Kulttuuri

Kelan toimistoa johtanut Jouko Alatalo ryhtyi eläkkeellä kirjailijaksi: kertoo tarinan murroskaudesta, joka johti Kemin Lapin kielen sammumiseen

Jouko Alatalon kirja Kertomus Kemin Lapista ja uudesta papista kertoo saamelaiskulttuurin muuttumisesta Kemin Lapissa 1600-1700-lukujen saatossa.

– Sodankylän kunnassa reilusti yli puolella asukkaista on esivanhempia, jotka ovat eläneet 1600-luvulla Kemin Lapin alueella. Kemin Lappi oli Ruotsin vallan aikainen hallinnollinen alue, johon kuuluivat nykyiset Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken, Pelkosenniemen, Kemijärven, Sallan, Posion ja Kuusamon kunnat joko kokonaan tai osittain. Kirjassani kerron tuon ajan tapahtumista yhden perheen ja yhden kylän kokemusten kautta, Alatalo tiivistää kirjansa.

Kertomus Kemin Lapista ja uudesta papista kertoo 1600-luvun Kemin Lapin alueen tapahtumista, muun muassa ns. Lapin rajan lakkauttamisesta vuonna 1673 annetun asutusplakaatin myötä.

Raja oli olemassa 1400-luvulta lähtien ja sen tarkoitus oli suojata saamelaisten elinkeinoja ja kulttuuria. Plakaatin myötä uudisasukkaille tuli mahdolliseksi muuttaa Lapin rajan pohjoispuolelle, jossa tätä ennen oli asunut vain saamelaisia.

Uusille asukkaille luvattiin muuttamisesta verotus- ja sotaväenottohelpotuksia.

– Kirja kertoo myös saamelaisten koko 1600-luvun jatkuneesta käännyttämisestä kristinuskoon, joka johti siihen, että vuosisadan lopulla tietäjien rummut oli poltettu, seidat ja muut riittipaikat tuhottu ja entinen luonnonuskonto muuttunut salassa harjoitettavaksi.

Myöhemmin 1800-1900-lukujen vaihteessa muutokset johtivat Kemin Lapin kielen sammumiseen.

– Tämä tapahtuma on ainoa laatuaan Suomessa ja harvinainen koko suomalais-ugrilaisella kielialueella.

Jouko Alatalo kirjoitti ensimmäisen version teoksestaan jo vuonna 2015.

– Lähetin jo tuolloin käsikirjoitukseni useisiin kustantamoihin. Minuun oltiin yhteydessä tämän vuoden kevättalvella ja siitä käsikirjoitus eteni valmiiksi kirjaksi syksyyn mennessä.

Jouko Alatalo on kotoisin Sallasta ja hän asuu Sodankylässä.

– Olen harrastanut sukututkimusta ja kiinnostus syveni jäätyäni eläkkeelle, jolloin oli aikaa paneutua aiheeseen syvällisemmin. Hioin kirjaa kolmen neljän vuoden ajan.

Teos on keksitty kertomus, mutta kaikki historialliset faktat ovat paikoillaan.

Kirjan päähenkilö on vilkkaan menneisyyden taakseen jättänyt Rauna, joka elää tyytyväistä saamelaiselämää Latvankylässä puolisonsa, suomalaistaustaisen Larin ja lastensa kanssa. Rauna ja moni muu kylän asukkaista alkaa huomata ilmassa huolestuttavia ennusmerkkejä, jotka kertovat, että ajat ovat muuttumassa.

– Saamelaisia on alettu vainoamaan, enää ei uskalla puhua omaa kieltä suomalaisten kuullen, saati sitten suorittaa omia palvontomenoja ja riittejään. Kun Rauna vielä kohtaa uuden papin, aavistaa hän jotain hyvin pahaa olevan tulossa, teoksen takasivulla kuvataan kirjan sisältöä.

– Lähetin valmiin käsikirjoitukseni arvioitavaksi vuonna 2015 Pirkkalaiskirjoittajille, mistä sain opastajakseni historiallisia romaaneja kirjoittaneen kirjailija Anneli Kannon. Hänen kanssaan työskentelyn aikana kirja muokkaantui eniten.

Alatalo on kiertänyt Lapin kunnissa esittelemässä kirjaansa.

– Kaikissa esittelyissä on puhuttu, kuinka vähän tästä Suomessa tapahtuneesta ainutlaatuisesta tapahtumasta on tietoa. Sodankylässä oli parisenkymmentä kuulijaa ja kuulosti, että kaikkien mielestä tällaista tietoa pitäisi saada lisää.

Kirjan on kustantanut Momentum kirjat.