Muualta Lapista

Sakatti hakee lupia kaivokselle ensi vuonna

Sakatin kaivoshankkeessa Sodankylässä valmistellaan luvitusta. Luvista tärkeimmät ovat ympäristö- ja kaivoslupa.

Sakatin kaivoshankkeen lupahakemukset on tarkoitus jättää vuonna 2024, kertoo AA Sakatti Mining oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

– Viranomaisen perustellun päätelmän mukaan ympäristövaikutukset on arvioitu asianmukaisesti ja on olemassa riittävästi tietoa kaivoksessa käytettävän vaihtoehdon valintaan, jota lähteä luvittamaan, Lamberg sanoo.

Ely-keskus antoi perustellun päätelmän Sakatin kaivoshankkeesta elokuussa. Päätelmän mukaan Natura-arviointi ei kaikilta osin täytä vaatimuksia ja se on päivitettävä. Päätelmässä todetaan myös, ettei (kaivos)toiminnan aiheuttamia merkittäviä heikentäviä vaikutuksia suojeluperusteisiin tai alueen suojelutavoitteisiin voida Natura-arvioinnin perusteella sulkea pois.

Hankkeen toteuttamisen ensimmäinen päätös on Lapin liiton käsittelemä Sakatin vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätös. Tämä kaikki tarkoittaa Lambergin mukaan sitä, että poikkeama Naturasta tarvittaisiin, jotta maakuntakaava voitaisiin hyväksyä.

– Käytännössä, käsityksemme mukaan, Lapin liitto lähestyisi hallitusta naturapoikkeamapyynnöstä, Lamberg kertooo.

Sakatin kaivoshankkeessa työskentelee viitisenkymmentä henkilöä. Pertti Lambergin mukaan emoyhtiö Anglo American on yhä sitoutunut hankkeeseen.

– Luvitukset vievät enemmän aikaa ja vaativat selvityksiä globaalistikin. Tilanne voi olla haastavampi junioriyhtiöille, joilla ei ole kassavirtaa, koska rahoituspaineen alla on pidettävä kiirettä. Meidän tilanteemme on eri, koska Anglo Americanilla on toimintaa muuallakin ja sitä myötä kassavirtaa ja tuloja.

– Meidän kokoisessa yhtiössä ollaan hyvin varustauduttu ja asioita halutaan tehdä huolella. Tietysti halutaan toimia niin pian kuin pystytään, mutta tärkeämpää on että tehdään huolellisesti ja niin että huomioidaan ympäristö ja ihmiset.

Viiankiaavan malminetsintäluvalla on aikaraja. Aluillaan on viidestoista eli viimeinen kairausvuosi.

– Kairaamme pääasiassa tunnelilinjalla suojelualueen ulkopuolella Kuusivaarasta kohti kaivosta, jotta saamme lisätietoa kivien laadusta. Teemme myös malminetsintää ympäristössä kuten Moskuvaarassa.

Suojelualueella kairataan jotta tieto esiintymästä täydentyy.

– Viimeiseen viiteen vuoteen ei ole tarkistettu esiintymän rajoja vaan on tihennetty kairausta, sillä malmiarvio edellyttää tiettyä kairaustiheyttä. Kairaaminen on ollut haastavaa, koska ollaan sen verran syvällä, kairauskausi on lyhyt ja koneiden määrää on rajoitettu.

Sakatin monimetallikaivoksen tärkeimmät metallit olisivat nikkeli ja kupari. Kaivoshanketta on kritisoitu siitä, että esiintymän kupari täyttää maailman kysynnän vain alle kahdeksi viikoksi.

– Jos kysytään onko Sakatilla merkitystä koko maailman kannalta niin ei sillä tavalla etteikö metalleja saataisi muualta. Euroopan omavaraisuuden kannalta sillä on merkitystä.

Pertti Lamberg vertaa Sakattia toisiin saman metallimäärän tuottaviin kaivoksiin.

– Suurin osa verrokeista on avolouhoksia. Sakatin korkealaatuiseen esiintymään verrattuna niiden ympäristöjalanjälki ja louhitun kiven määrä on kaksikymmenkertainen. Ympäristön kannalta pienimmän jalanjäljen tuottavat hankkeet pitäisi toteuttaa ensin.

Lamberg kertoo, että maailmalla nikkeliä louhitaan myös niin sanotuista lateriittisista, rapautumalla syntyneistä esiintymistä, josta koko kivi on laitettava sulatettavaksi.

– Tällä tavoin ajatellen Sakatti asettuu maailman esiintymistä ympäristövaikutuksiltaan pienimpiin.

Pertti Lamberg haluaa esittää myös vaihtoehtoisia ajatuksia metallien tarpeesta.

– Pitää paikkansa että meidän tulisi pienentää ihmiskunnan vaikutuksia luontoon. On syytä pohtia pitäisikö meidän lähteä taaksepäin kehityksessä ja olemmeko siihen valmiita. Ei ole eettisesti oikein rajoittaa kehittyviä maita esimerkiksi saavuttamaan meidäntasoisiamme paljon terästä sisältäviä keittiöitä. Tällaisia kysymyksiä näkisin mielelläni pohdittavan.