Paikallisuutiset

Pallaksen palauttaminen edellyttäisi uskottavia perusteluja ja lobbaamista

Julkisoikeuden dosentti tilattiiin kertomaan kittiläläisille, miten mahdollisen kuntarajamuutosesityksen kanssa kannattaa edetä.

Kittilässä on virinnyt halu palauttaa Pallaksen alue Kittilän kuntaan. Keskustan valtuustoryhmä jätti joulukuussa aloitteen, jossa se esittää, että kunta tekisi sisäasiainministeriölle esityksen kuntarajan muuttamisesta ennalleen.

– Se meiltä vääryydellä ja viekkaudella vietiin, ja nyt me viemme sen takaisin, kunnanhallituksen puheejohtaja Pekka Rajala tiivisti maanantain keskustelutilaisuudessa sen, mitä Kittilässä tunnutaan asiasta ajateltavan.

Kittilä menetti Pallastunturit ja samalla siivun kansallispuistosta, yhteensä noin 142 neliökilometrin alueen, Muonion kunnalle vuoden 2003 alussa. Kuntarajaa muutettiin tuolloin Muonion kunnan aloitteesta. Esitys pohjautui Lapland Hotels Oy:n toimitusjohtaja Pertti Yliniemen esitykseen. Alueella sijaitsi ja sijaitsee yhä yhtiön hotelli ja hiihtokeskus, ja päätöksen keskeiset perustelut liittyivät siihen, että muutos parantaisi yrityksen toimintamahdollisuuksia.

Kittilä vastusti kuntarajan muuttamista.

Keskustan aloitteen mukaan valtioneuvosto ja myöhemmin korkein hallinto-oikeus päätöksissään painottivat yhden yrittäjän etua ja ohittivat paikallisten lakiin perustuvat oikeudet poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen. Pallaksen aluetta ei ole myöskään kehitetty mitenkään sen jälkeen, kun se siirrettiin Muoniolle, aloitteessa sanotaan.

Kuntarajan muuttamisen lainsäädännöllisistä edellyksistä oli Kittilässä maanantaina kertomassa julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen. Paikalla kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa oli kymmenkunta kittiläläistä kuntapäättäjää, viranhaltijaa ja kyläläistä.

Kittilän ei Muukkosen mukaan auta enää vedota vanhaan vääryyteen, sillä lain mahdollistamat keinot on jo käytetty.

– Resetointimahdollisuutta ei ole, mutta vanhan päätöksen ongelmakohdat toki voi yrittää esittää, hän sanoi.

Hallinnollisesti esitystä kuntarajan muuttamisesta käsiteltäisiin nyt joka tapauksessa uutena asiana, ja oleellista on Muukkosen mukaan siksi perustella tarve muutokselle. Myös tiettyjen lain edellyttämien tavoitteiden tulee täyttyä. Nämä tavoitteet liittyvät muun muassa kuntarakenteen elinvoimaan, alueelliseen eheyteen ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, palveluihin, elinolosuhteisiin ja elinkeinojen toimintamahdollisuuksiin.

– Jos voi aukottomasti todentaa, että muutos edistää säädettyä asiaa, se on hankkeen kannalta merkityksellistä, Muukkonen sanoi.

Muutoksesta ei myöskään saisi olla kielteisiä seurauksia toiselle kunnalle, ja jos sellaisia on näköpiirissä, muutosesitys on vahvempi, jos siinä osataan kertoa, miten niitä voidaan korjata.

Sekin pitäisi osata perustella, miksi kuntarajan muutos voitaisiin tehdä toisen kunnan vastustuksesta huolimatta.

Kuntarajan muuttamista voi esittää kunnanvaltuusto tai molempien kuntien kunnanvaltuustot yhdessä, ja esityksen voi tehdä myös kunnan jäsen tai ministeriö. Menettelyn eteneminen riippuu siitä, mikä taho asiassa on ollut aloitteellinen.

– Hallinnollisesti järkevintä olisi ensin tiedustella toiselta kunnanhallitukselta, mitä heidän valtuustonsa asiasta voisi olla mieltä, Muukkonen evästi Kittilän päättäjiä.

Käytettyjen puheenvuorojen perusteella näin myös todennäköisesti aiotaan toimia – asian esiin ottamisen vaikutukset tosin mietityttivät.

– Mitenköhän tämä vaikuttaa Tunturi-Lapin Kehityksen alkavaan yhteistyöhön? kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Marita Toivanen pohti.

Muukkonen painotti myös sitä, että jokaisessa vaiheessa on tärkeää huomioida se, mitä kuntalaissa on säädetty osallistumis- ja vakuttamismahdollisuuksista.

– Se toteuttaa lain henkeä parhaiten, kun kuullaan kantoja mahdollisimman paljon ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Muukkonen totesi, että hän pyrkisi aluksi herättämäään aiheesta yleistä keskustelua, antaisi ehkä haastattelun paikallislehteen, kutsuisi ydinryhmiä koolle ja lähestyisi naapurikuntaa vapaamuotoisella kysymyksellä. Jos vastaus sieltä olisi yhteiseen esitykseen ei, kunta voisi käynnistää oman prosessin.

Myös lobbaus valtion hallinnon viranhaltijoiden suuntaan olisi Muukkosen mukaan kannattavaa, sillä valmistelevilla virkahenkilöillä, esittelevällä ministerillä ja valtioneuvostolla on asiassa suuri harkintavalta.

– Kaikki riippuu siitä, miten uskottavat perustelut ovat. Vaikka ne olisivat hyvät, sekään ei kuitenkaan välttämättä takaa mitään, koska asiaan liittyy poliittista harkintavaltaa.

Keskustan valtuustoaloite etenee Kittilässä seuraavaksi kunnanhallituksen valmisteluun.