Paikallisuutiset

Ostoon saatiin viime viikolla valtuuston hyväksyntä niukalla äänienemmistöltä

Kunta teki kaupat lentoasemasta

Enontekiön lentoasema siirtyy Enontekiön kunnalle ensi kesänä. Finavia ja Enontekiön kunta allekirjoittivat maanantaina sopimuksen lentoaseman siirtymisestä kunnan omistukseen.

‒ Lentoasemasta luopuminen on meille iso ja raskas päätös, emmekä ole sitä kevyin perustein tehneet. Suomen saavutettavuus ja suomalaisten hyvät yhteydet ovat meille äärimmäisen tärkeitä. Jouduimme kuitenkin hankalaan tilanteeseen, kun Enontekiön kiitotie ja terminaalirakennukset tulivat elinkaarensa päähän, eikä meillä ollut vähäisen liikenteen vuoksi mahdollisuuksia investoida mittavaan peruskorjaukseen, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki .

Enontekiön lentoasema kuuluu Finavian lentokenttäverkostoon ensi vuoden heinäkuulle asti, jonka jälkeen se siirtyy Enontekiön kunnan ylläpidettäväksi.

Valtuusto päätti viime viikolla äänin 9-6 hyväksyä lentoaseman kaupan Finavia Oyj:n kanssa. Päätös tarkoittaa sitä, että kentällä aloitetaan kiitotien perusteellinen kunnostus todennäköisesti jo ensi kesänä, mutta viimeistään kesällä 2022. Kehitysjohtaja Hannu Autton mukaan seuraavaksi varmistetaan operointi kaudeksi 2021–2022 sekä etsitään yksityisiä kumppaneita mukaan toimintaan.

– Tämän päivän päätös pitää tärkeät eurot aluetaloudessa ja mahdollistaa tulevat investoinnit, uskoo Autto.

Valtuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen toteaa tyytyväisenä, että valtuusto pysyi aiemmassa linjassaan ja osoitti olevansa luotettava kumppani, vaikka nyt operoidaankin kunnan ydintoimintoihin kuulumattomalla alueella.

– Päätös on rohkea ja tulee kantamaan pitkälle tulevaisuuteen. Päätös edesauttaa kunnan elinvoimaisuutta ja tulevina vuosina hyödyttää jokaista kuntalaista kasvavina verotuloina ja parempina palveluina, arvioi Alatörmänen.

Enontekiön lentoaseman, kiitotien ja noin 500 hehtaarin maa-alueen kauppasumma oli 600 000 euroa.

Valtuuston tekemää päätöstä edelsi jälleen pitkä keskustelu. Kehitysjohtaja Hannu Autto avasi valtuutetuille viimeisimmät tiedot ja yksityiskohtia.

– Enontekiön kunta ja Finavia ovat näiden kuukausien aikana käyneet läpi ostajan ja myyjän välisen selontekoprosessin. Sen aikana ostaja yleensä varmistuu kaupan kohteen tilasta, tutustuu kaupan kohteeseen ja pyytää siihen liittyvää materiaalia. Sen jälkeen on neuvoteltu valmiit kauppakirjaesitykset, jotka ovat nyt valtuuston käsiteltävinä.

Autton mukaan kauppakirjat noudattavat sopimuksia, jotka Finavian kanssa on jo hyväksytty, eikä selontekoprosessin aikana tullut esiin mitään, miksi kaupasta pitäisi perääntyä.

– Suurimmat riskit liittyvät odotetusta lentoaseman operoinnin talouteen, itse kauppasumma ei vaikuta huomattavalla tavalla kunnan talouteen, ottaen vielä huomioon, että sillä investoinnilla saadaan noin viiden miljoonan euron valtion tuet kriittiseen infrastruktuuriin, Autto totesi.

Pari viikkoa sitten maakuntajohtaja toi Enontekiölle terveiset, että ministeriön päätöksessä todetaan, että määräraha on kohdistettu nimenomaan Enontekiön lentoasemaan ja sen kunnostamiseen.

– Tämän rahan turvin on nyt aloitettu kiitotien remontin valmistelu. Alustavasti on valmisteltu operoinnin aloittamista kaudeksi 2021–2022. Nyt edessä on ylimenokausi, jolloin turvataan lentoaseman toiminta ja etsitään aktiivisesti yksityisiä partnereita.

Autton mukaan yksi tapa varautua taloudelliseen riskiin on lentoliikenteen kasvattaminen.

– Mitä enemmän koneita sinne tulee, sitä enemmän tuottoa lentokenttä tuottaa sekä aluetalouteen että operointiin. Se meillä on varmasti edessä jo ensi vuonna, ja se tarkoittaa uusien charter-koneiden kontaktointia ja uusien markkinoiden avaamista.

Kunta aikoo hakea myös valtion myöntämää operointitukea ensi keväänä.

Paikalla valtuuston kokouksessa oli myös asiantuntija Kiila Consultingin Hanne Junnilainen , joka on ollut tekemässä Petteri Lehden kanssa liiketoimintasuunnitelmaa ja ollut mukana lentoliikenteen puolelta siirtoon liittyvissä asioissa.

– Petteri Lehti on Suomessa ainoa, joka on tehnyt tällaisen siirron Finavialta kunnalle.

Junnilaisen mukaan lentoasema tuottaa noin puoli miljoonaa euroa tappiota.

– Kuukaudessa se kuitenkin tuottaa operoinnin aikana noin kymmenkertaisen tulon aluetalouteen eli noin 5,5 miljoonaa. Tämä on noin 30 prosenttia Enontekiön matkailutulosta. Suhteessa matkailumäärään tämä tuo kyllä hyvin rahaa, Junnilainen totesi.

Hänen mukaansa myös kunnan verotulot nousevat, jos lentoasema saadaan enemmän paikallisiin käsiin.

Helinä Hautamäki halusi tietää, onko yksityisiä operaattoreita tiedossa ja miten niitä on kartoitettu.

Hannu Autton mukaan tällä hetkellä takataskussa operaattoria ei ole.

– Pääsyy on siinä, että meidän täytyy ennen markkinavuoropuhelun aloittamista odottaa valtion ehtojen yksityiskohdat, ja toissijainen syy siinä, että tämän selontekoprosessin kanssa on ollut kädet täynnä töitä.

Birgitta Eira kysyi, mitä tapahtuu, jos valtion tukea tai muita osakkaita ei tulekaan.

Autton mukaan Eira nosti esille pahimman mahdollisen skenaarion.

– Meillä ei investoinnin kanssa ole mitään hätää. Suurin riski liittyy operoinnin juokseviin kustannuksiin. Pahimman skenaarion toteutuessa meille jää edelleen se sama vaihtoehto käytettäväksi, mikä Finavialla oli eli toiminnan lopettaminen. Kun hankeyhtiö perustetaan ja se pääomitetaan alkuun, niin tilannetta pitää hyvin tarkkaan seurata, miten tilanne kehittyy.

Autton mukaan tavoiteajalle täytyy olla selvä suunnitelma.

– Sen varmaan sitten seuraavat tulevat neljännesvuodet alkavat ratkaisemaan.

– Mikä on se aika, jolloin kenttä pitäisi saada tuottavaksi ja toimivaksi? Kauanko kenttää on pyöritettävä, kun valtiolta saadaan viisi miljoonaa? jatkoi Birgitta Eira.

– Valtiontukilainsäädännössä on pykälä, että rahoituksen antaja voi käyttää sitä harkintaa, että tuki joudutaan maksamaan takaisin, jos käyttötarkoitus radikaalisti muuttuu tai jos käyttö täysin loppuu. Jos me teemme asiat hyvin siinä mielessä, että pyrimme avoimella prosessilla etsimään esimerkiksi operaattoria, niin en usko, että Lapin liitossa nähtäisiin mitään syytä joskus myöhemmin tukea takaisin periä. Tukiaika on muistaakseni kymmenen vuotta, jonka jälkeen velvollisuus tavallaan raukeaa, Autto totesi.

Asianajaja Jukka-Pekka Joensuun mukaan ensimmäiset kolme, neljä vuotta ovat tappiollisia.

– Joskus se tappiollisuus vaatii, että tehdään investointeja ja toimenpiteitä.

Hanne Junnilaisen mukaan lentoasema on kannattava, jos lasketaan koko aluetaloudellinen tulo.

– Mutta että me pääsemme siihen, että operointiyhtiö on kannattava, lentomatkustajamäärien pitää kasvaa merkittävästi. Sen takana on matkailun tavoitteiden asettaminen ja niiden toteuttaminen, Junnilainen muistutti.

Asiasta siis jälleen äänestettiin, kun Birgitta Eira teki kunnanhallituksen päätös- esityksestä poikkeavan esityksen.

– Esitän, ettei valtuusto hyväksy Enontekiön kunnan tai kunnan perustaman yhtiön lukuun ja Finavia Oyj:n välistä kiinteistön kauppakirjaa eikä liiketoiminnan kauppakirjaa Enontekiön lentoasemaa koskien.

Eira myös perusteli esitystään.

– Lentokenttä ja infraoperointi ei ole kunnan perustoimintaa ja siihen liittyvät merkittävät taloudelliset riskit. Mikäli riskit toteutuvat, ne voivat vaarantaa merkittävällä tavalla Enontekiön kunnan talouden tasapainon sekä kyvyn selviytyä lakisääteisistä tehtävistä ja voi johtaa kunnan kriisikuntamenettelyyn. Lentokenttähankinta voi vaarantaa Enontekiön kunnan taloudelliset ja henkilöstölliset resurssit perustehtävien hoitamisen kuntalain mukaisesti.

Eira esitti myös, ettei valtuusto valtuuta kunnanhallitusta toteuttamaan lentoaseman kauppaa eikä tekemään tarvittavia talousarviomuutoksia lentoasemaan liittyen.

Outi Kurkela ilmoitti olevansa kunnanhallituksen päätösesityksen takana.

– Joitakin tulevaisuuthen tähtääviä investointeja meiänki pittää uskaltaa tehhä. Valtio on tullu näin runsaalla kädellä meitä vastaan, niin kylläpä vain jaksan uskoa, että ko tämä korona-aika mennee ohi, niin met saamma vielä nähä, että lentoasema tuo hyvää meijän kunnale. Yrittäjät ei pärjää, jos matkailijat ei tule tänne, Kurkela totesi.

Leena Palojärvi vetosi myös taloudelliseen näkökulmaan asettuessaan Eiran kannattajaksi.

– Hannu Autto sanoi, että katsotaan kymmenen vuoden päähän. Jos tämä nyt mennee kivile, niin ei ole kymmentä vuotta Enontekiön kuntaa. Nimenomaan tulevaisuuteen katsoen kannatan Birgitta Eiran esitystä.

Helinä Hautamäki kertoi komppaavansa Kurkelaa ja kannattavansa kunnanhallituksen esitystä.

– Katse tulevaisuuteen ja jos tämä jätetään hyväksymättä, niin siinä tapauksessa meillä ei ole kymmenen vuodenkaan päästä kuntaa, voi mennä jo aikasemmin. 49 prosenttia kunnan verotuloista tulee kuitenkin matkailusta, Hautamäki muistutti.

Valtuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen kertoi ehdottomasti olevansa kunnanhallituksen esityksen takana.

– Nimenomaan elinvoiman ja kunnan hyvinvoinnin turvaamiseen liittyvistä syistä. Tämä on se mahdollisuus, millä me pystymme selviämään ja nyt on juuri se hetki lähteä satsaamaan. Korona on aiheuttanut sen, että Enontekiön kunta on nyt suuremman kasvun edessä kuin milloinkaan suhteessa kilpailijoihin, kun katson elämysmatkailukuntia. Suuret hiihtokeskukset Levi ja Ylläs ovat paljon suuremmissa ongelmissa koronan ja turvallisuuden suhteen. Nyt on se aika, jolloin Enontekiön kunnan uusi tulevaisuus voidaan kirjoittaa ja siitä hyötyvät kaikki kuntalaiset parempien palveluitten ja elinvoiman muodossa. Sitä kautta me saamme verotuloa, hyvinvointia ja uutta yrittäjyyttä ja myös vanha, olemassaoleva yrittäjyys voidaan turvata, Alatörmänen painotti.

Santeri Kirkkala etäyhteyden päästä Wienistä kannatti kunnanhallituksen esitystä.

– Nyt ollaan tavallaan tienhaarassa. Tämä on ehottomasti semmonen riski, mikä meidän nyt kannattaa tässä ottaa. Näen tämän myös satsauksena tulevaisuuteen, Kirkkala tiivisti.

Pentti K. Keskitalo puolsi Eiran tekemää vastaesitystä.

– Tämmönen talouellinen tilanne, niin ei mishän nimessä piä kuntalaisten verorahoila leikkiä. Kunnanvaltuutetuillaki pittää olla jonkulainen vastuu kunnan talouvesta, ettei lähetä tällä laila leijumhan pilvissä tämmösen asian eessä, Keskitalo perusteli.

Kun asiasta äänestettiin, kauppaa vastustivat Eiran lisäksi Satu-Marja Eira-Keskitalo , Ulla Keinovaara, Keskitalo, Palojärvi ja Elina Rousu-Karlsen . Jaakko Alamattila , Alatörmänen, Hautamäki, Kirkkala, Elli-Maria Kultima , Unto Kultima , Kurkela, Juha-Pekka Mäntyvaara ja Janne Näkkäläjärvi kannattivat lentoaseman kauppaa. Taru Mäkitalo äänesti tyhjää.

Veroprosentit pysyvät samana

Valtuusto päätti, että ensi vuoden verot pysyvät samana. Vuoden 2021 tuloveroprosentiksi se hyväksyi nykyisen 21,25 prosentin. Myös kiinteistöveroprosenteiksi hyväksyttiin kuluvan kauden prosentit eli seuraavat: yleinen kiinteistövero 1,05 prosenttia, vakituisten asuntojen vero 0,55, muun kuin vakituisen asuinrakennuksen vero 1,15, rakentamattoman rakennuspaikan vero 3, voimalaitoksen vero 0,93, yleishyödyllisen yhteisön maapohjan ja rakennusten vero 0,00 ja valtion omistamien suojelu- ja erämaa- alueiden vero 0,93 prosenttia.

– Kyllä meidän pitäis tarkistaa veroja, kun meillä on hyvinvointilaitoksen teko eessä käsin, mutta en esitä kuitenkhan, meinasi Jaakko Alamattila ennen päätöstä.

– Verothan on yksi keino kerätä hyvinvointia ja jakaa yhteistä hyvää meille, ei se nyt aina niin huono ole, mutta hyvä, ko ei tartte nostaa, Outi Kurkela totesi.

– Hyvä juttu, ettei lähdetä nyt veroja nostamaan, kiitteli Santeri Kirkkala.

Hänen mielestään tuloveroprosentti alkaa olla kipurajalla muutenkin.

– Suojelu- ja erämaa-alueiden verotus pitäisi olla vähän korkeammalla, ne on kuitenkin semmosia alueita, joita Enontekiölläkin on, Kirkkala muistutti.