Paikallisuutiset

Keskitalo: Metsäsaamelaisten elämäntapaa ja kulttuuria ollaan kieltämässä poistamalla lappalaiskriteeri ‒ ”Se on ihmisten ainoa oljenkorsi”

Perustuslakivaliokunnan kuulemistilaisuudessa Metsäsaamelaiset ry:n puheenjohtaja Tuomas Keskitalo toteaa, että perustuslakivaliokunnan olisi puhallettava peli poikki.

– Miltä teistä tuntuu, että jos tet kuulutta johonki vähemmisthön ja se kiellethän teiltä? Ja sen jälkhen ko se kiellethän, teitä halveksuthan ja siitä asiasta tehhän pilkkaa? kysyy Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n enontekiöläinen puheenjohtaja Tuomas Keskitalo puheensa aluksi oikeusministeriön ja saamelaiskäräjien edustajilta sekä valiokunnan jäseniltä ja kuulijoilta perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa.

Keskitalo toteaa, että metsäsaamelaisten tapauksessa asia liittyy heidän perimäänsä, historiaan tällä alueella sekä esivanhempien historiaan ja siihen, mitä he ovat alueella tehneet.

– Tämä kaikki yritethän nyt poliittisesti kieltää. Siinä on mukana saamelaiskäräjien hallinto ja oikeusministeriö.

Keskitalo kertoo muistavansa oikeusministeriön toiminnan jo lapsuudestaan 1990-luvulta saakka.

– Mikä intressi oikeusministeriöllä on toimia tällä tavala ja harjottaa tämmöstä rasismia saamelaiskäräjien kanssa tiettyä saamelaisväestöä kohthan? Tämä ei sovi minun tajhun, ihmettelee Keskitalo.

Se on meijän elämäntapa ja se on se meijän kulttuuri.

Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n Keskitalo kertoo edustavan statuksettomia saamelaisia.

– Jokka ei ole saanhet äänioikeutta, mutta joile se ihan varmasti kuuluu, ja uskalan väittää, että se kuuluu jopa vahvemasti ko osale, jokka nykysin vaaliluettelhon kuuluvat.

Metsäsaamelaisilla on Keskitalon mukaan hyvin pitkä historia esimerkiksi Enontekiöllä, Inarissa ja Sodankylässä.

– Täälä on ikänsä hoiettu poroja, pyyetty kallaa, kerätty marjat. Se on meijän elämäntapa ja se on se meijän kulttuuri. Sitä olhan nyt kieltämässä kiertämällä ja tekemällä uutta lakia esimerkiksi poistamalla lappalaiskriteeri.

Sitä ei Keskitalon mielestä saa missään nimessä mennä tekemään.

– Se on ihmisten ainoa oljenkorsi, joila on ainoa pieni toive vielä saaha se oma virallinen identiteetti ja äänioikeus, ja kuulua siihen, mihin oikeasti pittää kuulua, Keskitalo painottaa.

Hän vaatii, että asioita on käytävä enemmän läpi ennen kuin lakia muutetaan enemmän suotuisaksi heille, jotka ajavat ahdasmielistä politiikkaa yrittäen saada vain tietyille suvuille oikeuksia.

– Lähihistoriassa tänne tulheile. Jokka yrittävät nyt kiertämällä, viekkauella ja vääryyellä viiä niiltä oikeilta omistajilta, jokka on olhet jo paljon ennen Lapinmailla ja elänhet niistä, oikeuet ja kieltää identiteetin, Keskitalo toteaa.

Ei ole kyse siitä, ettenkö olis tohtinu sinne tulla. Minun on pakko olla täälä Enontekiöllä ja tämän kokouksen jälkhin on pakko lähteä methän.

Tuomas Keskitalo nostaa esimerkiksi oman perheensä, joka on pysynyt kotiseudullaan.

– Me emmä ole lähtenhet minnekhän, me olema hyvin punanen vaate saamelaiskäräjille ja koko tälle touhulle. Meilä on poroja ja aioma niitä hoitaa jatkossaki.

Keskenolevat porotyöt hänet kuulemistilaisuudessakin pitävät etäyhteyden päässä.

– Ei ole kyse siitä, ettenkö olis tohtinu sinne tulla. Minun on pakko olla täälä Enontekiöllä ja tämän kokouksen jälkhin on pakko lähteä methän, Keskitalo sanoo.

Hän toteaa, että vaikka tänä päivänä puhutaan suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvosta, se ei yhdistyksen piiriin kuuluville ihmisille toteudu.

– Esimerkiksi metsäsaamelaiset tai lappalaiset, eihän meilä ole minkhänlaista oikeusturvaa, met taistelemma itte tälläki hetkelä.

Keskitalon mielestä suppeaa linjaa ei voi jatkaa.

– Perustuslakivaliokunnan on pakko tehhä jotaki, että puhalethan tämä peli poikki. Tässä käypi muuten huonomin ihmisille.

Kielitodistukset ja muut hakemusten mukana jätetyt todistukset on Keskitalon mukaan jätetty huomiotta.

– Lakia pitäis tulkita vain oikhein, ei tarvis lähteä muuttamhan. Laki on hyvä ko sitä vain nouvatettais, Keskitalo huomauttaa perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa.