Paikallisuutiset

Hannukaisen ympäristöluvan täydennykset viivästyvät

Yhtiö mallintaa kesän aikana Tornion-Muonionjokea.

Hannukainen Mining Oy on hakenut ja saanut jatkoaikaa Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristölupahakemuksen täydennyspyyntöihin vastaamiseen marraskuun loppuun saakka.

Yhtiötä pyydettiin syyskuussa täydentämään 80 lupahakemuksen kohtaa. Hannukainen Miningin on tehtävä yleissuunnitelmaa tarkemmat suunnitelmat päästölähteistä ja päästöjä rajoittavista ja ehkäisevistä rakenteista.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi malminkuljettimen, kaivosvesien purkuputken sekä patojen, altaiden ja pintavalutuskenttien rakennesuunnitelmia. Yhtiön on kerrottava täydennyksessään esimerkiksi, mitä ja minkä paksuisia kalvoja päästöjä ehkäisevissä rakenteissa käytetään. Myös vesienkäsittelyyn suunniteltujen altaiden mitoitukset pitää täydentää ja patojen rakenteet esittää tarkemmin.Yhtiön on myös selvitettävä vaihtoehtoinen vesien purkupaikka Tornion-Muonionjokeen, jotta vaikutukset lohen ja taimenen lisääntymisalueille pienenisivät.

– Aikaisemmin ympäristölupaa haettiin yleistason suunnitelmilla, mutta Kittilän kaivoksen laajennuksen ja Soklin kaivoksen ympäristölupien käsittelyt tulivat korkeimmasta oikeudesta bumerangina takaisin. Pitää olla tarkemmat suunnitelmat, ja nyt me tehään ne suoraan lupahakemukseen, Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja Jaana Koivumaa sanoo.

Jatkoaikaa tarvittiin, jotta tarkemmat suunnitelmat ehditään tehdä ja esimerkiksi Tornion-Muonionjoen vesistömallinnus viimeistellä jäättömänä aikana.

Kaivoksesta tulevien vesien purkuputken pää on suunniteltu Hotinnivan alaosaan Saarenputaan kylän pohjoispäähän.

Yhtiö teettää parhaillaan kolmiulotteista mallia 12 kilometrin pätkästä jokea. Siinä aiempaan malliin lisätään syvyystieto. Lisäaikaa tarvitaan siksikin, että työtä kaivosyhtiölle tekevä yhtiö on hukannut Kolarinsaaren itäpuolisen joenuoman viimekesäiset mittaustiedot.

Purkuputken ala- ja yläpuolella on jo teetettyjen selvitysten mukaan runsaasti lohelle ja taimenelle sopivia kutusoraikkoja ja pienpoikasille sopivaa koskimaista aluetta.

Täydennyspyynnössä esitetään purkupaikan etsimistä alempaa joelta, jossa kutualueita on vähemmän. Kaivoshankkeen ympäristövaikusten arvioinnissa ei arvioitu eri vaihtoehtoja purkupaikalle.

Tämänhetkisen vesistömallinnuksen mukaan kaivoksen purkuvedet olisivat sekoittuneet koko joen vesimassaan kolme kilometriä purkupaikan alapuolella Kolarinsaaren pohjoispuolella. Täydellisesti vesimassat olisivat sekoittuneet Kolarinsaaren eteläpuolella, missä saaren kiertävät joenhaarat yhdistyvät.

– Katsotaan, mitä tietoa saadaan tulevasta 3D-mallennuksesta, Koivumaa sanoo.

12 kilometrin matkalta Äkäsjokisuulta Kolarinsaaren kapeimpaan kohtaan löytyi yhteensä 42 hehtaaria lohikaloille soveltuvia kutualueita, joista laajimmat sijaitsevat Kolarinsaaren itäpuolta kiertävässä uomassa. Lohen- ja taimenenpoikasille sopivia elinympäristöjä löytyi 19 hehtaaria. Alueella arvioidaan elävän 120 000 eri ikäistä lohenpoikasta.

Yhtiön teettämän selvityksen johtopäätös oli, että kalataloudellisesti vähäisimmät arvot löydetiin Hotinnivan alapuolisesta suvannosta.

Mahdollisen kaivoksen purkuvesien vaikutuksista kaloihin Koivumaa ei vielä osaa sanoa.

– Kun saamme mallin, tiedämme, miten hyvin vesi sekoittuu ja minkälaisia pitoisuuksia missäkin kohtaa jokea liikkuu, Koivumaa sanoo.

Hänen mukaansa kalojen kannalta tärkein vaikuttava asia on jätevedessä olevan kiintoaineen määrä, eivät esimerkiksi ksantaatit.

– Kaunis Iron sai ksantaateille raja-arvon, mutta Suomessa sitä ei ole kellään. Oleellista on, että ksantaatti tekee sitä, mihin se on hankittu eli prosessikemikaaliksi. Ydintalven aikana meillä ei ole tarvetta eikä tarkoitusta johtaa prosessivettä vesienkäsittelyyn ja edelleen vesistöihin.

Kaivoksen vesien purkuputki on tämän hetken suunnitelman mukaan halkaisijaltaan 80-senttinen maan alla kulkeva putki.

Kaivosyhtiön ja Kolarin kunnan vesiyhtiön Tunturi-Lapin Vesi Oy:n neuvottelut Rautuvaaran altaiden käyttämisestä ovat edelleen kesken. Hannukainen Mining haluaisi käyttöönsä osan vanha Rautuvaaran kaivoksen rikastushiekka-altaasta, joka on toiminut Tunturi-Lapin Vesi Oy:n Rautuvaaran jätevedenpuhdistamon selkeytysaltaana.

Yhtiön pitää myös selvittää Laurinojan taimenkantojen paikallisuus. Laurinoja on jäämässä kaivoksen alle, jolloin siinä olevat mahdolliset paikalliset taimenkannat tuhoutuisivat.

Yhtiön suunnitelmia voi vielä muuttaa Hannukaisen pohjavesialueiden tuleva luokitus. Yhtiö on avolouhoksia suunnitellessaan olettanut ely-keskukselta saamansa tiedon perusteella, että Hannukaiseen suunnitellun louhoksen vieressä olevat Kivivuopionvaaran ja Kuervaaran pohjavesialueet poistuvat luokituksesta.

Täydennyspyynnössään aluehallintovirasto lausuu, että yhtiö ei voi perustaa suunnitelmiaan oletukseen. Luokitusten päivitys on kesken, mutta Lapin ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen Mikko Hurun mukaan louhoksen läheiset pohjavedet ovat säilymässä luokiteltuina.

Koivumaa kertoo, että yhtiö hankkii lisää tietoa pohjavesitasoista ja pohjaveden laadusta tulevan kesän aikana. Pohjavedet vaikuttavat muun muassa yhtiön patojen suunnitteluun.

Ympäristönsuojelulaki kieltää pohjaveden pilaamisen. Pohjavedet on juomaveden hankintaa varten luokiteltu kolmeen luokkaan. Pohjavesien luokittelusta vastaavat ely-keskukset.

Jutun aineistona on käytetty aluehallintoviraston, Lapin ely-keskuksen ja kaivosyhtiön välisten viranomaisneuvotteluiden muistioita joulukuulta 2022 ja maaliskuulta 2023.

Tarvitseeko Hannukainen uuden ympäristövaikutusten arvioinnin?

Osana ympäristöluvan täydennystä Hannukainen Miningin on arvioitava, onko kaivoshanke muuttunut niin paljon, että se tarvitsee uuden ympäristövaikutusten arvioinnin.

– Me ollaan koko ajan peilattu suunnittelua yvaan. En koe, että olisi tullut isoja muutoksia, hankejohtaja Jaana Koivumaa sanoo.

Hän veti hankkeen ympäristövaikutusten arviointia vuosina 2011‒2014 konsulttiyrityksen palveluksessa. Kaivoshankkeen omisti silloin Northland Mines Oy, joka ajautui konkurssiin vuonna 2014.

Hannukaisen yva-selvitystä on käsitelty Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnassa Suomen kansalaisen pyynnöstä. Vetoomuksen mukaan ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu tärkeimmistä arviointia edellyttävistä asioista eikä asianosaisilla ole mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon tehokkaasti ja riittävän ajoissa. Vetoomuksen tekijän mielestä Suomen kansallinen lainsäädäntö ja ely-keskuksen toiminta ovat vastoin YVA-direktiiviä.

Vetoomus otettiin käsiteltäväksi marraskuussa 2022. Maaliskuussa vetoomusvaliokunta päätti lopettaa sen käsittelyn ilman jatkotoimia.

Sama henkilö oli tehnyt kantelun samasta hankkeesta ja samaan oikeusperustaan vedoten Euroopan komissiolle tammikuussa 2022. Sen käsittely lopetettiin, koska komission yksiköt käsittelevät jo Suomen lainsäädännön yhdenmukaisuutta yva-direktiivin kanssa ja Suomi on muuttanut lainsäädäntöään vuosina 2020, 2021 ja 2022.

Käsittelyn lopettamisen syynä oli myös se, että kantelija ei esittänyt mitään konkreettista näyttöä yleisestä käytännöstä tai EU:n lainsäädännön järjestelmällisestä noudattamatta jättämisestä.

– Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, myös tuomioistuimet, voivat puuttua tällaisiin tilanteisiin sitä mukaa, kun niitä ilmenee. Tämä on itseasiassa niiden velvollisuus: perussopimuksen mukaan jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu unionin oikeuden asianmukaisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, soveltamisesta ja täytäntöönpanosta, asian käsittelyn päättävässä kirjeessä todetaan.