Muualta Lapista

Uittoperinne osaksi retkeilyä Itä-Lapissa: ”Se oli paikallisille iso identiteettitekijä”

Kemijärvellä ja Itä-Lapissa on tuotu rikas uittoperinne esille. Tunnetko uittosanaston?

Kemijoen uitto oli sadan vuoden ajan erottamaton osa Kemijärven elämää. Puuta uitettiin Kemijokea pitkin 1800-luvun lopulta alkaen valtaisia määriä Koilliskairan erämaista alajuoksun sahoille ja tehtaille.

Kunnes uitto päättyi yllättäen Metsähallituksen päätöksellä vuonna 1991. Metsähallituksen päätöstä edelsivät Veitsiluodon ja Metsäliiton hieman aikaisemmin tekemät päätökset puun uiton lopettamisesta. Kalusto kaupattiin eteenpäin tai romutettiin, rakennelmia purettiin ja sadat työntekijät jäivät tyhjän päälle. Sukupolvia kestänyt työ loppui. Se jätti alueelle eräänlaisen sosiaalisen trauman, eikä moni uittolainen ole tahtonut välttämättä palata asiaan.

Nyt Itä-Lapissa on kuitenkin tehty kulttuurityö ja kerätty talteen muistoja uitosta ja uitossa työskenneiltä. Lisäksi kohteita on inventoitu maastosta.

Menneen kahden vuoden aikana Itä-Lapin kuntayhtymän Uittoperinne tutuksi -hankkeessa kerättiin Kemijoen vesistön yläosien puun irtouitosta talteen käytännössä kaikki, mitä löydettävissä oli. Kertyi tarinoita, ihmisten muistoja, kulttuuriperintöä sekä työ- ja taloushistoriaa.

Uittoperinne tutuksi oli Kemijärven Savukosken, Sodankylän, Sallan ja Pelkosenniemen yhteinen hanke, jota koordinoi Itä-Lapin kuntayhtymä.

Lapin yliopiston teollisen muotoilun lehtorina työuransa tehnyt Lauri Snellman toimi hankkeen projektipäällikkönä ja keulahahmona.

Hän kuvailee, että uitto oli enemmänkin kuin pelkkä taloudenala. Se vaikutti koko yhteiskuntarakenteeseen Lapissa. Uitto ja siihen liittyvä toimeliaisuus toi uusia ihmisiä alueelle muualta Suomesta ja vaikutti konkreettisesti infrastruktuurin kehittymiseen.

Kemijärveläinen Snellman on itsekin ”uittolaisia”. Hänen isänsä Erkki Snellman oli uiton piiripäällikkönä ja Lauri oli joitain kesiä töissä uitossa.

– Se oli paikallisille iso identiteetitekijä. Olit uittolainen ja ylpeä siitä osaamisesta ja ammatista, joka sen mukana tuli.

Hankkeessa on tehty myös 15 uittohistoriasta kertovaa videota, joissa on vanhaa kuvamateriaalia yhdistettynä laajaan haastatteluaineistoon, uusiin kuviin ja selostukseen. Videot ovat katsottavissa Itä-Lapin kuntayhtymän Youtube-kanavan Uittoperinne tutuksi -listalla.

Videoiden lisäksi kuntien alueelle on rakennettu reittipisteitä, joihin on sijoitettu erillisiä videotarinoita. Reittipisteen tauluista löytyvät kirjoitettu tarina paikan uittohistoriasta sekä qr-koodi, jonka avulla voit videon myös ladata paikan päällä.

Reittipisteet löytyvät Outdoor Active -palvelun kartalta osoitteesta www.outdooractive.fi. Tutustumalla kohteisiin paikan päällä, voi kuvitella uittotyön luonteen ja sijoittaa sen mittakaavan ympäristöön.

Snellmanilla on vinkki Kemijärvellä aiheeseen tutustuvalle matkailijalle.

– Kannattaa aloittaa Uitonniemestä, sitten mennä Ämmänvaaraan ja sieltä jatkaa vaikka kairan poikki metsäteitä erämaaseikkailuna Ailangan kautta Kulmunkiin. Se on esimerkiksi maastopyörällä aivan toteutettavissa oleva päivän tai kahden retki, pyöräilyä harrastava Snellman kertoo.

Uitonniemessä Kemijärven keskustan kupeessa sijaitsi yksi uiton tukikohta, ja sen reittipisteellä esitellään Kemijärven hinaajien historiaa.

Ämmänvaaran laelta voi ihailla avautuvaa vesistönäkymää ja kuvitella puulautat kulkemaan maisemaan ja kuunnella hauskoja henkilötarinoita.

Kulmungissa on kanava, joka on tehty Kemijärven vedenpinnan nostamisen takia ja myös samalla uiton käyttöön. Kanavan yli menevän riippusillan kautta pääsee tarkastelemaan vanhaa uitonpirttiä vastarannalle.

Hanke on päättymäisillään, mutta Snellman kiertää edelleen haastattelemassa ja tallentamassa muistoja, kun tilaisuus tarjoutuu.

Facebookiin on myös perustettu Uittomuistelut-ryhmä, jossa käydään aktiivista keskustelua aiheen ympärillä.

Korjattu otsikosta lyöntivirhe 16.5.2024 klo 12.58.

Tekstiä muokattu 16.5.2024 kello 13.49: Lisätty lauseet, joissa kerrotaan uiton päättymisestä keskeisten toimijoiden päätöksien takia.