Paikallisuutiset

Kolari haluaa kaivoksen

Kaavaa päättäessään valtuusto mietti, onko tietoa tarpeeksi päätöksen tekemistä varten.

Kuusi kunnanvaltuutettua halusi siirtää Kolarin Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavasta päättämisen myöhempään ajankohtaan, mutta kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä kaavan jo nyt.

Kaavan lähettämistä uudelleen valmisteluun esitti Markus Kiili , jonka edustama Meän Kolarin ryhmä oli kokonaisuudessaan lykkäämisen kannalla.

Kiili pitää hyväksyttyä kaavaa lainvastaisena, ja hän arvioi sen kaatuvan hallinto-oikeudessa.

– Kaivoksen perustamiseen tarvitaan YVA eli ympäristövaikutusten arviointi, kaivoslupa, kaava, Natura-arvio, ympäristö- ja vesitalouslupa. Näistä ainoastaan YVA on tällä hetkellä voimassa, mutta sekin viranomaisten uudelleenkäsittelyssä, koska se ei enää vastaa hanketta. Koska YVA ja kaavahakemus eivät ole vastaavat, ei myöskään nykyistä YVA:a voida pitää riittävänä selvityksenä kaivoshankkeen vaikutuksista. Eli kaavasta ei voida vielä päättää, Kiili perusteli.

Hän myös korosti, että kunnan pitää ajaa kaavoituksessa kuntalaisten etua, ja sitä hyväksytty kaava ei hänen mielestään tee.

Saman ryhmän Mikko Lipponen sanoi kaivoksen olevan kova isku Kolarin matkailulle, luonnolle, poronhoidolle, kalastusmatkailulle ja Väylän kulttuurille ja kaavapäätöksen päättävän Kolarin tulevaisuuden suuntaa.

– Tällä kaavapäätöksellä Kolarista tulee kaivoskunta. Tällä päätöksellä käännätte selkänne luonnolle ja sen monimuotoisuudelle. Käännätte selkänne ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle. Käännätte selkänne luontomatkailulle ja perinteiselle poronhoidolle, Lipponen lausui ja sanoi päätöksen olevan lyhytnäköinen sekä kaivoksesta lottovoittoa odotteleva.

Ahti Hiltunen (vas.) moitti Mikko Lipposta uhkakuvien maalailemisesta.

– On mahdotonta siirtää malmiota muualle, hän sanoi ja lisäsi, että Rautuvaaran kaivoskin pystyi toimimaan matkailun kanssa yhtä aikaa.

– Tehemä tämä päätös, että voimme asua täällä, Hiltunen korosti ja sanoi kannattavansa kaivosta koko sydämestään.

Mikko Lipponen ei yhtynyt Hiltusen nostalgiaan. Tilanne aiempien kaivosten kanssa oli toinen, sillä ne olivat pienempiä ja myös matkailu oli tuohon aikaan eri mittaluokkaa.

– Menneisyys on tapahtunut menneisyydessä, Lipponen vastasi.

Myös Ira Pääkkölä (vas.) ja Piritta Unga (kesk.) ilmoittivat olevansa Kiilin esityksen kannalla. Pääkkölä kertoi valtuustolle, että hän ei vastusta kaivoshanketta, mutta hän haluaa lisää tietoa muun muassa ympäristöluvan yksityiskohdista ennen kuin voi hyväksyä kaavan. Hän kysyikin valtuustolle kaavaa esitelleeltä kaavan valmistelijalta Matti Kauttolta muun muassa siitä, missä järjestyksessä kaava ja luvat pitää hoitaa. Kautton mukaan marssijärjestys Suomessa on se, että ensin kaavoitetaan ja sitten haetaan luvat.

Markus Kiilin mukaan se tarkoittaa, että kaava pitää hyväksyä ikään kuin sokkona, ja Pääkkölä yhtyi näkemykseen.

– Tulee tunne, että ei mene oikein. Miksi kaava tulee nyt? Pääkkölä kysyi.

– Meidän ei pitäisi päättää tästä vielä, Kiili sanoi.

Meän Kolarin Sanna Setälä toi esiin huolensa asbestipölyn leviämisestä kaivoksen räjäytysten yhteydessä. Matti Kautto vastasi, että siitä Suomessa ei tarvitse olla huolissaan. Kautto myös kertoi Hannukainen Miningin tehneen muutoksia toimintasuunnitelmaansa pölyn, äänien ja muiden haittojen minimoimiseksi. Esimerkiksi räjähdysten voimakkuutta on säädelty ja kaivoksen murskaamo on siirretty rakennettavaksi maan alle.

Kunnan ja kaivosyhtiön läheinen suhdekin epäilytti osaa valtuutetuista. Hannukainen Mining ja kunta ovat esimerkiksi sopineet, että yhtiö maksaa kunnalle mahdollisia tulevia oikeuskuluja, jos kaavasta valitetaan hallinto-oikeuteen.

Valtuusto äänesti kaavasta, ja äänin 15–6 se hyväksyttiin. Lea Kaulanen , Markus Kiili, Mikko Lipponen, Ira Pääkkölä, Sanna Setälä ja Piritta Unga äänestivät uudellenvalmistelun puolesta ja jättivät päätökseen eriävät mielipiteensä.

Kirkonkylän kouluratkaisua on pohdittu virallisesti kesästä 2019 alkaen, ja suunnitelmia on vetänyt ohjausryhmä. Kouluratkaisua on työstetty muun muassa valtuustoseminaareissa, joissa nopeasti hylättiin ajatus nykyisten tilojen korjaamisesta ja valittiin uuden rakentaminen.

– Tätä on pitkään pureksittu, ja tarve on tullut kaikille selväksi, sanoi sivistysjohtaja Juha Väisänen maanantaina.

Väisänen korosti, että tärkeintä on, että uusi koulu on terveellinen, turvallinen ja pedagogisesti toimiva.

Kunnanhallitus halusi suunnitelmien loppuvaiheessa vielä säästää, joten kouluosan budjettia pienennettiin kevään aikana hieman. Mikko Lipponen kysyikin, jäikö loppumetreillä tulleista säästöistä jotain hampaankoloon. Juha Väisänen vastasi, että luokkia jouduttiin hieman vähentämään kevään aikana. Alakoulu, yläkoulu ja lukio menettivät yhden luokan kukin, ja päiväkodin keittiö ja siivouskomero pienenivät alkuperäisistä suunnitelmista.

Kokouksessa valtuutettujen kysymyksiin vastanneet perusopetuksen rehtori Tuovi Palomaa , lukion rehtori Vesa Pellikka ja varhaiskasvatuksen johtaja Raili Ojala olivat kaikki sillä linjalla, että nykyisellä suunnitelmalla pärjätään, vaikka neliöitä olisi totta kai voinut olla enemmänkin.

– Ei meillä neliöt nykyisestä hirveästi kasva, mutta kyllä me toimeen tulemme, sanoi Ojala.

Toimeen tulemisessa auttaa, että käytössä olevat neliöt on suunniteltu paremmin kuin nykyisessä päiväkodissa. Monitoimitaloon tulee esimerkiksi toinen, 90-neliöinen pieni sali, joka on varhaiskasvatuksen ja pienimpien koululaisten käytössä. Salin poistamista harkittiin, mutta se katsottiin välttämättömäksi ylioppilaskirjoituksia varten.

Sitoutumattoman ryhmän Veli-Pekka Uusitalo esitti Orvo Vaattovaaran (vas.) kannattamana, että rakennukseen tehtäisiin esitetyn 600-neliöisen salin sijaan 800 neliömetrin sali. Uusitalon mukaan toive on tullut kuntalaisilta, ja myös tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta olivat sillä kannalla. Kunnanhallitus ja ohjausryhmä olivat sen sijaan pienemmän salin puolella.

Useat valtuutetut olivat alkuun salin suurentamista vastaan, mutta muuttivat mieltään kevään aikana, kun asiasta syntyi paljon keskustelua.

– Kun kuulin,että on halua suurempaan saliin, ajattelin, että siihen ei ole rahaa. Sen jälkeen olen kuullut hyviä perusteluita, Meän Kolarin Markus Kiili perusteli kantaansa.

– Kannattaa, jos yksikin lapsi sen takia välttää syrjäytymisen.

Reijo Kontinen (vas.) sanoi valtuustolle vasemmiston ryhmän olevan suuremman vaihtoehdon kannalla, joskin itse ”pitkin hampain”. Häntä huoletti talous, ja hän vertasi hirttosilmukan olevan jo kaulan ympärillä, joskaan ei vielä kiristettynä.

Rakennus maksaa noin 17 miljoonaa euroa, ja se tehdään niin sanotulla leasing-mallilla. Kustannukset tulevat näkymään kunnan taloudessa pitkään. Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) ja Jarmo Kylmämaa (kesk.) olivat kunnanhallituksen esityksen puolella ja he varoittelivat tulevasta taloustilanteesta. Valtuusto pohtikin, että suuren investoinnin takia voidaan lähivuosina joutua ikävien ratkaisujen eteen. Vaihtoehtoina voivat olla leikkaukset henkilöstöön, muiden koulujen lakkauttaminen tai veroprosentin nosto.

– Pitää ajatella vuodesta 2023 eteenkin päin, Kaikkonen-Tiensuu sanoi.

– Kun nostetaan äyriä, niin muistetaan tämä päätös, Reijo Kontinen sanoi.

– Kyllä se raha jostain löytyy, vastasi Ahti Hiltunen.

Tekninen johtaja Kullervo Lauri taas huomautti, että kunta säästää peruskorjaus- ja korjauskustannuksissa seuraavan 10–20 vuoden aikana, kun rakennetaan uusi koulukeskus.

Saliratkaisusta äänestettiin, ja lopulta selvin 18–3-äänin valittiin suurempi salivaihtoehto.

Kunnanvaltuusto valitsi myös uuden hallintojohtajan. Virkaan valittiin tehtävää tällä hetkellä vt. hallintojohtajana hoitava Jenni Saukkoriipi , jota esitti Helena Kaikkonen-Tiensuu Ira Pääkkölän kannattamana. Sakari Lipponen (sit.) puolestaan esitti Unto Frimanin (sit.) kannattamana Jarno Mannia . Valinta tehtiin lopulta suljetulla lippuäänestyksellä, jonka Saukkoriipi voitti äänin 12–9.

Valtuustolle kerrottiin kokouksen alkajaisiksi yli sadan henkilö allekirjoittamasta kuntalaisaloitteesta, joka vaatii turvaetäisyyksiä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Aloitteesta kävi kertomassa aloitteen alullepanija Berit Hakso . Lisäksi valtuusto sai tiedon uudesta, keskustan ryhmästä irtautuneesta sitoutumattomasta ryhmästä sekä vuonna 2020 tehdyistä valtuustoaloitteista.

Valtuustoaloitteita tehtiin myös maanantain kokouksessa. Helena Kaikkonen-Tiensuu jätti aloitteen, että selvitetään mahdollisuutta nauhoittaa viranhaltijoille tulevat puhelut sekä aloitteen esteettömästä lähiliikunnasta.

Hannukainen Mining: Kaavan hyväksyminen oli tärkeä viesti

Hannukainen Mining aikoo jättää ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaiselle pian ja kaivoslupahakemuksen alkusyksystä.

- Tiedämme, että lupaprosessit ovat pitkiä ja niistä todennäköisesti valitetaan, mutta toivomme, että kaivosta päästäisiin rakentamaan jo parin vuoden päästä ja siitä tuotantoon kahden vuoden kuluttua, sanoo hankejohtaja Jaana Koivumaa.

Koivumaan mielestä kunta osoittaa maanantain päätöksellä mahdollistavansa kaivostoiminnan alueellaan.

– Se on tärkeä viesti meille ja lupaviranomaisille. Nyt hanke voi edetä suunnitelmien mukaan.

”Tulee tunne, että ei mene oikein. Miksi kaava tulee nyt?