Kulttuuri

Ahti Vielma halusi kertoa rakkaustarinan ja kauniimman kyljen Lapin sodasta

Sota nuoren parin silmin

Sirkasta kotoisin oleva Ahti Vielma on julkaissut kirjan Rauha ja Toivo, joka avaa Lapin sodan vaiheita inhimillisestä näkökulmasta.

Kirjassa saksalainen sotilas Hans ja rovaniemeläinen Pohjanhovin tarjoilija Taimi rakastuvat ja kestävät sodan koettelemukset rakkautensa voimalla. Pari kokee rakkautta ensi silmäyksellä, ja Hans kuvataan todellisena herrasmiehenä, sielukkaana miehenä, joka piirtää Lapin maisemia ja harmittelee sodan kauheuksia. Hans itse ei ammu laukaustakaan ja toimii kirjassa autonkuljettana. Hän kuitenkin pohtii omaa syyllisyyttään tapahtumiin ja käy ajatuksissaan henkien taistelua. Hän nielee ajatuksensa julkisesti, koska tietää, että voisi joutua varomattomuuttaan sorakuoppaan kuula kallossaan.

– Parikymppisiä nuoria ne ovat olleet saksalaisetkin, ja täällä oli samanikäisiä nuoria tyttöjä, niin kyllähän heitä rakastui, Vielma sanoo.

Tarinalla on sen verran totuuspohjaa, että Vielma kertoo kuulleensa sisareltaan, että heidän kotonaan kävi nuori pari – saksalainen sotilas ja tyttö, jotka myös auttoivat eri askareissa.

Vielma kuvaa kirjaa sodanvastaiseksi, eikä kirjoittaja ole halunnut kuvata pahimpia raakuuksia vaan näyttää sodan kauniimpaa kylkeä.

Kirjassa on myös aitoa Vielman rintamalla olleen isän ja evakossa olleen äidin välistä kirjeenvaihtoa.

– Äiti luki paljon ja kirjoitti kauniilla kaunokirjoituksella. Isän sotakirjeetkin ovat helposti luettavia, vaikka ne on kirjoitettu pimeässä korsussa.

Hans ja Taimi pakenevat lopulta Norjan kautta Saksan Bremeniin. Se, miksi he päätyvät juuri Bremeniin, johtuu Vielman mukaan siitä, että hän asui kaupungissa 19-vuotiaana ja näki tilanteen Saksan kannalta 15 vuotta sodan jälkeen.

Kirjaa varten Vielma luki useita sotaa käsitelleitä kirjoja ja haastatteli muun muassa jyväskyläläistä veteraania, joka lopulta päätyi kirjaan. Veteraani kuoli juuri ennen sovittua jatkokeskustelua.

Aiemmin Vielma on julkaissut Kittilä-trilogian, johon kuuluvat kirjat Jopokka, Kaiju ja Herra Iso-Herra. Niissä hän muun muassa kuvasi sotaa lapsen näkökulmasta ja omien kokemustensa pohjalta. Vielma itse palasi evakosta Ruotsista kotikyläänsä neljävuotiaana.

– Lapin sodasta on kirjoitettu paljon, mutta siitä on annettu yksipuolinen kuva. On ollut kauheaa aikaa perheille palata poltettuun Lappiin.

Lapin sota oli Vielman mukaan viimeinen itsenäisyyssota Suomelle.

– Jos saksalaisia ei olisi lähdetty ajamaan, sen olisivat tehneet venäläiset ja kohtalo voisi olla toisennäköinen.

Kirja on Vielman 18. teos. Ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1995 ilmestynyt runokirja Pieni poika.

Rauha ja Toivo oli kaikkiaan puolentoista vuoden projekti, mutta Vielma painottaa, että mikään urakka ei ollut kyseessä, sillä kirjoittaminen on hänelle mieluisa eläkepäivien ajanviete.

– Minulle kirjoittaminen on jokapäivästä sielunhoitoa. Vuodet ovat menneet valtavan nopeasti.