Paikallisuutiset

Laphan mukaan saamen kielilaki velvoittaa myös valtiota

Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunta toteaa kannanotossaan ministeriölle, että valtionavustuksen leikkaaminen heikentäisi entisestään saamenkielisen sote-alan henkilöstön saatavuutta.

Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunta on toimittanut oikeusministeriölle kannanoton, joka kritisoi saamen kielilain 31. pykälän mukaisen valtionavustuksen leikkaamista.

Saamen kielilain mukaan valtion talousarviossa tulee olla määräraha valtionavustuksiin hyvinvointialueelle, kunnille, seurakunnille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille sekä tietyille yksityisille tahoille lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi, painottaa Lapin hyvinvointialue.

– Tuen leikkaaminen tekee saamen kielilain toteuttamisen mahdottomaksi, kannanotossa todetaan.

Hyvinvointialueen tiedotteen mukaan ensi vuonna avustuksen määrä olisi vain 120 000 euroa, kun aiemmin kokonaismäärä on ollut 250 000 euroa. Siitä hyvinvointialue on saanut viime vuodelle 180 000 euroa ja tälle vuodelle 150 000 euroa.

Hyvinvointialue kertoo jo nyt käyttävänsä saamen kielilain toteuttamiseen sekä omaa perusrahoitustaan että kieliavustusta. Omalla rahoituksellaan hyvinvointialue on palkannut vakituisiin toimiin kaksi kielityöntekijää, ja sillä tavoin saanut vähennettyä kieliavustuksella ostettavia käännös- ja tulkkauspalveluja.

– Osoituksena oman toiminnan vaikuttavuudesta on muun muassa Lapin hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnetty Saamen kieliteko -palkinto, Lapha tuo tiedotteessaan esille.

Hyvinvointialue toteaa pyrkineensä valtionavustuksen käytössä kustannustehokkaisiin ja vaikuttaviin toimiin muun muassa niin, että se on alkanut kasvattaa organisaation omaa kieliosaamista sen sijaan, että olisi turvautunut ostopalveluihin. Laphan mukaan valtionavustus on käytetty ensisijaisesti saamen kieltä opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin.

– Valtionavustuksen leikkaaminen tässä tilanteessa heikentää saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ennestään huonoa saatavuutta, hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen toteaa.

Hyvinvointialueelle on vuosina 2023–2024 koulutettu pohjoissaamenkielen taitoinen päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, vastaanoton sairaanhoitaja ja lähihoitaja sekä inarinsaamenkielinen lähihoitaja.

Laphan mukaan tarve kielilain mukaisille vapaille kasvaa, kun aikuiskoulutustuki poistuu.

– Rahoituksen äkillinen leikkaaminen voi pahimmillaan tarkoittaa, että kahden parhaillaan saamea opiskelevan työntekijän opinnot keskeytyvät, Miettunen toteaa.

Hyvinvointialue tarvitsee käännös- ja tulkkauspalveluita esimerkiksi asiointitulkkauksissa ja potilasasiakirjojen käännöksissä sekä kokousasiakirjojen käännöksissä ja kokoustulkkauksissä. Jos lakisääteiset käännökset ja tulkkaukset jättäisi tekemättä, se rikkoisi saamen kielilakia, Lapha muistuttaa ja jatkaa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ne ovat myös potilasturvallisuus- ja oikeusturvakysymyksiä.

Saamen kielen lautakunta vetoaa oikeusministeriöön, että ministeriö tekisi leikkauksista vaikutusten arvion ennen niistä päättämistä. Laphan mukaan ministeriö ei ole toistaiseksi keskustellut leikkausten vaikutuksista avustusten saajien kanssa.

Leikkausten toteutuessa valtion täytyisi Laphan mukaan kantaa vastuu saamelaisten kielellisten oikeuksien heikentymisestä.

– Saamen kielilaki velvoittaa myös valtiota, ei vain paikallisella tasolla toimivia viranomaisia, lausunnossa muistutetaan.