Paikallisuutiset

Aika Rukattaa -arkistojuttu: Lonnakko tulee tarjoamaan Lapin vanhaa kylämiljöötä

Kittilälehti 14.3.1996.

Lonnakon pieni kylä lähellä Leviä Ounasjoen rannalla on autioitunut pysyvältä asutukselta, mutta se on tulossa matkailupalvelujen käyttöön. Erja ja Jouko Kenttälä ovat perustaneet yrityksen Levin Lapinkylä, joka pohjautuu Lonnakon vanhojen rakennusten tarjoamaan idylliin. Rakennusten kunnostaminen ja entisöinti käynnistyy heti kesän tultua. Hanke on valmis ensi joulukuussa.

Lonnakossa on ollut jokapäiväistä asutusta viimeksi parisenkymmentä vuotta sitten. Poromies Aarne Nikkinen oli viimeinen pysyvä asukas. Kuivasalmen paliskunnan poroisäntä Lauri Nikkisellä on Lonnakossa talo, joka toimii lähinnä vapaa-ajan asuntona. Kaikkiaan Lonnakossa on kolme taloa.

Levin Lapinkylä perustetaan vanhan Harjun talon ympärille. Talo on rakennettu vuonna 1845. Sitä ennen paikalla on ollut savupirtti, joka on todennnäköisesti rakennettu jo 1700-luvun puolella. Savupirtti on edelleen tallessa, tosin se on toiminut jälkeenpäin riihenä ja eläinsuojana. Se aiotaan entisöidä museoviraston normien mukaan.

Päärakennus, aitta ja sauna entisöidään Jukka ja Erja Kenttälän ratkaisujen pohjalta.

– Entisöinnissä on pakko ottaa järki käteen. Jos kaikki rakennukset, vaikka vain pääpirtti, entisöitäisiin viimeistä piirtoa myöten alkuperäisten ohjeiden mukaan, museoviraston tarkan valvonnan alaisena, kuluisi siihen aikaa ainakin puolenkymmentä vuotta. Ja rahaa sen mukaan.

Teemme kunnostustyön omien näkemystemme mukaan ilman puunauloja, hellästi vanhaa suojaten. Näin Erja vakuuttaa, joka on kovasti innostunut rakennusten ja kylämiljöön pelastamisesta. Hän on jo aloittanut Lonnakossa pienimuotoisen matkailupalvelun. Hänellä on honkalaudoista rakennettu kotakahvio piha-alueella. Latu ja moottorikelkkareitti kulkevat läpi pihan. Tänne johtaa myös tie.

– Olemme suunnitelleet erilaista ohjelmatoimintaa tulevaa lapinkylää varten. Keskitymme kenties tilauspohjaiseen palveluun ja tarjoamme siten asiakkaillemme yksilöllisiä elämyksiä. Vanhan kylämiljöön ohella meillä on tarjottavana toimiva taloyhteisö, jossa on mahdollisimman hyvin aistittavissa vuosisatainen elämänmalli, poro- ja asumiskulttuuri sekä suomalaisten ja saamelaisten yhteensulautuminen.

– Tulemme tarjoamaan perinneruokaa, saunomista, lyhyttä poroajelua ja mahdollisesti kelkkavuokrausta. Meillä on jo nyt kelkkavuokraamo ja majoituspalvelu aivan lähellä, Sammun Tuvan vieressä, Sammun Safarit, joka on toiminut viisi vuotta. Lonnakkoon emme järjestä majoituspalvelua.

– Toivomme, että Lonnakkoon tulisi yrittäjä, joka tarjoaisi vetokoirapalveluja. Myös hevostoiminta olisi kovasti tervetullutta. Itse emme toki ryhdy kovin monien palvelujen tarjoajiksi, vaan keskitymme rakennuksiin ja poroihin, Erja kertoo.

Talo katkaistu justeerilla

Harjun talo on tullut useitten sukupolvien jälkeen Jukka Kenttälälle, jonka äiti Kirsti Kenttälä on perinyt talon vanhemmiltaan, Eemeli ja Kristiina Harjulta. Talon on rakentanut Eemelin isoisä Matti Heikinpoika Harju, joka on tullut Lonnakkoon Kemistä. Hänen vaimonsa oli Sofia Magdaleena Pietula.

Talo on puolitettu vuoden 1920 tienoilla. Eemeli ja hänen veljensä Aukusti jakoivat talon perintönä niin, että talo sahattiin justeerilla poikki. Tämä varsin selväpiirteinen jakoratkaisu tehtiin siinä vaiheessa, kun veljekset eivät olleet yhtä mieltä talon tavoista. Aukusti siirsi oman puoliskonsa noin sadan metrin päähän sellaisenaan käsitaljojen voimin. Aukustin puolisko tuhoutui vähän myöhemmin tulipalossa.

Jäljellä olevassa puoliskossa on kuisti, pirtti, kamari ja keittiö. Talon hirret ovat säilyneet hyvin, vain pieni osa joudutaan vaihtamaan. Maapohja on pehmentänyt lattian tukipuut. Muuri, joka on varsinainen katseenvangitsija, on säilynyt ehjänä.

Juttu on julkaistu Kittilälehdessä 14.3.1996.