Paikallisuutiset

Korkein oikeus: Timo Kurulalle ehdollista vankeutta

Kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut nykyinen Kittilän kunnanjohtaja Timo Kurula tuomittiin korkeimmassa oikeudessa vuonna 2013 tehdystä virka-aseman väärinkäyttämisestä 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Muut vastaajina olleet kunnanhallituksen jäsenenä tai varajäsenenä toimineet Eino Holck , Reijo Kyrö , Aki Maunula , Vuokko Mäntymaa , Paula Nevalainen , Milja Nikka ja Veikko Siitonen saivat sakkorangaistuksen.

Päätöksen mukaan Kurulalla on ollut kunnanhallituksen puheenjohtajana keskeinen rooli kunnanhallituksen tekemissä päätöksissä. Kunnan päätöksenteon puolueettomuus ja uskottavuus on vakavasti vaarantunut. Siksi sakkorangaistusta ei voida pitää korkeimman oikeuden mukaan riittävänä rangaistuksena. Koeaika alkaa tuomion antamisesta ja päättyy 1. maaliskuuta 2025. Jos koeaikana ei tehdä rikoksia, rangaistus raukeaa.

Kunnanhallitus oli kokouksessaan 16. joulukuuta 2013 päättänyt peruuttaa kunnanjohtaja Anna Mäkelän kunnan nimissä tekemän tutkintapyynnön ja antaa kunnan edustajille rinneyhtiössä omistajaohjausta. Tämä johti toimitusjohtaja Jouni Palosaaren palaamiseen paikalleen. Rinneyhtiön hallitus oli aiemmin marraskuussa vapauttanut Palosaaren tehtävästään ja nimittänyt hänet väliaikaiseen projektipäällikön tehtävään. Taustalla oli hallituksen luottamuksen menetys hissihankinnan vuoksi. Palosaaresta oli myös tehty tutkintapyyntö. Kittilän kunta omistaa hissiyhtiöstä 51 prosenttia.

Vastaajat ovat kiistäneet syytteen. Heidän mukaansa he olivat tavoitelleet kunnan etua ja toimineet sen mukaisesti. He myös vaativat, että rangaistusta lievennettäsiin rikoksen tekemisestä kuluneen huomattavan pitkän ajan ja oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi.

Korkein oikeus arvioi päätöksessään muun muassa kunnanhallituksen toiminnan tahallisuutta ja hyödyttämistarkoitusta. Korkeimman oikeuden mukaan kukaan vastaajista ei ole vastustanut päätösten tekemistä täysin poikkeuksellisesta kokousmenettelystä huolimatta, ja siksi vastaajat ovat rikkoneet virkavelvollisuuttaan tahallaan.

– Vastaajat eivät ole esittäneet perustetta sille, miksi kuntakonsernin merkittävimmässä tytäryhtiössä huomattavaa taloudellista vaikutusvaltaa käyttävän toimitusjohtajan toimintaan liittyvän väärinkäyttöepäilyn tutkimatta jättäminen olisi ollut kunnan edun mukaista. Nämä seikat puhuvat sitä vastaan, että vastaajat olisivat ensisijaisesti tavoitelleet kunnan etua, päätöksessä sanotaan.

Ratkaisussa päädytään siihen lopputulokseen, että kunnanhallituksen päätösten ensisijaisena vaikuttimena on ollut tarkoitus pyrkiä hyödyttämään epäasiallisesti Jouni Palosaarta.

Aiemmissa vaiheissa käräjäoikeus hylkäsi syytteen, eikä hovioikeus muuttanut tuomiota.

Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaarta epäiltiin hissihankintaan liittyen luottamusaseman väärinkäytöksestä, mutta oikeus vapautti Palosaaren syytteistä vuonna 2019.

Kunnanjohtaja Timo Kurula on ottanut korkeimman oikeuden päätöksen vastaan tyynesti.

– Rauhallisin mielin ollaan. Toisaalta tietysti päätöksestä otetaan opiksi ja ojennukseksi, hän sanoo.

Kurula katsoo voivansa tuomiosta huolimatta jatkaa kunnanjohtajana, koska tuomiota koskevat asiat eivät liity hänen tehtäväänsä kunnanjohtajana.

– Tässä ei ole mitään siihen liittyvää. Tämä koskettaa yhdeksän vuoden takaisia asioita. Kunnanjohtajan virka on asia erikseen. Sen hoitoahan tämä ei häiritse, hän sanoo.

Kurula toteaa, että kaikki tapahtuneet asiat ovat olleet esillä aiemminkin ja kaikkien tiedossa.

Kurula on huojentunut, että pitkälle jutulle on viimein tullut piste, mutta siitä hän on pahoillaan, että prosessit ovat pitkiä. Se ei hänen mielestään palvele ketään.

Kurulan mukaan nyt annettu oikeuden päätös kaventaa kuntien mahdollisuutta antaa jatkossa omistajaohjausta tytäryhtiöilleen.

– Päätöksestä saattoi ymmärtää, että jos tytäryhtiöissä tai kuntaomisteisissa yhtiöissä on ongelmia, ne pitäisi ensisijaisesti hoitaa yhtiökokouksien kautta ja hallitusta vaihtamalla, jos hallitus toimii omistajien mielestä huonosti. Laajempien ohjeitten antaminen on näköjään vaikeaa. Kuntakentässä joudutaan tätä nyt miettimään hyvinkin tarkkaan, Kurula sanoo.

Nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala sanoo, että hänellä on täysi luottamus kunnanjohtaja Timo Kurulaan ja että tämä voi jatkaa tehtävässään.

– Ei se ole sen kummemmaksi mennyt kuin silloin yhdeksän vuotta sitten. Tuomiota olisi ollut ihan tarpeeksi, kun on ollut yhdeksän vuotta löysässä hirressä, Rajala sanoo.

Hän ei vielä perjantaina osannut sanoa tarkemmin, miten asiaa käsitellään kunnassa.

– Olen kutsunut tänään kaikki valtuustoryhmien puheenjohtajat koolle, että keskustellaan asiasta ja sillä selvä. Me ollaan puhuttu, kun tämä valtuustokausi alkoi ja varsinkin kun Timo aloitti kunnanjohtajana, että vanhat unohdetaan ja lähdetään puhtaalta pöydältä, Rajala sanoo.

Rajala kertoo ihmetelleensä sitä, että kunnanhallitus antaa omistajaohjausta ja siitä tulee kyseinen tuomio. Oppia kuitenkin on hänen mukaansa tästäkin saatu.

– Tarkkana täytyy olla, kun tekee päätöksiä, ja vähän pitempään harkita. Tämä tuo luottamushenkilöille epävarmuutta, kun kunnan edun mukaisia päätöksiä koetat tehdä, niin sitten tuomitaan päätöksentekijä.

Rajala toteaa, että tulevaisuudessa päätöksentekijöitä voi olla vaikea saada pitkän käräjöinnin vuoksi.

Korkeimman oikeuden tuomiot yllättivät Rajalan, koska syytteet oli hylätty jo kahdessa oikeusasteessa.

– Korkein oikeus on näin päättänyt, tästähän ei voi enää valittaa kuin Euroopan ihmisoikeuskomissioon. Tuskinpa siihen kukaan lähtee, Rajala sanoo.

6.3. kello 15.10 lisätty tieto Jouni Palosaaren syytteiden hylkäämisestä vuonna 2019.

6.3. kello 9.20 muokattu Timo Kurulan sitaattia ”Päätöksen sisällä sanotaan, että…” muotoon ”Päätöksen saattoi ymmärtää, että…”

3.3. kello 14.40. Lisätty Timo Kurulan kommentit.

3.3. kello 13.50. Lisätty korkeimman oikeuden tuomion perusteita sekä asiaa koskeva aikajana.

3.3. kello 12. Lisätty Pekka Rajalan kommentit.

Korjattu 3.3. klo 9: tuomion antoi korkein oikeus, ei korkein hallinto-oikeus

Lähes kymmenen vuoden prosessi

– Rikos on tehty 16.12.2013.

– Esitutkinta on käynnistynyt syksyllä 2014.

– Vastaajia on kuultu ensimmäisen kerran esitutkinnassa 1.12.2015–2.3.2016. Esitutkinta on valmistunut toukokuussa 2017 ja syyteharkinta lokakuussa 2017.

– Käräjäoikeuden pääkäsittely on toimitettu syksyllä 2018 ja tuomio annettu 28.6.2019.

– Hovioikeuden pääkäsittely on pidetty syksyllä 2020 ja tuomio annettu 3.5.2021.

– Valituslupa on myönnetty 26.10.2021, ja Korkeimman oikeuden valmisteluistunto on toimitettu 18.3.2022 ja suullinen käsittely 25.4–4.5.2022.

– Korkeimman oikeuden tuomio annettiin 2.3.2023.

– Korkeimman oikeuden mukaan asiaa ei olisi voitu käsitellä kokonaisuutena arvioiden ripeämmin: Asiakokonaisuus on ollut hyvin laaja ja laadultaan suhteellisen vaikea. Suullinen näyttö on otettu vastaan kahdessa pitkässä pääkäsittelyssä käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa sekä vielä suullisessa käsittelyssä Korkeimmassa oikeudessa. Tämän vuoksi korkein oikeus hylkäsi väitteen oikeudenkäynnin viivästymisestä ja siihen perustuvan vaatimuksen rangaistuksen lieventämisestä.