ainakin osaston sulun ajan ja niin pitkään, kun se kerää nimiä. Adressi löytyy adressit.com-palvelusta. Sen allekirjoittamiseen vaaditaan sähköpostiosoite. Paperisia adresseja on toimitettu kolarilaisiin liikkeisiin.

Tuula Saukkonen: kolarilaisten hoitaminen muissa kunnissa ei ole ongelma

Lapin hyvinvointialue kehittää Kolariin kotisairaalatoimintaa, kertoo sairauksien hoidon ja ehkäisyn johtaja Tuula Saukkonen. Hänen mukaansa kotisairaala eli kotona annettava osastotasoinen hoito yhdistettynä muutamaan akuutin hoidon paikkaan esimerkiksi palveluasumisen yhteydessä voisi riittää turvaamaan jatkossa kolarilaisten osastohoidon tarpeen.

Hän ottaa kantaa Kolarin osaston tilanteeseen Kolarista kuulemiensa tietojen pohjalta. Saukkonen on käynyt vuoden pestinsä aikana tutustumassa Kolarissa, mutta hän vastaa Kolarin lisäksi 20 muun Lapin kunnan terveyskeskuspalveluista. Kolarin pitkäaikainen osastonhoitaja Tellervo Seppälä vastasi Luoteis-Lapin haastattelupyyntöön, että häntä on ohjeistettu ohjaamaan median yhteydenotot johdolle.

Saukkonen kertoo, että kotisairaalatoimintaan on jo alettu kouluttaa kotisairaanhoitajia ja kotihoidon kanssa on neuvoteltu työn tekemisestä kahdessa vuorossa niin, että toiminta voidaan kiireesti käynnistää.

Osaston jatkosta Saukkonen on vaitonainen.

– Mulla ei ole sitä vastausta, että mitä tulee tapahtumaan. Tämä vaatii poliittista päätöksentekoa. Meillä ei ole tehty linjausta, Saukkonen sanoo.

Hän kertoo, että Lapin hyvinvointialueen johtajat keskustelevat tulevasta palveluiden järjestämisestä ja palveluverkosta. Aluevaltuuston on tarkoitus saada palveluiden järjestämissuunnitelma ja isot säästösuunnitelmat päätettäväkseen huhtikuussa.

– Keskustelua käydään kovasti. Poliittiselta puolelta tulevat linjaukset. Säästö- ja sopeuttamistavoitteet ovat isot Lapissa. Helpolla ne eivät tule.

Saukkosen mielestä osastoja tärkeämpää on, että jokaisessa kunnassa on oma kotisairaala, jotta akuutti hoito voidaan toteuttaa kotona. Hänestä myös hoidon jatkuvuuden kehittäminen ja vastaanottopalvelut jokaisessa kunnassa ovat tärkeää terveyden edistämistä. Osasto ja terveyskeskuksen avopalvelut eivät hänen mielestään ole riippuvaisia toisistaan.

– En ajattele niin, etteikö akuuttivuodeosastohoito voisi sijaita vähän kauempanakin. Monella lappilaisella on sata kilometriä matkaa kuntakeskukseen, hän toteaa.

Mikä on ollut osaston tarve, kun nytkään ei oo tarvittu paikkoja?

Kolarin osasto on Lapin pienin ja sen vuoksi haavoittuvin, ja syyt siihen löytyvät kunnan aikana tehdyistä päätöksistä, Saukkonen kertoo. Osaston lopettamisesta oli puhuttu esimerkiksi hoivan uudistustyön yhteydessä, Saukkonen on kuullut, mikä on saanut työntekijöitä vaihtamaan työpaikkaa.

Hyvinvointialueen toiminta-aikana Kolarin osastolla on ollut kahdeksasta kymmeneen paikkaa. Toiseksi pienin osasto on Savukosken ja Pelkosenniemen yhteinen kymmenpaikkainen osasto. Muualla paikkoja on vähintään 15.

Onko Kolarissa tehty aiemmin virheitä?

– En voi ottaa kantaa siihen asiaan. En ole ollut sitä seuraamassa. Mikä on ollut osaston tarve, kun nytkään ei ole tarvittu enempää paikkoja? Saukkonen miettii.

Hänen tietojensa mukaan tarvetta osastohoidolle ei ole Kolarissa vuoden aikana ollut kovinkaan paljon. Kolarilaisten hoitaminen muualla ei Saukkosen mukaan ole kuormittanut erityisemmin ensihoitoa tai muiden kuntien osastoja. Infektioaikana lyhytaikaista hoitoa tarvitsevia voi Saukkosen mukaan olla kuitenkin enemmän. Ambulanssityhjiöitä syntyy Saukkosen mukaan pitkien välimatkojen Lapissa ilman osaston sulkuakin, ja niitä paikataan muista kunnista.

Ennenaikaisesti ei voi reagoida.

Kolarin osasto on tarkoitus avata maaliskuun lopulla, jos vakinaisia työntekijöitä palaa poissaoloilta töihin ja saadaan myös lisää sijaisia. Kolariin on tulossa sairaanhoitajan ja lähihoitajan paikat haettavaksi keväälle, Saukkonen kertoo. Miksei Kolariin haeta sijaisia kesäksi?

Saukkonen vetoaa tuleviin poliittisiin päätöksiin ja siihen, ettei kaikkialle muuallekaan välttämättä vielä haeta kesäsijaisia. Hän sanoo, että rekrytointia tehdään myös niin, että muualle hakeneiden joukosta etsitään tekijöitä sinnekin, minne ei olla haettu.

– Ennenaikaisesti ei voi reagoida, Saukkonen sanoo.

Ovatko kolarilaiset sulkujen aikana yhdenvertaisessa asemassa muiden lappilaisten kanssa?

– Se on vähän vaikea sanoa. Jos ne palvelut on riittäviä, että sen akuuttihoidon myös saa. Joskus meidän pitää ajatella myös sitä, mikä on hyvä hoito. Se on potilasturvallista ja ammattitaitoista. On tärkeää, että on riittävä osaaminen, Saukkonen pyörittelee kysymystä.