Paikallisuutiset

Kahden erilaisen pyyntikulttuurin kohtaaminen on tuonut ongelmia

Etelän pyytäjät kismittävät hirvestäjiä

Hirvenpyynnissä on jo usean vuoden ajan syntynyt nokkapokkaa paikallisten ja etelästä tulleiden hirvestysporukoiden välille. Samat ongelmat ovat tulleet vastaan tänäkin vuonna, ja asiaa on lähdetty ratkomaan paikallisen riistanhoitoyhdistyksen, Riistakeskuksen ja Metsähallituksen välisillä neuvotteluilla.

Kittilän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tero Heikkilä kertoo, että ongelmia syntyy, kun kaksi erilaista pyyntikulttuuria kohtaa.

– Kyse on usein siitä, että etelässä on totuttu pyytämään toisten maitten vierestä kun siellä on paljon yksityismaita. Sitten kohdataan valtion maiden ja yksityisten maiden rajoilla, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa kyse ei välttämättä ole kuin muutamasta ajattelemattomasta metsätysporukasta.

– Aina löytyy ne muutamat, jotka eivät välitä herrasmiessäännöistä, ja ne korostuu sieltä ja mustamaalataan koko porukka.

Hirvitalousaluesuunnittelija Ville Viitanen Riistakeskuksesta vahvistaa, että joidenkin porukoiden välillä on ollut Kittilässä erimielisyyksiä metsästystavoista.

– Metsästyksenjohtajille on järjestetty koulutustilaisuuksia, ja tällä viikolla on hirvijahdin välipalaveri, jossa ovat mukana Kittilän riistanhoitoyhdistys, Metsähallitus, Suomen riistakeskus, Kuivasalmen paliskunta sekä tietenkin alueella metsästävät pyyntiporukat, Viitanen sanoo.

Jo viime talvena osaa alueella metsästävistä seuroista ja seurueista on haastateltu. Viitanen painottaa, että osalla porukoista on ollut kinaa, mutta ei kaikilla.

– Niin paikalliset kuin ulkopaikkakuntalaiset metsästäjät toivoivat enemmän metsästyksenvalvontaa Kittilän riistanhoitoyhdistykseltä sekä tietenkin Metsähallitukselta ja poliisilta. Muun muassa alueen erityispiirteistä toivottiin koulutusta ja neuvontaa ulkopaikkakuntalaisille, Viitanen kertoo.

Metsähallituksen eräsuunnittelija Aki Kiiskinen kertoo, että ulkopaikkakuntalaisia seurueita on koko Kittilän alueella 37. Niistä suuri osa pyytää suurimmalla Puljun lohkolla. Paikallisia seuroja tai seurueita on Kittilässä 106.

– Moitittavaa toimintaa löytyy sekä paikallisten että ulkopaikkakuntalaisten toiminnasta. Isoimpana ongelmana on noussut esiin yksityismaiden rajoilla pyytäminen ja huono käytös puolin ja toisin, Kiiskinen sanoo.

Ongelmien välttämiseksi metsästyksenjohtajia on koulutettu Riistakeskuksen puolesta, ja Metsähallitus on ohjeistanut kaikkia alueluvan saaneita kirjallisesti.

Kiiskisen mukaan seurueiden määrä on noussut vähän, mutta ampujamäärät ovat vakiintuneet samalle tasolle. Toisin sanoen aiemmat isommat seurueet ovat jakautuneet pienemmiksi syystä tai toisesta. Kiiskinen muistuttaa, että ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä on kohtuullisen paljon myös paikallisten metsästysseurojen listoilla – ulkopaikkakuntalaisia ovat kaikki ne, joiden tosiasiallinen kotipaikka on muualla kuin siinä kunnassa, jossa myönnetyllä alueluvalla pyytää. Kyseessä voi siis olla esimerkiksi toisessa Lapin kunnassa asuva henkilö, toiseen kuntaan muuttanut perheen opiskelija, muualla asuva sukulainen tai ystävä, joka käy jahdissa Kittilässä, tai sitten muualla Suomessa asuva metsästystä harrastava henkilö.

Kiiskinen sanoo, että lakimuutoksia ei ole tiedossa.

– Eräpalvelut pitää viestintää ja neuvontaa tärkeänä välineenä hirvenmetsästyksen yhteensovittamiseksi ja ongelmien välttämiseksi.

Hirvestäjien suuri määrä on myös poronhoidon haasteena.

– Sirkus on valtava valtion mailla joka syksy, sanoo Alakylän paliskunnan poroisäntä Jani Jääskö .

Kittilässä on paljon valtion maita, ja pyyntipaine on sen mukainen. Jääskön mukaan monilla vieraspyytäjillä on useita koiria mukanaan, eikä pyynnistä neuvotella poronhoitajien kanssa, kuten paikallisilla on tapana.

– Siellä on paljon koiria pyytämässä, jotka eivät ole poroa nähneetkään. Paikallisilla kyllä on tieto, kun vuosikymmenet on oltu samassa kairassa, Jääskö sanoo.

Koirat paitsi ajattavat poroja sinne tänne, tekevät myös suoranaista vahinkoa. Jääskö kertoo, että tänäkin syksynä palkisessa on todistettavasti ammuttu yksi poro hirvenä, ja joskus koirat myös tappavat poroja.

Jääskön mukaan asiasta on vaikea neuvotella, koska suomalaisilla on oikeus metsästäää.

– Paras olisi, jos pyyntiä hajotettaisiin tietylle ajanjaksolle. Kiimarauhoituskin on kovin lyhyt, Jääskö sanoo.

Metsästyslain kahdeksannen pykälän mukaan Lapin ja Kainuun maakunnissa sekä Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa paikallisilla on vapaa metsästysoikeus valtion mailla. Muualtakin voi tulla hirvenpyyntiin valtion maille, jos kerää porukan ja onnistuu saamaan luvan.

Kittilässä metsästyslain tarkoittamalla alueella seurueessa täytyy pääsääntöisesti olla kymmenen metsästäjää, jotka eivät metsästä hirveä muualla ja joista vähintään kuusi on sellaisia metsästäjiä, joilla ei ole muuta mahdollisuutta hirvenmetsästykseen. Pääsäännöstä poikkeaminen on harvinaista. Käytännössä siitä poiketaan esimerkiksi vain, jos tietylle alueelle ei ole kuin yksi hakija.

Jos seurue saa Metsähallitukselta alueluvan valtion maille, varsinaisen pyyntiluvan myöntää Riistakeskus.

Alueluvat ratkaistaan paikallisten olosuhteiden, turvallisuusnäkökohtien ja riistanhoitoyhdistysten kanssa käytävien neuvottelujen perusteella Metsähallituksen erätalousjohtajan vahvistaman metsästyksen kiintiöpäätöksen mukaisesti.

– Metsähallituksen tehtävänä on tarjota metsästysmahdollisuuksia valtion maille, kuitenkin siten, että jos lupien määrää joudutaan rajoittamaan, niin etusijalle on asetettava sellaiset metsästäjät, joilla ei muutoin olisi kohtuullista metsästysmahdollisuutta, Aki Kiiskinen sanoo.

Vieraspyytäjien toiminta alueella on poikinut Kittilässä myös valtuustoaloitteen. 25:n val­tuu­te­tun al­le­kir­joit­ta­mas­sa aloit­tees­sa esi­tet­tiin, et­tä kun­ta sel­vit­täisi met­säs­tys­seu­roil­le osoi­te­tul­la ky­se­lyl­lä, ko­e­taan­ko vie­ras­lu­pien mää­rä ja vie­ras­pyy­tä­jien toi­min­ta pai­kal­lis­ten met­säs­tä­jien kan­nal­ta on­gel­mal­li­sek­si ja kuin­ka met­säs­tä­jät ha­lu­ai­si­vat pa­ran­taa jär­jes­tel­mää. Jos on­gel­mia ky­se­lyn pe­rus­teel­la on, kun­nan tu­lee aloit­teen mu­kaan ot­taa asi­as­sa kan­taa Met­sä­hal­li­tuk­sen suun­taan.

Aloitteen jätti Akseli Erkkilä (kl.) kunnanvaltuuston kokouksessa 20. syyskuuta. Erkkilä muistutti, että paikalliset metsästäjät te­ke­vät muun muassa nuo­lu­ki­viä ja harjoittavat tal­vi­ruo­kin­taa, mutta vieraspyytäjät ottavat pelkän saaliin.