Mielipiteet

Kittilän lukion opiskelijoiden unohtumaton matka Italiaan

Kittilän lukiolaiset matkustivat Italiaan marraskuussa 2024 osana maiden yhteistä projektia.

Oli kylmä aamu Kittilän lentokentällä. Sarianna-lehtori oli pakannut oppilaille ja muille lehtoreille eväät matkalle sekä tuliaisia italialaisille perheille. Matka alkoi jännitteisessä, mutta täynnä intoa puhkuvassa tunnelmassa. Pitkän lentopäivän jälkeen meille iski järkyttävä kiire Vogheraan menevään junaan ja jouduimme juoksemaan matkatavaroiden kanssa aseman halki. Jokainen oppilas tutustui omaan vaihtoperheeseensä ja lehtorit majoittuivat entisen paikallisen professorin Bed and Breakfast -paikkaan. Päivällinen suoritettiin suomalaisille erikoiseen aikaan eli noin ilta yhdeksän maissa.

Seuraavana aamuna tutustuimme paikallisen kaupungin lukioon. Lisäksi kävimme kaupungintalolla, jossa oli kaupunginjohtaja meidät vastaanottamassa. Vogheran seikkailun jälkeen jouduimme menemään junan sijasta bussilla Pavian kaupunkiin, koska junankuljettajat olivat lakossa. Paviassa näimme paljon erilaisia nähtävyyksiä, sekä teimme projektiimme kuuluvan tehtävän, jossa tutkimme roskien määrää vesistöalueella. Takaisin tullessa aiemmin mainittu lakko oli loppunut päivän aikana, joten pääsimme pitkän odottelun jälkeen junaan, joka oli kattojaan myöten täynnä. Pääsimme joka tapauksessa turvallisesti koteihimme.

Veneretkellä näimme simpukanviljelyalueita ja sinisiä rapuja.

Keskiviikkona meillä oli aikainen herätys, koska lähdimme Alpeille tutkimaan Po-joen alkulähdettä, jossa meitä opastettiin paikallisten toimesta, sekä teimme projektiaktiviteetteja Torinon yliopiston ammattilaisten kanssa. Kiemurtelevien teiden jälkeen löysimme itsemme Torinon kaupungista. Torinossa kävimme Po-joesta kertovassa näyttelyssä, joka oli rakennettu hienoon palatsiin. Esittelyn jälkeen meille siunautui hieman vapaa-aikaa käydä Torinon keskustassa. Ja jälleen alkoi bussimatka “kotiin”.

Torstaita voi kuvailla monella sanalla, mutta aikainen herätys lisättynä ruuhkien hidastamaan matkantekoon esti meidän vierailumme Ravennan kaupunkiin. Joka tapauksessa kävimme Po-joen suistoalueella, jossa teimme projektitehtäviä ja kävimme myös veneretkellä. Veneretkellä näimme simpukanviljelyalueita ja sinisiä rapuja. Emme ehtineet tehdä kaikkia suunniteltuja aktiviteetteja, sillä ruuhkien takia bussimatkat tullessa ja mennessä kestivät uuvuttavat 12 tuntia.

Henkeäsalpaavin ja mahtavin oli tietysti goottilaistyylinen katedraali Duomo di Milano.

Perjantaina jokainen oli intoa täynnä, sillä meille oli varattu yläkerta ravintolassa, jossa pääsisimme maistamaan italialaista ravintolapizzaa. Mutta ennen sitä teimme koululla testejä keräämistämme vesi-, hiekka- ja mahdollisista mikromuovinäytteistä. Söimme myös koululla italialaisten tuomia/tekemää lounasta. Lounastamisen jälkeen otimme koripallo-ottelun Suomi-Italia, jonka tietysti leijonan sisuunnuttamat suomalaistaistelijat voittivat selkein luvuin. Koululta lähdimme opiskelijaporukalla Vogheran kaupunkiin ja kävimme myös ostoskeskuksessa. Illalla kävimme syömässä yhdessä noudattaen hyvää ryhmähenkeä ja käytöstapoja. Ruokailun jälkeen menimme ryhmänä viettämään iltaa “kerhotiloille”, ja opetimme osan pelaamaan suomalaisia korttipelejä.

Lauantaina menimme junalla Milanon kaupunkiin. Siellä liikuimme ympäri ämpäri metrolla ja kävimme muun muassa Leonardo da Vinci -tiede- ja teknologiamuseossa. Milanossa näimme paljon erilaisia nähtävyyksiä, mutta kaikista suurin, henkeäsalpaavin ja mahtavin oli tietysti goottilaistyylinen katedraali Duomo di Milano. Emme valitettavasti päässeet sisälle, koska oli paljon jonoa ja meille oli vain tietty määrä aikaa. Teimme kulttuurisesti ja taloudellisesti tärkeän teon ja osa tuki amerikkalaista hampurilaisravintolaa ja toiset Kentuckysta tuttua kanaravintolaa.

Sunnuntaiaamuna oli viikon aikaisin herätys, sillä jouduimme saapumaan juna-asemalle kello 5.40 aamulla. Matka takaisin Kittilään sujui melko joutuisasti.

Tekstin ovat kirjoittaneet matkalla mukana olleet opiskelijat.