Paikallisuutiset

Kirkkoherran haku käynnissä ja seurakuntakoti käytössä

Vt. kirkkoherra Anne Lehmuksen mukaan tilanne on tällä hetkellä valoisampi kuin aikoihin.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on päättänyt julistaa Enontekiön seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi. Hakuaika päättyy toukokuun 6. päivä.

Vt. kirkkoherra Anne Lehmuksen virkamääräys on Enontekiöllä tällä hetkellä lokakuun loppuun saakka.

– Olen tosi toiveikas, että hakijoita saataisiin, ja odotamme uutta kirkkoherraa kovasti, Lehmus sanoo.

Hän tietää, että Enontekiölle on helppo saada kirkkoherroja määräajaksi, mutta pitempiaikainen muutto voi vaatia enemmän esimerkiksi lasten koulunkäynnin tai puolison työnsaannin vuoksi.

– Siksi meillä on hieman pitempi hakuaikakin nyt, että olisi helpompi asiaa rauhassa miettiä.

Tuomiokapitulin haastattelussa 18. toukokuuta hakijat laitetaan järjestykseen, ja Enontekiön seurakunnan kirkkovaltuusto on päättänyt, että kirkkoherra valitaan välittömällä vaalilla.

– Vaalit pidettäneen kesän aikana mahdollisimman pian, kun Tuomiokapituli on käsitellyt asian.

Välittömässä vaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, jotka on merkitty jäseniksi vähintään 70 päivää ennen vaalia.

Viranhoidon aloitusajankohta on 1. marraskuuta alkaen tai sopimuksen mukaan.

– Siinä on joustovara, että jos joku pääsee jo aikaisemmin tai sitten vastaavasti vähän myöhemmin, Lehmus toteaa.

Vakituisen kirkkoherran saaminen olisi seurakunnalle Lehmuksen mielestä tosi tärkeää, sillä jo yli kymmenen vuotta tilannetta on hankaloittanut se, että kirkkoherra on ollut yhteinen Muonion kanssa. Kahden seurakunnan hallinnon hoitaminen ja pitkät välimatkat ovat tehneet työstä vaikeaa.

– Kirkkoherra on voinut käydä täällä hoitamassa vain ne pakolliset asiat, jotka on hoidettava. Yhteys seurakuntaan on jäänyt ohueksi.

Oman kirkkoherran mahdollisuuteen Lehmus onkin tyytyväinen.

– On ollut suhteellisen raskas prosessi saada kumpaankin seurakuntaan oma kirkkoherra, joten nyt tilanne on siinä suhteessa tosi valoisa. Pitempiaikaisempi kirkkoherra, joka voi elää seurakunnan keskellä, olisi hyvin tärkeä, hän painottaa.

Enontekiön seurakunnassa työskentelee tällä hetkellä 50-prosenttinen diakoniatyöntekijä, suntio-kanslisti sekä nuorisotyönohjaaja.

– Talouden puolella on tällä hetkellä se käytäntö, että Muonion seurakunnan kanslistin työajasta on 30 prosenttia meidän seurakuntamme käytössä.

Yhteistyökuvioista neuvotellaan Muonion seurakunnan kanssa kerran vuodessa.

– Piakkoin sovimme kuvioista taas uudelleen. Meillähän on aiemmin ollut myös yhteinen diakoniatyöntekijä, eikä omaa, kuten nyt viime syksystä saakka.

Lehmuksen mukaan puhetta on ollut työntekijästä, joka hoitaisi sekä kanslistin että taloushallinnon asioita.

– Tämäkin asia on tulevaisuudessa hoidettava tavalla tai toisella kuntoon.

Omaa vakituista kanttoria Enontekiön seurakunnalla ei ole, ja siitäkin sovitaan Muonion kanssa.

– Kun Muonion kanttori ei ole käytettävissä, löydämme paikallisista sitten sijaiskanttoreita. Oman kanttorin saaminen olisi tosi hienoa, mutta 100-prosenttiseen kanttoriin meillä ei ehkä olisi tarvetta.

Lehmuksen mukaan tällä hetkellä Enontekiön seurakunnassa on hyvä ja toimiva työyhteisö.

– Täällä on tosi hyvä tehdä töitä, ja olen kyllä itse viihtynyt oikein hyvin, vaikka työtä paljon on ollutkin.

Myös kiinteistöt ovat aiheuttaneet päänvaivaa.

Seurakuntakoti määrättiin muutama vuosi takaperin purettavaksi, mutta perusteellisella ilmanlaadun kartoituksella ja sen myötä tehdyillä korjauksilla ja huolloilla talo on saatu siihen kuntoon, että terveystarkastajan mukaan sitä voidaan huoletta käyttää.

– Niin kauan aikaa kuin tilanne pysyy tällä tasolla, käytöllä ei ole terveydellisiä haittoja. Ilmanlaatua tutkitaan säännöllisin väliajoin, Lehmuskin toteaa.

Suunnitellusta yhteisestä hyvinvointikeskuksesta kunnan kanssa seurakunta jättäytyi pois.

Enontekiön seurakunta vanhenee

Lapin kunnissa seurakuntalaisten määrä vähenee, niin myös Enontekiöllä. Vuoden 2021 alussa seurakunnalla oli jäseniä 1446 ja vuoden päätteeksi 1404, eli jäseniä oli 42 vähemmän. Tieto ilmenee evankelisluterilaisten seurakuntien tilastoista.

Enontekiön Sanomat kävi läpi lappilaisseurakuntien tilastoja vuodesta 2021, ja selvisi, että Kolari on lappilaiskunnista ainoa, jossa seurakunnan jäsenmäärä kasvoi viime vuonna. Tilastoista voi päätellä, että ansio Kolarin seurakunnan kasvusta on kuntaan muuttaneissa asukkaissa: kirkosta eronneita ja kuolleita seurakuntalaisia oli selvästi enemmän kuin kirkkoon liittyneitä tai kastettuja kolarilaisia.

Vt. kirkkoherra Anne Lehmuksen mukaan muuttoliikenne Enontekiölläkin oli viime vuonna positiivinen.

– Viime vuonna oli yksi henkilö enemmän muuttanut tänne kuin täältä pois.

Inarissa vain 63,7 prosenttia asukkaista kuuluu paikalliseen evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Toiseksi vähiten seurakuntaan kuulutaan Kemissä, jossa kirkkoon kuuluu 64,5 prosenttia asukkaista, sekä Utsjoella, jossa vastaava luku on 67,8 prosenttia.

Muissa Lapin kunnissa noin kolme neljästä kuntalaisesta kuuluu myös paikalliseen seurakuntaan. Ylitornio tekee poikkeuksen: siellä yli 80 prosenttia kuntalaisista kuuluu myös Ylitornion seurakuntaan.

Enontekiöllä kirkkoon kuuluu 77,7 prosenttia asukkaista.

– Pohjoisessa on totuttu siihen, että aika paljon asukkaista kuuluu kirkkoon. Määrä on vähentynyt myös täällä. Vanhempia ihmisiä on kuollut eikä lasten syntyvyys ole täällä kovin iso, Lehmus toteaa.

Lapin kuntien ikääntyminen ja ikärakenne näkyvätkin myös seurakuntien tilastoissa. Kaikissa Lapin kunnissa kirkosta eronneita oli enemmän kuin kirkkoon liittyneitä ja poisnukkuneita seurakuntalaisia on enemmän kuin kastettuja.