Paikallisuutiset

Valtuustoseminaarissa keskusteltiin hyvinvointikeskuksesta

Väistötiloille tarkat suunnitelmat

Valtuusto myönsi viime viikon kokouksessaan Karesuvannon koulun väistötilojen hankintaan ja ylläpitoon tälle vuodelle yhteensä 50 000 euroa, ja se jakautuu opetustoimen ja varhaiskasvatuksen käyttötalousbudjetteihin siten, että opetustoimen osuus on 40 000 ja varhaiskasvatuksen 10 000 euroa.

Lisäksi ensi vuoden talousarviota laadittaessa huomioidaan määrärahat käyttötalouteen. Tilojen perustamiseen merkitään 300 000 euroa, hankintaan ja ylläpitoon opetustoimeen 255 000 euroa ja varhaiskasvatukseen 45 000 euroa. Vuokratilat toteutetaan vuokrasopimusmallilla.

Kun valtuutetut puivat Karesuvannon koulun väistötiloja, valtuuston puheenjohtaja Birgitta Eir a väänsi asian rautalankamalliin.

– Väistötila A on viipalekoulu eli konttikouluratkaisu, ja se tulisi koulun kaukalon paikalle pysyen siinä niin kauan, että vaihtoehto B eli rivitalo, joka tulee äskettäin koulun läheisyydestä puretun vanhan rivitalon tilalle, on valmis. Siinä kunnallistekniikka on valmiina. Väistötila B:n valmistuttua muutetaan siihen ja ollaan siinä niin kauan kuin uusi koulu on valmis. Kun väistötilaa A ei enää tarvita kaukalon paikalla, se palautetaan vuokraajalle ja kaukalo palautuu kaukalokäyttöön. Kun varsinainen pääkohde eli monitoimitalo on valmis, niin väistötila B:stä siirrytään sinne ja väistötila B:stä tulee rivitaloasuntoja, Eira tiivistää.

Helinä Hautamäki tiedustelee tekniseltä johtajalta Kimmo Lämsältä aikataulusta.

– Puolitoista kuukautta on aikaa. Saadaanko kaukalo valmiiksi ja elementit siihen ennen sitä? Pitääkö tehdä vielä jonkinlainen anomus, että koulua pystytään jatkamaan tarvittaessa yli määräajan? Hautamäki kyselee.

Lämsän mukaan aikaa ei ole yhtään liikaa.

– Teemme parhaamme ja katsotaan, mihin päästään. Jos menee eräpäivän yli, meillä tulee varmasti olla todella selvä suunnitelma jatkolle. Kaukalon valmistelu ehditään tehdä, Lämsä toteaa.

Karesuvannon väistötiloja käsittelevä pykälä tarkistettiin heti kokouksessa, jotta voidaan aloittaa välittömät toimenpiteet.

Ennen varsinaista valtuuston kokousta pidetyn valtuustoseminaarin aiheena oli hyvinvointikeskus. Puheenjohtaja Birgitta Eira toteaa aluksi, että varmasti tämänkin seminaarin keskustelujen jälkeen todetaan, että paljon on palloja vielä ilmassa.

Pohdinnassa valtuutetuilla oli niin kompleksin koko kuin paikkakin, siinä mukana olevat tahot ja aikataulu, joka aiheuttanee tällä hetkellä eniten harmaita hiuksia.

Urakka-aika ja tekninen suunnittelu on aikataulutettu vuoden 2023 loppuun, ja alustavan aikataulun mukaan hyvinvointikeskus voitaisiin ottaa käyttöön loppuvuodesta 2023.

– Tuohon meillä ei varmastikaan ole liikaa aikaa tuhlattavaksi, se on tiukka, toteaa Lämsä.

Kunnanjohtaja Jari Rantapelkosen mukaan hyvinvointikeskuksen pohjana on suunnitelma, mutta hirveästi avoimia kysymyksiä ja riskejä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden tuleminen voi vaikuttaa hankkeeseen hyvinkin suuresti.

– Hankkeen vastuuviranhaltija on lähtenyt siitä liikkeelle, että viisi miljoonaa on Enontekiön kunnan limitti. Jos ja kun kunta lähtee yksikköä rakentamaan, kunnalla täytyy olla muutakin kättä pidempää kuin periaatepäätös. Kunta tulee tekemään asiasta sopimuksen ja vasta sitten varsinaisesti tiedetään, millaisella sopimuksella seurakunta ja sairaanhoitopiiri ovat mukana, Rantapelkonen toteaa.

Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysministeriöön on lähetetty alustava kysely siitä, mitkä ovat päätöksentekijän kannalta keskeisiä kysymyksiä.

– Yksi keskeinen kysymys on se, saammeko aloittaa rakentamisen, jos kokonaisbudjetti on 9 tai 11 miljoonaa euroa. Lähtökohtaisesti me tiedämme, että me emme saa aloittaa. Vaikka kunnan osuus olisikin alle viisi miljoonaa euroa, me haluamme saada ministeriöltä mustaa valkoisella, Rantapelkonen pamauttaa.

Hän jatkaa, että ministeriöstä tarkistetaan myös se, tuleeko rangaistuksia, jos jälkeenpäin todetaankin budjetin menneen yli.

– Kysymme myös, riittääkö se, että rakentaminen aloitetaan ennen sote-uudistusta vai pitääkö rakennuksen olla valmis vuoden 2023 alussa? kunnanjohtaja lisää.

Kunta on lähtenyt liikkeelle suunnittelussa siitä, että rakentamisen aloitus riittää.

Asia oli noussut esille hankkeen ohjausryhmän kokouksessa valtuuston kokousta edeltävänä päivänä.

Seminaarissa keskusteltiin myös pitkään ja hartaasti hyvinvointikeskuksen mahdollisesti sijoittumisesta, sillä mahdollisia paikkoja on edelleen useita. On seurakunnan omistama tontti, joka rajoittuu Ounasjärveen ja jolla on purkukuntoinen seurakuntatalo. Kunnan omistamalla tontilla, joka niin ikään rajoittuu Ounasjärveen, on Luppokoti. Päiväkodin takana Kärrötiehen rajoittuvan tontin omistaa kunta. Niiden lisäksi esille nousivat myös entisen ala-asteen paikka sekä eläinlääkärin ja eläinlääkärin asunnon paikka. Paikoista kaivettiin esiin plussat ja miinukset.

Paikkoja pohdittaessa kävi myös selväksi, ettei seurakunnalle mikä vain tontti sovi: ainoastaan seurakuntatalon nykyisen tontin sijainti lienee hyvä. Kahden vuoden takaisella periaatepäätöksellä seurakunta kuitenkin on edelleen vahvasti mukana suunnitelmissa.

Valtuustoseminaari on yhä nähtävissä Enontekiön kunnan Youtube-kanavan videoissa. Valtuuston striimauksia ei tallenneta yleisesti nähtäväksi.

Veroprosentit pidettiin samoina

Valtuusto päätti pitää Enontekiön kunnan veroprosentit ensi vuonna tämänvuotisen tasolla. Tuloveroprosentti on 21,25.

Kiinteistöverojakin peritään jatkossa kuten tänä vuonna. Yleinen kiinteistöveroaste on 1,05 prosenttia, vakituisten asuntojen veroaste 0,55, muun asuinrakennuksen veroaste 1,15, rakentamaton rakennuspaikka 3,00, voimalaitos 0,93 ja valtion omistamat suojelu- ja erämaa-alueet 0,93 prosenttia. Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kiinteistöveroa ei peritä.

Ennakkoarvion mukaan tämän vuoden verotulot olisivat yhteensä 6 670 000 euroa, josta kunnallisveroa kertyy arviolta 5 220 000 euroa, maksuunpantua kiinteistöveroa 830 000 euroa ja yhteisöveroa 450 000 euroa. Verotulokertymä tälle vuodelle on arvioitu talousarvioesitykseen Kuntaliiton veroennustekehikon pohjalta. Yhteisöveroa koskevat tiedot on saatu maksuunpanotilastosta ja tilityserittelyistä ja kiinteistöveron pohjana ovat Verohallinnon kiinteistötiedot.

Vuoden 2022 talousarvioehdotusta ollaan laatimassa tämänvuotisilla tulovero- ja kiinteistöveroprosenteilla.