Paikallisuutiset

”Ilman resursseja vastuuta vain on vaikea kantaa” - Peltovuoma taistelee, jotta entinen koulu pysyisi lämpimänä

Kunnan antama 8000 euron määräraha riittää hätnäppää tulevan talven lämmitykseen.

– Kiinteistö tuli ensin Enontekiön kunnalta Peltovuoman jakokunnan omistukseen, ja nyt se on luovutettu Peltovuoman kyläläiset -yhdistykselle, toteaa syksyllä perustetun uuden Peltovuoman jakokunnan puheenjohtaja Rami Niemelä.

Birgitta Eiran mukaan Peltovuoman kylän yleisessä kokouksessa on päätetty, että kyläyhdistys vastaanottaa kiinteistön jakokunnalta samoilla ehdoilla kuin kunnankin kanssa. Kantavana voimana koko prosessissa on ollut ja on edelleen se, että koulurakennuksen on säilyttävä yhteisessä ja yleisessä käytössä.

– Jos kyläyhistys ei pysty tätä pitämhän yllä, se palautuu jakokunnalle. Sitä ei saa yksityistää. Sama oli kunnan kanssa, Eira toteaa.

Maapohja on jakokunnan, mutta se ei ole koskaan perinyt siitä Enontekiön kunnalta vuokraa, koska kiinteistö on palvellut kaikkia, ei pelkästään Peltovuoman kyläläisiä.

Peltovuoman koulun toiminta päättyi vuoden 2020 keväällä, ja sitä ennen olivat jo 3.-6.-luokat käyneet koulua Hetassa syksystä 2016 saakka. Viime vuosien aikana koulu ehdittiin myös remontoida.

– Kun päätös koulutoiminnan lopettamisesta tehtiin, kaikki olit sympaattisen yksimielisiä valtuustossa ja joka paikassa, että kyläläisten ei tarvi olla huolissaan: koulun lopettaminen ei tarkota sitä, että kunta vetäytyisi. Virtapiirit saavat edelleenki kokoontua, lapsilla on lämmin paikka, missä harrastaa, Eira toteaa.

Hänen mukaansa syksyllä 2020 tuli kuitenkin yllättäen tekniseltä lautakunnalta kysely siitä, luopuuko Peltovuoman jakokunta kiinteistön omistus- ja hallintaoikeudesta Enontekiön kunnalle, joka yrittää ensisijaisesti löytää yhdistyksen pyörittämään koulua.

– Jos ei löyvä, niin sitte se myypi, toethin kyselyssä. Se tuli niin nopeaa, Eira sanoo.

Rami Niemelä ei vanhempana juuri muuta muistakaan kuin puheet koulun lopettamisesta.

– Jatkuvasti se on ollu framila, ja se on ollu raskasta, sanoo Niemelä ja muistuttaa, että alun perin suunnitelmissa oli sekin, että koululle jäisi kuitenkin päivähoito, kun koulu loppuu.

Myös Eira uskoo, että jatkuvat puheet koulun lopettamisesta ovat olleet vaikeita vanhemmille.

– Asia on varjostanut yhen sukupolven elämää. Ensin päivähoitoa ja sitte koulutoimintaa.

Nyt ne samat lapset ovat nuoria, kun keskustellaan harrastamisesta. Hettaan koulupäivän jälkeen jääminen, saati sinne uudestaan lähteminen, on raskasta.

Niemelä myöntää, että taistelulta se on tuntunut.

– Remontin jälkhin vuonna 2018 luvathin viis vuotta aikaa. Rauhaa kesti vähä reilun vuojen, hän toteaa.

Peltovuoman jakokunta ja Peltovuoman kyläläiset esittivät kunnalle syyskuun alussa, että kunta sitoutuisi maksamaan kolmen seuraavan vuoden ajan 20 000 euroa vuodessa siirtymäajan avustusta koulun ylläpitokustannuksiin. Kunta ei asiasta innostunut, vaan antoi 8000 euron kertaluonteisen avustuksen.

Kirjelmässään Peltovuoman kyläläiset ry ilmoitti vastaavansa kiinteistön ylläpidosta ja toiminnasta ja hakevansa muun muassa ulkopuolista avustusta lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi maalämpöön. Yhdistyksen mukaan siirtymäajan avustuksella mahdollistettaisiin yhdistykselle riittävä aika avustusten hakemiseksi ilman, että toimintojen järjestäminen ja kiinteistön kunto siirtymäaikana vaarantuisi.

Kunta puolestaan asetti 8000 euron ehdoksi, että yhdistykset eivät veloita Enontekiön kunnalta vuokraa tai muita vastaavia kuluja kunnan kyseisissä rakennuksissa toteuttamasta toiminnasta vuosina 2023–2024. Myönnetyt avustukset katetaan osittain Peltovuoman vanhan koulun ylläpitoon varatuista määrärahoista sekä käyttämättä jääneistä avustusmäärärahoista.

– Eipä sillä 8000 eurola juuri paljon mithän tehe, kerran öljysäiliöt täythen. Arvotus on vielä, kunka pitkhän säiliöt sillä rahalla kestäisit, toivottavasti talven yli, toteaa Niemelä.

Eiran mielestä rahasumma on suorastaan naurettava kunnalle, joka on viimeiset kymmenen vuotta tehnyt ylijäämäisiä tilinpäätöksiä 20 miljoonan ylijäämäpuskurilla.

– Kunnalta mennee konsulttipalkkioihin vuosittain saman verran, ja viranhaltijat voivat käyttää 20 000 euro ilman virallista päätöstä! Kaikista nöyryyttävin ehto avustukselle oli ehkä se, että ensi vuonna kunnalta ei saa periä vuokraa, ja tulossa olis esimerkiksi vaalit, Eira lisää.

Myös Palojoensuun kylätalon ylläpitoon annettiin samanmoinen summa. Eiran mukaan kunnassa ei suuremmin kylien elinvoimaa ajatella.

Eira ja Niemelä ovat sitä mieltä, että kunta vain työntää kolmannelle sektorille vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista, mutta ilman resursseja sitä vastuuta vain on vaikea kantaa.

– Mutta ko hyväuskoset hölmöt kaikesta huolimatta tekevät niitä asioita, joita kunnan kuuluis tehhä, kunta säästää työtekijäkuluissa, kiihtyy Eira.

– Täälä kunta tekkee mahottoman vaikeaksi esimerkiksi avustusten hakemisen, Niemelä lisää.

Yhdistysasiakirja on Eirankin mielestä järjettömän byrokraattinen.

– Kunka moni yhistys jaksaa alkaa täyttämhän semmosen hirveän planketin muutamien satasten takia? Sehän tappaa yhistykset!

Kun kunta vielä omisti kiinteistön, Peltovuomassa ei voitu hakea esimerkiksi Leader-hanketta lämmitysmuodon vaihtamiseksi.

– Hankkeiden ja rahoituksen miettiminen on voitu alottaa vasta ko siirto on tehty, Eira sanoo.

Seuraavat kolme vuotta ovat kriittisin aika, uskovat Eira ja Niemelä.

– Jaksavakko ihmiset? Onko motivaatiota? Päättyykö kaikki siihen, että kukhan ei ole ennää keskenänsä väleissä?

Heidän mielestään kaikesta parhaasta tahdosta ja yrityksestä huolimatta voidaan päätyä siihen, että Peltovuoman kylässä ei muita palveluita ole kuin Jäätelöauto.

– Ja koulukiinteistö mätänee tähän. Se on hirveä yhteiskunnan verovarojen haaskausta ja tuhlausta, huomauttaa Eira.

Vaikka myönteisiäkin päätöksiä hankkeisiin aikanaan tulisi, rahaa olisi silti oltava aloittaa hankkeen toteutus. Kunnan pitäisi lainata rahaa siihen saakka, kun hankerahat saataisiin.

Aikataulu ei paljoa jousta, sitä on koronankin vuoksi jo hukkaan kulunut.

– Nopealla aikataululla täytyisi olla liikkeellä, koska varat on puuthelliset, painottaa Niemelä.

Eiran on samaa mieltä todeten, että asioita olisi pitänyt tehdä jo "eilen", mutta käytäntö on toinen.

– Ensi vuosi on tietyssä mielessä menetetty, koska joka paikassa esimerkiksi talousarviot on jo pitkälle löyty lukkoon.

Nyt syksyllä on ollut muitakin murheita ja tekemistä. Tällä hetkellä Peltovuoman kyläläiset -yhdistyksen lainhuuto on loppusuoralla.

– Kuka kylmässä talossa alkais aikaansa viettämhän? Jos ei ole oikeasti rahhaa, että pystythän piettämhän paikka lämpimänä, niin miten sie siinä järjestät ihmisille toimintaa? Eira ihmettelee.

Positiivista Birgitta Eiran mielestä kuitenkin on, että taistelutahtoa peltovuomalaisilla edelleen riittää.

– Tievossa on, kunka hankala tilanne tilojen suhthen lähikyliläki on, niin oikeasti met toivoma, että Peltovuoman koulusta saatais itäkylien talo, että talo palvelis muittenki kylien ihmisiä.

Tapaamista naapurikylien kyläyhdistysten kanssa on mietitty jo, ja tarkoitus olisi kutsua lähikylien yhdistysaktiiveja yhteiseen kokoontumiseen keskustelemaan kylien tarpeista ja toiveista. Esimerkiksi Revontuli-Opiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kautta järjestettävästä kurssitoiminnasta voisi löytyä yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

– Myös lautapeli-iltoja tai yhteisiä ilmaisutaijon päiviä vois kokkeilla eli lähteä liikhele matalalla kynnyksellä. Minusta ei olis tarkotus, että kylät keskenänsä kilpailis, Eira sanoo.

Kylien yhteistoiminta olisi pikemminkin hänen mielestään voimavara, ja kylät yhdistämällä tapahtumiinkin tulisi äkkiä paljon enemmän väkeä. Kuntarajojen sisälläkään ei välttämättä tarvitsisi pysyä.

– Me olema laskenhet kyllä Raattamanki meijän itäkylhin, naurahtaa Eira.

Rajan häivyttäminen Peltovuoman entisen koulun osalta kylien välillä voi silti olla pitkä tie, vaikka hyvässä hengessä yhteistyötä onkin aina tehty.

– Sitä olema ehkä jo vähä pohtinhet, että varmhan talole vois tulla uusi nimi, Eira sanoo.

– Se vois tulla vaikka nimikilpailun kautta, Niemelä lisää.

Jutussa on ollut virheellisiä kohtia, jotka poistettu 15.11.2023 kello 21.10.

Aiemmin jutussa väitettiin, että kunnanhallituksen Peltovuoman kyläläisille myöntämää 8000 euron avustusta ei maksettaisi ennen lainhuutoa. Kunnanhallituksen asiasta 19. syyskuuta tekemässä päätöksessä kuitenkin todetaan, että ”Avustus maksetaan Peltovuoman kyläläiset ry:lle sen jälkeen, kun jakokunta on luovuttanut kiinteistön Peltovuoman kyläläiset ry:lle ja kopio tästä luovustuskirjasta on toimitettu Enontekiön kuntaan. Avustus on haettava maksuun 31.12.2023 mennessä”. Luovutuskirjan kopio on toimitettu kuntaan ja 8000 euron avustus maksettu.

Jutussa kerrottiin myös, että talo olisi luovutettu öljysäiliö tyhjänä. Enontekiön kunta on täyttänyt öljysäiliön 4. toukokuuta 2023, ja polttoöljyä on tuolloin tankattu 4019 litraa.