Paikallisuutiset

Saamelaisalueen toimijat: "Ilman valtion tukea on haastavaa ratkaista saamenkielisen henkilöstön saatavuusongelmaa"

Valtioneuvosto esittää ensi vuodelle 130 000 euron leikkausta saamen kielilain mukaiseen avustukseen. Enontekiön kunta on mukana vetoomuksessa, jossa esitetään sen säilyttämistä tämänvuotisella tasolla.

– Vetoamme eduskuntaan, että se palauttaisi saamen kielilain mukaisen avustuksen 250 000 euron tasolle, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.

Valtioneuvosto ehdottaa avustukseen ensi vuoden budjettiin 130 000 euron leikkausta eli avustus laskisi 120 000 euroon. Viime vuonna avustus oli korkeimmillaan, yhteensä 290 000 euroa, kun Lapin hyvinvointialue lisättiin saamen kielilain soveltamisalaan.

Leikkausesityksen vuoksi saamelaiskäräjät, saamelaisten kotiseutualueen kunnat Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylä, Lapin hyvinvointialue, saamelaismuseo Siida ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ovat laatineet yhteisen vetoomuksen.

Yhteisessä vetoomuksessa todetaan, että saamelaisten kotiseutualueen viranomaisten ja muiden toimijoiden on haastavaa yksin omilla taloudellisilla resursseillaan ratkaista saamenkielisen henkilöstön saatavuusongelmaa ilman valtion tukea.

– Valtiovallan tulisi tehdä pikaisia toimia, jotta jatkossakin saamelaisväestölle voidaan tarjota saamen kielilain mukaisia palveluita ja saamen kielet pysyvät elinvoimaisina kielinä.

Avustuksen tulisi vetoojien mukaan olla vähintään 250 000 euroa, kuten tänä vuonna.

Saamen kielilain mukaisen avustuksen tarkoituksena on edistää saamen kielilain toteutumista ja sitä voidaan käyttää lain soveltamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Toimijat toteavat, ettei nyt esitetty summa riitä kattamaan viranomaisten saamen kielilain toimeenpanoon liittyviä tarpeita.

Avustusta on käytetty pääasiassa tulkkaus- ja käännöspalveluiden ostoon sekä saamen kielen koulutukseen osallistumisesta aiheutuviin sijaiskustannuksiin. Jos leikkaussuunnitelma toteutuu, se vaikuttaisi vetoomuksen mukaan merkittävästi saamenkielisen henkilöstön saatavuuteen ja saamen kielten elinvoimaisuuteen Suomessa.

Avustus on osoittautunut yhdeksi tehokkaimmaksi keinoksi lisätä saamenkielisen ammattihenkilöstön määrää ja sen turvin on voitu myöntää vuosittain palkallista virkavapaata eri alojen ammattilaisille saamen kielten opiskelua varten, todetaan saamelaiskäräjien tiedotteessa.

Selvitysten mukaan jo yksi saamen kielen taitoinen ammattilainen voi merkittävästi parantaa julkisten palveluiden saatavuutta. Lisäksi hallituksen päätös aikuiskoulutustuen poistamisesta lisää saamen kielilain mukaisen avustuksen merkitystä entisestään.

Suunniteltu leikkaus vaikuttaa erityisesti Inarin kunnan ja Lapin hyvinvointialueen mahdollisuuksiin tuottaa viranomaispalveluita kolmella saamen kielellä. Lisäksi ensi vuoden alussa voimaan tulee TE-uudistus, ja saamelaisten kotiseutualueella pitää olla palveluja tarjolla myös saamen kielillä, mutta rahoitustarvetta ei ole huomioitu TE-uudistuksen rahoituksessa.