Kulttuuri

Teosta oli tekemässä noin 50 kittiläläistä

Ryijy ilahduttaa henkilöstöä ja vierailijoita

Liki viisi metriä korkea yhteisöllinen Ahman vuodenajat -ryijy julkistettiin Kittilän Jouluyö -tapahtumassa torstaina. Kunnantalon seinää koristavan teoksen tekemiseen osallistui noin 50 kuntalaista, joista moni oli paikalla julkistamistilaisuudessa.

Yleisöä laulatti tunnelmaan Viihdekuoro Vasitella, ja vt. kunnanjohtaja Antti Jämsén sanoi puheessaan, että kyseessä on upea osoitus yhteistyön merkityksestä ja että teos tuo elinvoimaa kaikille.

– Ihmisen ja yhteiskunnan sekä kuntalaisen ja kunnan suhde pohjautuu yhteisyyden tunteeseen. Se pitää yhteiskunnat koossa. Yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovatkin välttämättömiä ihmisen olemassaololle ja toiminnalle. Hankkeen ansiosta on syntynyt upea ryijy, joka ilahduttaa ja virkistää kunnantalon henkilöstöä, täällä vierailevia ja varmaankin myös teitä kaikkia taitavia käsityön tekijöitä, Jämsén sanoi.

Ryijyhanke alkoi, kun Kittilän kunta täytti 150 vuotta vuonna 2018 ja juhlavuodelle haluttiin toteuttaa oma ilme. Kittiläläislähtöisen suunnittelija Jukka Puljujärven suunnittelema Ahman vuodenajat -kuosi on valittu kunnanhallituksen päätöksellä myös kunnan uudeksi, pysyvämmäksi visuaaliseksi ilmeeksi. Uusi design on ollut pidetty, ja erilaisia Ahma-tuotteita on tilattu myytäväksi ja kuntalahjoiksi.

– Näin heti kuosin upeana taidetekstiilinä, joka voitaisiin toteuttaa myös esimerkiksi tilkkutyömenetelmin tai arvokkaana ryijynä, kertoo kulttuurisihteeri Marika Salminen .

Juhlavuoden aikana hioutui idea kunnantalon aulaan tuotettavasta ryijystä, joka toteutettaisiin paloista. Salmisen mukaan ryijytekniikka on ommellen toteutettuna helppo, ja siksi hän näki, että se onnistuisi hienosti yhteisöllisenä teoksena kuntalaisten kanssa.

Toteutus aloitettiin viime vuonna, kun Jukka Puljujärvi teki ryijylle väri- ja lankasuunnitelman. Avuksi projektiin lähti Revontuli-Opistossa harjoittelussa ollut käsityötieteen opiskelija Laura Virta , joka laski langan menekit. Hän myös valmisti jokaiselle osallistujalle tarvikepaketin ja ohjeet. Työtä helpottavien tarvikepakettien avulla osallistuminen haluttiin tehdä mahdollisimman helpoksi. Paloja ryijyssä on yhteensä 39.

Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin maaliskuussa kirjastolla.

– Osallistujamäärä yllätti positiivisesti – paikalle saapui odotetusti käsityökonkareita, mutta rohkeasti myös sellaisia kuntalaisia, joille käsityöt eivät ole ihan itsestäänselvyys. Oli hienoa nähdä osallistujissa useampi äiti–lapsi-pari, jotka toteuttivat oman palan yhdessä, Salminen toteaa.

Kirjastolta osallistujat saivat palat mukaan kotiin itsenäistä työskentelyä varten. Toinen yhteistapaaminen järjestettiin kulttuuriviikolla huhtikuussa, jolloin hieman hehkutettiin jo valmiita paloja ja tehtiin keskeneräisiä. Aikaa palojen valmistamiseen osallistujilla oli Kittilän kesämarkkinoille saakka.

Syksyllä Kittilään tuli Revontuli-Opiston käsityöopettajan sijaiseksi Hannele Kinnunen , joka lupautui kokoamaan ryijyn, ja Kittilän työpaja puolestaan otti asiakseen rakentaa telineen ryijylle.

– Tietääkseni Kittilässä ei ole vastaavan suuruista yhteisöllistä käsityötä tehty aiemmin. Toki Revontuli-Opistossa ja kouluilla on tehty yhdessä käsityöprojekteja, mutta tämä ryijy on ainutlaatuinen siinä, kuinka laajasti se on yhteisöä osallistanut, ja myös sen suuri koko ja laadukkaat materiaalit tekevät siitä erityisen, Salminen kertoo.