Paikallisuutiset

Valtuusto siunasi kunnanhallituksen esittämän sijoituksen lentoasemaan, mutta ei läheskään yksimielisesti

Kunnanhallituksen esitys tuli valtuustos päätökseksi äänestystuloksella 9-6.

Valtuusto on päättänyt Enontekiön kunnanhallituksen esityksen mukaisesti sijoittaa Enontekiön Lentoasema Oy:n vapaaseen omaan pääomaan 240 000 euron suuruisen lisäsijoituksen tänä vuonna. Valtuusto äänesti asiasta.

Pekka Tjäderhane esitti, että valtuusto myöntää Enontekiön lentoasema Oy:lle 240 000 euron pääomalainan sillä edellytyksellä, että lentoyhtiö sitä hakee. Pääomalainasta perittäisiin esityksen mukaan korko, joka täyttää Euroopan komission linjaukset.

Birgitta Eira kannatti esitystä. Esitys sai Tjäderhanen ja Eiran äänien lisäksi Oula-Matti Palojärven, Jarmo Näkkäläjärven, Leena Palojärven ja Per-Oula Juuson äänet eli yhteensä kuusi ääntä.

Kunnanhallituksen esitystä äänestivät Helinä Hautamäki, Ulla Keinovaara ja Outi Kurkela, Satu-Marja Eira-Keskitalo, Juha-Pekka Mäntyvaara, Anja-Maija Lundell, Elli-Maria Kultima, Heikki Järvistö ja Sari Norrgård.

Kunnanhallitus muutti 15. lokakuuta elokuisen päätöksensä, jossa se esitti valtuustolle, että se myöntää Enontekiön Lentoasema Oy:lle 240 000 euron pääomalainan, josta peritään Euribor 12 kk korko. Lainahakemuksen tarkoituksena oli turvata lentoaseman toiminnan jatkuminen ja varmistaa tulevan kauden 2024-2025 operointi. Yhtiö hakee lisärahoitusta 240 000 euroa tämänhetkisen taloudellisen tilanteensa vuoksi.

Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että liikenne- ja viestintäministeriö on tulkinnut pääomalainen myöntämisen kielletyksi julkiseksi tueksi, jos pääomalainen korkoehdot eivät täytä Euroopan komission linjaaman markkinataloustoimijaperiaatteen mukaisia ehtoja.

Pääomalainan myöntäminen voisi johtaa siihen, että Enontekiön lentoasema ei saisi valtionavustusta ja jo myönnetty avustus voitaisiin periä takaisin. Siksi Enontekiön Lentoasema Oy on toivonut, että kunta tekisi 240 000 euron sijoituksen yhtiön vapaaseen omaan pääomaan pääomalainen sijaan.

Keskustelun aikana ennen tekemäänsä esitystä Tjäderhane halusi tietää, että jos kunnanhallituksen esittämä sijoitus olisikin lainana, korjaisiko se lentoaseman tilannetta vastaavasti. Hänen mukaansa elokuisessa kokouksessa tehdyssä päätöksessä pyydettiin lainasta niin pientä korkoa, ettei se vastaa markkinoilta saatavaa korkoa.

– Mutta jos korkoa muutethan niin, että se vastaa sitä, niin silloinhan se täyttäis Euroopan komission linjaamat ehot. Eikö näin voitais toimia? Tjäderhane kysyy.

Hallintojohtaja Marja-Riitta Aallon mukaan näin voitaisiin toimia. Hänen mukaansa pääomalaina toimii taseessa samoin kuin sijoitus vapaaseen omaan pääomaan. Aallon mukaan pääomalaina on viimesijaisin laina, sillä takaisinmaksuun menisi aikaa.

– Vasta kun yhtiö alkaisi tuottamaan voittoa, jolloin oma pääoma korjaantuisi.

Ennen äänestystä Satu-Marja Eira-Keskitalo halusi selvennystä siihen, kumpi äänestykseen asetetuista puolista olisi parempi kunnalle ja kumpi lentoyhtiölle.

Hallintojohtaja toteaa, ettei itse näe asiassa mitään merkitystä, koska todennäköisyys pääomalainan takaisin saamiseen on häviävän pieni seuraavan kymmenen vuoden aikana. Merkitys kunnan kannalta on hänen mielestään ihan sama, mutta lentoyhtiön kannalta pääomalainan koron selvittäminen tulee viemään aikaa ja käsittely hidastuu. Sijoitus on kuitenkin tämän vuoden loppuun mennessä tehtävä, jotta se näkyy tilinpäätöksessä. Lisäksi korko kirjattaisiin kuluksi yhtiölle, ja se kasvaisi vuosittain.

Toisaalta kun lentoasemalla alkaa menemään hyvin, niin merkitys kunnalle onkin Aallon mukaan tosi iso.

– Ja vastaavasti toisinpäin.

Birgitta Eiran mukaan pitkällä tähtäimellä pääomalaina olisi kunnan kannalta turvallisempi.

– Se on lainaa, eikä avustusta, jossa on kuitenki vissi ero jatkon kannalta, hän sanoo.

Kunnanjohtaja Marko Halla entisenä lentoaseman toimitusjohtajana poistui valtuuston kokouksesta pykälän käsittelyn ajaksi.