Paikallisuutiset

Sähkökalastuksista ilahduttavia tuloksia Parvajoen kunnostajille: Taimenen pienpoikasia eli nollikkaita löytyi ennätysmäärin, vieraslaji nieriä on vähentynyt

Kittilän kirkonkylällä virtaavalla Parvajoella tehtiin sähkökoekalastuksia tällä viikolla. Jokea on kunnostettu talkoilla vuosien ajan, jotta joen alkuperäinen taimenkanta saisi arvoisensa elinympäristön.

Keskiviikkona jo lyheltä jokipätkältä löytyi tusinan verran pieniä taimenenpoikaisia. Kalat tainnutettiin hetkeksi ja ne mitattiin. Mittauksen jälkeen kalat heräteltiin ja palautettiin jokeen. Vieraslajina jokeen aikoinaan levitetyt puronieriät lähtivät tutkimusmateriaaliksi Kemiin.

– Niitä käytetään lajintunnistukseen. Nähdään esimerkiksi, minkä ikäisenä nämä ilkiöt ovat jo kutevia. Kymmensenttisenä ne rupeavat jo mätiä laskemaan. Ravintoanalyysi on myös yksi kohde, Lappian kalatalousalan lehtori Vesa Niemitalo sanoi.

Sähkökalastuksia oli tekemässä Niemitalon mukana Lappian opiskelijoita. Niemitalo oli tyytyväinen alustaviin tuloksiin.

– Kolmena vuonna olen ollut täällä mukana. Joki on tosi hyvännäköinen, puilla on saatu tehtyä niin, että vesi mutkittelee tai ainakin pyörteilee. Suora uomakin saadaan näköjään muutettua ihan erilaiseksi, hän sanoi.

– Aluksi huolestutti, kun puronieriää oli niin paljon mutta tammukkaa ei. Nyt alkaa olla toisin päin. En tiedä, mikä on syynä. Yleensä puronieriä ei luovuta paikkaansa, mutta täällä se on joutunut niin tekemään.

Niemitalo kertoi, että Parvajoki on opetuskohteenakin hyvä.

– Että nähdään, mitä tämmöiselle paikalle voidaan tehdä, kun ei ole olemmassa olevaa kiveä, joita voisi rannalta pyörittää.

Parvajoen kunnostuksissa alusta asti mukana ollut Pekka Kämäräinen oli mukana Väliauttontien lähellä sähkökoekalastuksissa. Hänellä oli syytä iloon, sillä näin hyviä poikastuloksia ei ole aikaisemmin saatu Parvajoella.

– Kuteminen on onnistunut viime syksynä hyvin, ja poikaset ovat selvinneet talvesta, Kämäräinen pohti.

Hän kertoi huomanneensa joessa hyvien poikasalueiden lähellä selkeän kutukuopan myöhään syksyllä.

Sähkökalastuksissa 20-senttinen kala on jo suuri. Sitä suuremmille kaloille sähkökenttä on vain karkottava tekijä.

Parvajoella on tehty kunnostustöitä viimeksi tänä kesänä.

– Tämä on neljä vuotta sitten kunnostettu jokiosuus. Ylhäällä oli hidas virta, alhaalla tasainen virta ja jyrkkä syöksyrännin pätkä, jossa ei ollut kiviä. Reilu rekka-autokuormallinen tuotiin soraa ja kiveä ja vähän puuta, Kämäräinen sanoi.

Myös toisessa, tuoreemmassa kunnostuskohteessa alempana joella tehtiin koekalastuksia päivää aikaisemmin. Kämäräisen mukaan alueelta löytyi ensimmäistä kertaa taimenen pienpoikaisia.

– Se tarkoittaa, että kutukuoppa tai kaksi on onnistunut sielläkin. Jotakin on tehty oikein.

Parvajoki saa alkunsa Parvavuoman ja Heinäjänkän lähteistä. Lähteisyyden ansiosta jokeen ei muodostu kalojen talvehtimista haittaavaa paksua jääkerrosta, ja kesällä vesi pysyy viileänä.

Joen pääuoma on ojitettu suoraksi vuosikymmeniä sitten. Joen kerrotaan olleen aikoinaan hyvä taimenjoki, ja kunnostusten myötä on saatu havaintoja uusille kutusoraikoille todennäköisesti Ounasjoesta nousevista kututaimenista.

Kunnostustöitä tukee kaivosyhtiö Agnico Eagle. Projektissa on mukana myös Kittilän kalastusosakaskunta ja paikallisia yrityksiä.

Samalla neljän päivän matkalla Lappian väki suoritti tilaustyönä koekalastuksia myös kirkonkylällä Kirkkojärvellä. Kyseessä oli tekojärven rakentamiseen liittyvä velvoite selvittää kalastoa. Saalis yllätti lehtorin.

– Pieniä kaloja ei juuri tullut. Kalan määrä oli pieni, mutta isoa ahventa oli paljon. Haukea oli myös. Joskus on mennyt pitkä ilta, että saadaan kalat irroiteltua ja mitattua. Nyt selvittiin nopeasti, Niemitalo sanoi.

Isoja särkiäkin koekalastuksessa tuli, suurin oli yli 300-grammainen. Lisäksi havaittiin siian poikasia.

Koeverkoissa on kahden ja puolen metrin pätkiä, joissa silmäkoko kasvaa tietyllä kertoimella. Niemitalon mukaan joskus on ollut yli 300 pikkukalaa kahden ja puolen metrin verkossa.

Niemitalo kertoo, että Lappian koeverkkokalastukset ovat lisääntyneet. Oppilaiden kanssa toiminnasta käytiin nyt läpi esimerkiksi se, paljonko tehtävään joutuu käyttämään aikaa, ja työlle laskettiin kustannukset. Aikaa kuluu verkkojen laskun ja noston lisäksi muun muassa tarkkaan kirjaamiseen, lajien laskemiseen, punnitsemiseen ja pituuslaskelmiin.

Muokattu 25.8. kello 15.45. Vieraslajina oli kertaalleen mainittu virheellisesti purotaimen, vaikka kyseessä on puronieriä.