Ihmiset

Muikuistaan tunnettuun Kelontekemäjärveen istutetaan siianpoikasia joka syksy

Kelontekemä on myös siikajärvi

Osakaskunnan puheenjohtaja Mikko Ylitalo nostaa peräkärrystä suuren sankon ja kippaa sisällön järven jäähän hakattuun aukkoon. Kymmensenttiset siianpoikaset pyörivät hetken ympyrää, ja osa vilahtaa jo kohti selkävesiä.

Kittilän suurin järvi Kelontekemäjärvi tunnetaan etenkin kookkaista muikuistaan, mutta järveen istutetaan myös siikaa. Tällä kertaa 3000 hopeakylkistä lähtee kasvamaan järvessä hyönteisravinnon turvin.

Osakaskunnan alueella myös läheisiin Puljujärveen ja Kuolajärveen viedään samalla kertaa 1500 kalaa kumpaankin.

Yleensä kalanpoikaset päätyvät järveen auton lavalta säiliöstä putkea pitkin, mutta tällä kertaa kalankasvattajan rengasrikon vuoksi kalat on noudettu tien päältä pusseihin ja sankoihin. Siiat säilyvät kuljetuksessa lisähapen turvin, kunhan ne viedään saman päivän aikana uuteen vesistöönsä.

– Osakaskunnan kaikki lupamaksut käytetään istutuksiin, Ylitalo kertoo.

3000 siikaa on pieni määrä Kelontekemäjärven kokoiseen altaaseen, mutta toisaalta järven ainutlaatuista muikkukantaa ei haluta vahingossakaan vahingoittaa. Kelontekemäjärvestä pyydetään lisäksi ahventa ja haukea.

Ylitalon mukaan järvessä oli aikoinaan hyvä vaellussiikakanta, mutta Kemijoen patorakentamisen vuoksi kalat katosivat, eikä kukaan huomannut periä menetyksestä korvauksia. Kelontekemäjoki laskee Jeesiöjoen kautta Kitiseen, ja Kelontekemäjärvi kuuluu siksi Sodankylän kalastusalueeseen.

– Olisi suotavaa, jos järvellä olisi enemmänkin pyytäjiä. Lupia myydään myös ulkopuolisille, Ylitalo muistuttaa.

Kalankasvattaja Matti Saari kertoo, että Kittilän järviin tuodut toistakymmentätuhatta siikaa ovat peräisin kolmesta luonnonravintolammikosta Etelä-Lapista. Niissä siiat kasvavat yhden kesän, ja sen jälkeen lammet tyhjennetään talveksi. Useimmiten Saaren kuljettamat kalat ovat siikoja, mutta myös kuhaa on koeistutettu Muoniossakin asti. Kuha on noussut suosioon Lapissa etenkin Miekojärvellä, Raanujärvellä ja Vietosella, missä ammattikalastuskin on elpynyt istutusten myötä.

– Kuha on menestyjä ja ainoa peto, joka on saatu kunnolla lisääntymään, Saari sanoo.

Saari kuljettaa myös Itä- ja Länsi-Lapin Metsähallituksen istutuskalat. Hän kertoo, että autoon kertyy syksyn istutuskierrosten myötä 60 000 kilometriä.

Siikoja on Suomessa useita eri muotoja, ja Kelontekemäjärveen istutettavat siiat ovat pohjasiikoja. Yleensä Kittilään ja Metsähallituksen vesiin istutetaan planktonsiikoja.

– Pohjasiikoja laitetaan muikkupitoisiin vesiin, koska planktonsiika syö samaa evästä kuin muikku. Pohjasiika purskuttelee pohjaa kuin särki konsanaan, Saari sanoo.

Jos järvessä on siialla riittävän hyvät oltavat, kala kasvaa pyyntikokoon kahdessa kesässä.

– Neljä, viisi vuotta voi mennä karummassa järvessä.

Saari toteaa, että karut ja kirkkaat järvet eivät yleensä ole niitä tuottoisimpia järviä, ja parasta satoa saadaankin matalista ja humuspitoisista vesistä.

Kun siika on saatu järveen, sillä on monia ottajia.

– Siika on maailman kovin rosvo. Se alkaa syödä omaa mätiä ja poikasia.

Saaren mukaan siika lisääntyy tehokkaasti, mutta luonnontuotto ei riitä, jos ihminen ottaa kaloja verkolla kovalla kädellä pois. Siksi tarvitaan toistuvia istutuksia.

Kun siika ylittää pahimman pikkupoikasvaiheen, kalan kasvu jatkuu tukevammalla eväällä.

– Jotta siika kasvaa yli kilon painoiseksi, se tarvitsee proteiinipitoisempaa ruokaa kuin plankton. Se muuttuu siinä vaiheessa pedoksi.

Saari kertoo, että rasvaiseksi kasvanut siika on hyvä ruokakala, ja muutkin kalat hän kelpuuttaa ruokapöytään.

– Suosikkikalani on ahven. Sellainen 300–400-grammainen. Särjetkin menee, ei meillä ole roskakalaa, Saari toteaa.