Paikallisuutiset
Tuulivoimala ei sopisi Plankkuvaaraan erotusaidan vuoksi
Kaikissa Kolarista ja Muoniosta löydetyissä mahdollisissa tuulivoimala-alueissa on mukaan enemmän tai vähemmän ongelmia.
Mihin voi rakentaa tuulivoimaloita? Ja ennen kaikkea, mihin ei? Lapin liiton tuulivoimaselvitystä varten käytiin läpi koko Lappi ja kaikki mahdolliset paikat, joihin voi olla järkevää rakentaa tuulivoimaloita.
Selvityksen mukaan Kolarissa olisi kolme tuulivoimalle sopivaa aluetta ja Muoniossa kaksi.
Muoniossa on jo yksi tuulivoimapuisto Oloksella. Sen lisäksi selvitys arvioi, että noin 16 kilometriä kirkonkylän eteläpuolella olevalle Kylkipalon alueelle voisi reilun 1300 hehtaarin alueelle saada tusinan verran tuulivoimaloita. Myös Lamumaan alue Kolarin ja Muonion rajalla on tuulivoiman kannalta kiinnostava. Selvityksen mukaan reilun 1 700 hehtaarin alueelle voisi mahduttaa jopa 18 tuulivoimalaa.
Kylkipalon alue on noin kahden kilometrin päässä Kangosjärven kylästä, joten mahdollisia voimaloita suunniteltaessa olisi huomioitava mahdolliset melu- ja välkevaikutukset. Lamumaa puolestaan on poronhoidon tärkeiden laidunmaiden lähellä, ja voimalat voisivat merkittävästi haitata poronhoitoa.
Kolarin alueista Lapiokuusikko sijaitsee noin kolme kilometriä kirkonkylästä itään. 1 970 hehtaarin alueelle voisi saada 20–30 tuulivoimalaa. Plankkuvaara puolestaan sijaitsee kirkonkylän eteläpuolella, noin 13 kilometrin päässä. Sinne voisi saada yli 30 tuulivoimalaa, selvityksessä arvioidaan. Kolarin kolmas mahdollinen tuulivoima-alue olisi Rässälehto Kurtakon ja Kallon välillä. 1 580 hehtaarin alueelle voisi mahtua 16 tuulivoimalaa.
Lapiokuusikossa ja Rässälehdossa tuulivoimaloilla voisi olla vaikutuksia Natura-alueen lintulajeihin, joten niissä tuulivoimalat tarvitsisivat luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin.
Kolarin paliskunnan osalta Lapiokuusikon ja Rässälehdon tuulivoima-alueiden kanssa poronhoitajat pärjäisivät, jos täytyisi, sanoo poroisäntä Mika Satta .
– En voi sanoa, että sopii, mutta niiden kanssa voi elää.
Kolmas suunniteltu alue eli Plankkuvaara on ongelmallisempi. Aivan sen lähellä on Törmäsnivan erotusaita sekä yksi talviruokintapaikka.
Poronhoitajia kuultiin Satan mukaan melko vähän, yhdessä kuulemistilaisuudessa.
– Aika nopealla aikataulullahan tätä tehtiin, Satta sanoo.
Hän muistuttaa, että tuulivoimalle on aiemminkin kaavoitettu alueita, mutta ne eivät nyt tunnu kiinnostavan.
Selvitys arvioi, että Kolariin soveltuville alueille tulevat tuulivoimalat voisivat tuoda voimaloiden elinkaaren aikana kiinteistöverotuloja noin 27 miljoonaa euroa. Muoniossa vastaava luku on noin 12 miljoonaa euroa.
Tuulivoimaselvitys ei tarkoita, että millekään siinä mainitulle alueelle oltaisiin rakentamassa voimaloita. Selvityksen tarkoitus oli kerätä talteen kaikki alueet, joilla voisi olla tuuli- ja muiden olosuhteiden perusteella potentiaalia tuulivoimaloille.
Maisemat, eläimet ja matkailu vaikuttavat
Lapin tuulivoimaselvitystä tehtäessä huomioitiin ennen kaikkea kaksi asiaa: missä tuulee, ja minne ei voi rakentaa tuulivoimaa. Ei-osastoon vaikuttavat esimerkiksi asutuksen läheisyys, arvokkaat maisema-alueet, luonto, kuten eläimet ja vesistöt, sekä muut elinkeinot alueella. Puolustusvoimien tarpeet voivat myös estää tuulivoiman rakentamisen tietyille alueille. Tuulivoimaa ei myöskään ole kannattavaa rakentaa paikkoihin, joista voimaloita ei pysty kohtuudella liittämään sähköverkkoon.
Maisemaan havaittiin Lapissa mahdollisia vaikutuksia etenkin Pallas–Ylläs-alueella ja Muotkavaarassa. Myös pienemmät maisemat, kuten Venejärven valtakunnallisesti arvokkaaksi merkitty kylämaisema ja Torassiepin rakennettu kulttuuriympäristö, vaikuttavat tuulivoimaloiden sijoitteluun.
Eläimistä hankkeessa huomioitiin esimerkiksi euroopanmajavat. Silmälläpidettävien listaan kuuluvan lajin eläimiä on muun muassa Kolarissa. Ympäri Lappia on myös maakotkien reviirejä, ja lisäksi Tornion-Muonionjoki on merkittävää lintujen muuttoaluetta.
Muista elinkeinoista selvitys huomioi erityisesti matkailun ja poronhoidon. Matkailun osalta esimerkiksi Ylläksellä selvitys toteaa, että tuulivoimaa ei saisi näkyä lainkaan kansallispuistossa, sillä se vaikuttaisi kansallismaisemaan. Selvitys myös korostaa, että Ylläksen alueella matkailu painottuu luontoaktiviteetteihin. Porotaloudelle tuulivoima puolestaan voi aiheuttaa laidunten pirstaloitumista, ja tuulivoimalat voivat häiritä toimintaa esimerkiksi erotusaidoilla.
Selvityksen perusteella Lappiin voisi rakentaa yhteensä 1 907 tuulivoimalaa.
Maisemat, eläimet ja matkailu vaikuttavat
Lapin tuulivoimaselvitystä tehtäessä huomioitiin ennen kaikkea kaksi asiaa: missä tuulee, ja minne ei voi rakentaa tuulivoimaa. Ei-osastoon vaikuttavat esimerkiksi asutuksen läheisyys, arvokkaat maisema-alueet, luonto, kuten eläimet ja vesistöt, sekä muut elinkeinot alueella. Puolustusvoimien tarpeet voivat myös estää tuulivoiman rakentamisen tietyille alueille. Tuulivoimaa ei myöskään ole kannattavaa rakentaa paikkoihin, joista voimaloita ei pysty kohtuudella liittämään sähköverkkoon.
Maisemaan havaittiin Lapissa mahdollisia vaikutuksia etenkin Pallas–Ylläs-alueella ja Muotkavaarassa. Myös pienemmät maisemat, kuten Venejärven valtakunnallisesti arvokkaaksi merkitty kylämaisema ja Torassiepin rakennettu kulttuuriympäristö, vaikuttavat tuulivoimaloiden sijoitteluun.
Eläimistä hankkeessa huomioitiin esimerkiksi euroopanmajavat. Silmälläpidettävien listaan kuuluvan lajin eläimiä on muun muassa Kolarissa. Ympäri Lappia on myös maakotkien reviirejä, ja lisäksi Tornion-Muonionjoki on merkittävää lintujen muuttoaluetta.
Muista elinkeinoista selvitys huomioi erityisesti matkailun ja poronhoidon. Matkailun osalta esimerkiksi Ylläksellä selvitys toteaa, että tuulivoimaa ei saisi näkyä lainkaan kansallispuistossa, sillä se vaikuttaisi kansallismaisemaan. Selvitys myös korostaa, että Ylläksen alueella matkailu painottuu luontoaktiviteetteihin. Porotaloudelle tuulivoima puolestaan voi aiheuttaa laidunten pirstaloitumista, ja tuulivoimalat voivat häiritä toimintaa esimerkiksi erotusaidoilla.
Selvityksen perusteella Lappiin voisi rakentaa yhteensä 1 907 tuulivoimalaa.