Paikallisuutiset

”Täällä huokuu nyt positiivisuus ja ilo”

Karesuvannon koulu on päässyt uusiin väliaikaistiloihin huonon sisäilman kanssa painittujen vuosien jälkeen.

Karesuvannon koulun oven takaa tulvahtaa raikas ja uusi tuoksu, ja tekee mieli kiskaista ilmaa syvemmälle keuhkoihin. Koulu on asettumassa väistötiloihin – toki vain muutamaksi vuodeksi, mutta nyt oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan ei enää tarvitse päivittäin kärsiä huonon sisäilman aiheuttamista oireista.

Koulussa on yhteensä 21 oppilasta. Heitä opettaa neljä opettajaa, kaksi saamen- ja kaksi suomenkielistä.

Koulun uusissa väistötiloissa eli rivitalossa on yhteensä seitsemän asuntoa, viisi kaksiota ja kaksi kolmiota. Neljässä kaksiossa sijaitsevat luokat, yksi toimii sosiaalitilana. Ruokalan puolta on toisen päädyn kolmio, ja toisen päädyn kolmiossa on ryhmäperhepäiväkoti Touhulan valtakunta.

Vaikka luokkahuoneet eivät suuren suuret olekaan, ne ovat isojen ikkunoiden ansiosta valoisat.

– Minulla on tänä vuonna yhteensä seitsemän suomenkielistä 5.–6. luokkalaista, ja tähän samaan tilaan me kaikki mahdumme, kertoo Karesuvannon koulun johtaja Virpi Labba .

Hänen mielestään tilat ovat yleensäkin sopivat pienille opetusryhmille.

– Uusissa tiloissa ei ole kuitenkaan yhteistä kokoontumistilaa esimerkiksi aamunavauksia varten. Eteiset ovat onneksi isot, ja vaikka lapset tulevat kerralla sisälle, niin tässä on silti hyvin tilaa.

Kaksioissa on ison käytävän lisäksi kaksi huonetta ja wc, niin myös Labban luokkatilassa.

– Tämä pienempi huone tulee olemaan osittain varastona ja minun toimistotilana.

Varastoja uusissa tiloissa ei ole lainkaan vaan tavarat on jaettava eri paikkoihin luokissa.

Muissa luokkatiloissa pienempi huone toimii muun muassa erityisopetuksen tai iltapäivätoiminnan tilana ja paikkana, johon osan oppilaista voi tarvittaessa jakaa.

Jatkossa Labban mukaan säästetään ylläpitokustannuksia, ja esimerkiksi teknisen käsityön luokka, joka pysyy vanhalla puolella, siirretään rakennukseen, jossa on myös liikuntasali. Rakennus on tilapäiskäytössä.

– Todennäköisesti Touhulan pääty tulee säilymään jonkinlaisena kerho- tai kurssitilana, jos siihen saadaan terveystarkastajalta lupa, Labba toteaa.

Tilojen mikrobiseuranta on edelleen käytössä.

– Siellä on myös putsarit ja tehostettu siivous käytössä.

Labban mukaan putsareista on ollut hyötyä, mutta eivät ne kokonaan oireilua ole poistaneet.

– Itsekin olen oireillut siellä tosi kovasti, ja siksi olen iloinen, että olemme uusiin tiloihin nyt päässeet.

Oppilaatkin tykkäävät uusista tiloista. Lauri ja Aleksi istuskelevat luokassa tyytyväisinä ja odottavat, että Labba ja heidän opettajansa Tauno Räsänen selättävät Internet-yhteyksien ongelman.

– Uusiin tiloihin on ollu mukava päässä, pojat toteavat.

Taina Ketolan luokassa on täysi tohina päällä, ja Ketola kertookin siirtyneensä vanhasta koulusta uusiin tiloihin erittäin hyvällä mielellä.

– On tämä odotettu juttu ollu. Tilat on riittävät ja tosi siistit, Ketola iloitsee.

Hänen mukaansa oppilaat ovat olleet innolla mukana muuttohommissa.

– Yllättävän helppoa on ollut tänne asettua, ja lapsetkin ovat sanoneet, että vau!

Väistötiloissa oleminen maksaa Ketolan mielestä vaivan eikä haittaa, vaikka uusi muutto on taas muutaman vuoden päästä edessä.

– Se on kuitenkin positiivinen muutos, oikea koulu on oikea koulu.

Hän on tyytyväinen myös siihen, että työpäivän jälkeen ei enää särje päätä.

Aiemmin monilla oppilaista oli nenäverenvuotoa limakalvojen kuivuessa, mutta nyt sitä harmia ei ole ollut.

– Eikä kukaan ole päänsärkyäkään moittinut. Täällä huokuu nyt positiivisuus ja ilo, on mukavaa tulla töihin, Ketola sanoo.

Siirtyminen uusiin tiloihin aloitettiin keittiötiloista, ja siirrolle annettiin muutaman päivän oma rauha.

– Silloin pidettiin pari retkiruokapäivää ja reissussakin kävimme Levillä ja Särestöniemessä, Virpi Labba kertoo.

Keittäjä Johanna Mattila on jo työn touhussa uudessa keittiössä.

– Joo, olen tosi tyytyväinen ja tilat on hyvät. Mie olen Seijan (Keskitalo) kanssa saanut piirustukset kattoa ja olla suunnittelemassa tätä. Keittiö olis tullu tuonne pienemmälle puolelle ja ruokasali tähän, mutta me olimme Seijan kanssa kumpikin sitä mieltä, että näin on parempi, Mattila kertoo.

Ruokasali on pikkuisen pienempi kuin normaalisti, mutta kun koulu käy kahdessa eri ryhmässä, niin syömään mahtuu hyvin.

Mattila tekee kouluruuan lisäksi kotipalvelun ja päivähoidon ruuat.

– Tätä muuttoa on kyllä odotettua jo pitkään, hän kertoo.

Saamenkielinen koulunkäynninohjaaja Saara Ketola on aloittanut työssään vuonna 2018. Hän esittelee vanhalle puolelle saamenluokkien tekemää seinätaideteosta, jolla entiselle koululle haluttiin jättää jäähyväiset.

Nenään tulvahtava tuoksu on aivan toinen.

– Pitkään tämä koulu on meitä palvellut, ja tulee semmonen olo, että yksi aikakausi on nyt ohi. Mutta kyllä nyt oli aika muuttaa, koska tässä ovat ihmiset niin paljon oireilleet, Ketola sanoo.

Kauan emme Ketolan kanssa vanhalla puolella viihdy. Toisen vanhan rakennuksen liikuntasalissakin vain piipahdamme: nenä menee heti tukkoon ja alkaa yskittää. Liikuntasalissa voi kuitenkin tunteja tarvittaessa pitää poikkeusluvan vuoksi.

– Ko sie liikut ja urheilet tässä, niin kuinkahan syvälle sulla menevät ne ongelmat, Ketola pohtii.

Purkutöiden aikanaan alkaessa liikuntasalikin poistuu käytössä, ja koulu joutuu etsimään muita ratkaisuja.

– Semmonen vuosi meillä tulee olemaan, ja silloin joudumme varmaan käyttämään myös Ruotsin puolen tiloja, uskoo Virpi Labba.

Se , että väistötilat muuttuvat tulevaisuudessa vuokra-asunnoiksi kylälle, miellyttää.

– Karesuvantolaisena koen, että aika lailla lottovoitto on, että saadaan uusia asuntoja, Labba kiteyttää.

Hänen mukaansa koulun väki oli viime vuonna tosi harmistunut hitaaseen päätöksentekoon.

– Olisimme halunneet välittömästi siirtyä, koska niin pitkään olimme jo kärsineet sisäilmaoireista. Mutta nyt kun tällä on jatkumo eivätkä nämä ole pelkästään kontteja vaan rivitalo, joka jää tänne, niin kyläläisenä ajattelen, että tämä on aivan mieletön etu! Labba kiittelee.

Samoilla linjoilla on Taina Ketola.

– On aivan mahtavaa, että asunnot sitten saadaan kyläläisille vuokrauskäyttöön. Tosi hienot vuokra-asunnot ja nuorilla on mahdollista muuttaa tänne, hän sanoo.

Uusien väistötilojen avajaiset avoimin ovin pidetään torstaina 27. lokakuuta.

Ei pikamatka vaan maraton

Kunnan viime vuoden alkupuoliskolla teettämissä tutkimuksissa havaittiin tilojen sisäilman laatua heikentäviä puutteita rakenteissa. Rakennusten sisäilmaongelmien vuoksi niiden käyttökieltoa alettiin valmistella. Aluksi päätettiin, että toimintaa voidaan jatkaa kiinteistöissä vuoden loppuun saakka tietyin ehdoin.

Alettiin pohtia ratkaisua ongelmaan: otettaisiinko käyttöön viipalekoulu, jokin muu väliaikaistila vai kuljetettaisiinko oppilaat Hettaan. Tämän vuoden alussa koulukiinteistölle myönnettiin lisäaika, jälleen erityisin ehdoin, kesäkuun alkuun.

Karesuvannon koulun ja ryhmäperhepäiväkodin väistötilat päätettiin rakentaa koulun läheisyydestä puretun rivitalon tilalle uutena rivitalona, joka myöhemmin voi muuntautua rivitaloasunnoiksi.

Tilat pyrittiin saamaan käyttöön elokuun alussa, mutta siitä myöhästyttiin. Syyslukukausi aloitettiin jälleen vanhoissa koulutiloissa ja uuden jatkoajan turvin.

Tilojen luovutus tapahtui syyskuun puolivälissä. Uusiin tiloihin on pikkuhiljaa muutettu samalla koulua pitäen, ja ison yksikön muuttaminen toisaalle on melkoinen operaatio.

– Meillä on lapset yhtä aikaa koulussa ja teemme muuttoa ilman ulkopuolisten apua, niin on tämä aika raskasta, mutta olemme silti samalla hirveän motivoituneita, toteaa Karesuvannon koulun johtaja Virpi Labba.

Mikään kahden vuoden pikamatka ei Karesuvannon koulun siirtyminen sisäilmaongelmista terveisiin tiloihin kuitenkaan ole.

– Itse olen ollut töissä täällä vuodesta 2009, ja jo silloin osalla henkilökunnasta on ollut pientä oireilua, Labba sanoo.

Asiasta on puhuttu sitäkin aiemmin, ja koulu on remonttia tai uuden koulun rakentamista odotellut.

– Aloitin teknisessä lautakunnassa vuonna 2009. Asia oli investoinnessa jo silloin ja varmasti sitä ennenkin.

Labba myöntää, että harmittaa, kun asiaa ei ole aiemmin tosissa otettu.

– Olemme kuitenkin iloisia siitä, että nyt olemme tässä tilanteessa. Uuden suunnittelu kuitenkin pitäisi olla jo ensi vuoden budjetissa, Labba huomauttaa.