Ihmiset

Halti ei ole mikään tyhjänjuoksija vaan hieman vakava ja työhönsä intohimoisesti suhtautuva labradorinnoutaja

Palloa saisi heittää pihatiellä ties kuinka monta kertaa. Halti, kuusivuotias labradorinnoutaja kallistaa päätään ja odottaa jokaista heittoa rauhallisesti mutta hyvin tarkkaavaisesti. Kun pallo kimpoaa heittäjän kädestä, koira on jo pitkällä.

Labradorinnoutaja on ollut vuodesta 2009 lähtien Suomen suosituin koirarotu, ja Haltin omistaja Tanja Nuottila ymmärtää sen hyvin.

– Tämä on semmoinen ihmisen koira, hän sanoo ja heittää jälleen kerran pallon Haltin haettavaksi.

– Näitä on paljon erilaisilla ihmisillä, metsästäjillä, tullilla, poliisilla ja myös tavallisena kotikoirana, ja se täyttää kaikki kriteerit. Yhden rodun sisältä löytyy koiria tosi moneen tarkoitukseen.

Labradoreja on näyttely- ja metsästyslinjaisia, ja Halti edustaa vähemmän tunnettua metsästyslinjaa. Sen turkki esimerkiksi on näyttelylinjaisen labradorinnoutajan turkkia laineikkaampi.

– Metsästylinja on jalostettu käyttöominaisuuksia silmällä pitäen. Toki näyttelylinjaisillakin on metsästysviettiä, mutta niitä on jalostettu myös ulkonäköseikkojen takia ja joistakin metsästysominaisuudet ovat vähentyneet, Nuottila sanoo.

Halti haettiin Nuottiloille aikanaan siilinjärveläisestä kennelistä. Kennelin omistajat ovat aktiivisia metsästäjiä ja tuomaroivat noutajien metsästyskoirakokeita.

– Ajateltiin, että heillä on niin paljon kokemusta, että he osaavat valita ensilabradoria hankkiville oikeantyypppisen koiran, Nuottila sanoo.

Hän itse halusi harrastuskoiran, joka olisi arjessa suhteellisen helppo, ja hänen puolisonsa toiveena oli labradorinnoutaja, jonka kanssa voi metsästää.

Nuottila osallistuu Haltin kanssa aktiivisesti pelastuskoiratoimintaan Opekossa eli Ounasjokilaakson pelastuskoirat -yhdistyksessä, ja syksyisin sen kanssa käydään lintumetsällä.

– Meidän pelastuskoiraharrastustamme ei haittaa, että Halti käy myös metsästämässä. Se tietää kyllä, kumpaa ollaan menossa tekemään. Muuten se on ihan minun koirani, mutta kun ollaan metsästämässä, se seuraa aina miestä, koska hänellä on pyssy, Nuottila sanoo.

– Halti on metsästystä harrastava pelastuskoira, hän nauraa.

Nuottilan mukaan labradorinnoutaja on helppo kouluttaa perusharrastamiseen, mutta sen kanssa on mahdollista edetä myös pitemmälle.

Nuottila aloitti harrastamisen Haltin kanssa palveluskoirapuolella ja on nyt ollut mukana pelastuskoiratoiminnassa pari vuotta. Ensi kesänä hänen on tarkoitus suorittaa Haltin kanssa viranomaistarkastus, jonka läpäiseminen on edellytys osallistumiselle viranomaisjohtoisiin etsintöihin.

Koirana Halti on Nuottilan mukaan hieman vakava ja työhönsä intohimoisesti suhtautuva.

– Se ei hulluttele vaan keskittyy olennaiseen. Jos tuollaisen koiran kanssa ei harrastaisi, sen elämä olisi varmasti aika tylsää. Työnteko motivoi sitä, ja se tykkää siitä, hän sanoo.

Haltille parhaat palkinnot ovat ruoka ja leikki. Se saa ensin ruokapalkinnon rasiasta ja leikkii sen jälkeen rasialla.

Kotioloissa Halti on rauhallinen, mutta muiden labradorien tavoin se vaatii voidakseen hyvin paljon liikuntaa ja myös haasteita.

– Labradori kuin labradori vaatii muutakin kuin pelkkää liikuntaa. Jos käyt sen kanssa puoli tuntia päivässä lenkillä etkä mitään muuta, niillä on varsinkin nuorena sitä, että ne saattavat tehdä paljon tuhoja. Tiedän niitä, jotka ovat syöneet itsensä seinästä läpi, Nuottila sanoo.

Toisiin koiriin ja ihmisiin Halti suhtautuu välinpitämättömästi, mistä on etua harrastuksissa.

– Ihmisistä se tykkää, se tervehtii mutta ei ole yli-innokas. Muista koirista se ei välitä yhtään. Omistajien kanssa tekeminen on labradoreille enemmän se juttu, toki ne oman perheen koirien kanssa leikkivät.

Nuottiloilla on Haltin lisäksi 13-vuotias parsonrussellinterrieri, jonka kanssa Tanja Nuottila aiemmin etelämmässä asuessaan muun muassa kilpaili agilityssa.

– Labradoreja on erilaisia, ja ne ovat yleensä koirasosiaalisia, mutta tämä on tämmöinen jurompi versio. Se sietää muita koiria, ei ole vihainen vaan ehkä enemmänkin alistuva. Kaverilla on lintukoiria, ja niitten kanssa sillä on enemmän sama aaltopituus. Riehakkaista paimenkoiratyypeistä se ei välitä.

Nuottila ja Halti osallistuvat Opekon viikkotreeneihin. Kesällä niissä harjoitellaan jäljestystä ja etsintää ja talvella esimerkiksi taajamaetsintää ja esineilmaisua. Talvikaudella harjoitusohjelmaan kuuluu myös lumivyöryetsintä, jota treenataan Lammaskurussa Levillä.

– Jos haluaa koiransa viranomaistyöhön, se ei riitä, että käyt kaksi kertaa viikossa treenaamassa, vaan treeniä pitää tehdä suunnitellusti ja melkein päivittäin. Ei treeniin tarvitse kuitenkaan aina käyttää aikaa tuntitolkulla. Teen usein jonkun pienen jutun, vaikka pienen jäljen, Nuottila kertoo.

Lenkillä Nuottila käy Haltin kanssa aamuisin ja töistä palattuaan. Kotimetsään hän suuntaan liukulumikengillä, ja laduilla koirakko käy hiihtämässä yhdessä toisten harrastajien kanssa . Hiihtoa voi harrastaa koiraladuilla ja Opekon hiihtovuorolla.

– Halti ei ole mikään tyhjänjuoksija. Ei se tässä pihassa yksinään touhua mitään vaan makaa yleensä kuistilla, jos sitä ei viihdytä, Nuottila sanoo.

Labradoria hän suositteleekin aktiiviselle ihmiselle, metsästyslinjaista metsästysharrastukseen tai johonkin muuhun aktiiviseen harrastukseen.

– Labradori on myös hyvä perhekoira. Halti on miehen veljen lasten kanssa väsymätön pallonhakija, ja se on kohtelias leikkikaveri. Se pärjää ihan pientenkin lasten kanssa, hän sanoo.

– Koulutukseen pitää ja kannattaa panostaa. Kun koiran hyvin kouluttaa, sen kanssa on tosi helppo olla joka paikassa.

"Näitä on paljon erilaisilla ihmisillä, metsästäjillä, tullilla, poliisilla ja myös tavallisena kotikoirana, ja se täyttää kaikki kriteerit. Yhden rodun sisältä löytyy koiria tosi moneen tarkoitukseen.

Labradorinnoutajan suosio pitää pintansa

Labradorinnoutaja on ollut vuodesta 2009 alkaen Suomen suosituin koirarotu. Viime vuonna Kennelliittoon rekisteröitiin 2583 labradorinnoutajaa. Seuraavaksi eniten rekisteröitiin shetlanninlammaskoiria (1279) ja kolmanneksi eniten suomenlapinkoiria (1251).

Kaikkiaan Kennelliittoon rekisteröitiin viime vuonna 48 629 koiraa, mikä on 7,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

Koronavuosina 2020 ja 2021 rekisteröintien määrä kasvoi vuodesta 2019 kaikkiaan lähes 17 prosentilla. Nyt rekisteröintien määrä jäi jo alle ensimmäisen koronavuoden 2020, jolloin rekisteröitiin 48 932 koiraa.

Tilastokeskus on arvioinut koirien määräksi Suomessa vuonna 2018 noin 700 000. Näistä arviolta noin kolme neljästä on rekisteröity Kennelliittoon.

Lähde: kennelliitto.fi