Paikallisuutiset

Parvajoelle siirrettiin talvitalkoissa kymmenen tonnia kiveä

Suojaa ja ruokapaikkoja taimenille

Parvajoen rantamille kuljetettiin maaliskuisena viikonloppuna rekkakuormallinen kiveä. Kirkonkylän takamailla virtaavaa Parvajokea talkoillaan takaisin taimenjoeksi, ja siinä työssä jokainen kivi on eteenpäin.

Kiviä siirrettiin rantaan kesää odottamaan kaikkiaan kymmenen tonnia, kun yhteensä kiveä ja soraa on tuotu neljän vuoden aikana 120 tonnia.

– Näillä kivillä tullaan rakentamaan joelle kaksi uutta kohdetta. Talkoot menivät hyvin, kesällä rakennetaan taas ja tuodaan enemmän soraa, talkooisäntä Pekka Kämäräinen sanoo.

Talvitalkoissa käytössä on pari moottorikelkkaa, kaivuri ja puolenkymmentä talkoilijaa.

Nyt tuotu kuorma sisälsi halkaisijaltaan 20–30-senttistä kiveä. Niiden tarkoituksena on toimia joessa kuoriutuvien taimenenpoikasten piilopaikkoina.

– Taimenen nollikas on onnettomuusaltis kala. Se tulee kyllä syödyksi, jos se ei löydä suojaa, Kämäräinen sanoo.

Sentin mittainen kala hakeutuu kutusoraikosta parempiin suojapaikkoihin, ja se kasvaa syksyyn mennessä Kämäräisen mukaan kuudesta kymmenen sentin mittaiseksi. Tämän jälkeen edessä on pitkä talvi ja seuraava kesä. Viidentoista sentin mittaisena kalalla alkaa olla jo vauhtia ja se lähtee liikkeelle.

Toinen hyöty kivikoista ja jokeen kaadetusta puutavarasta on ruokahuolto. Pohjassa varttuvat hytty- sen- ja mäkäräntoukat ovat hyvää ravintoa kasvavalle taimenelle. Lisäksi puut elättävät monipuolisesti hyönteisiä.

Seuraavat talkoot pidetään näillä näkymin viikko juhannuksen jälkeen. Kämäräinen kertoo, että kesätalkoot ovat palkitsevia.

– Kesällä alkaa näkyä muutos, kun tavaraa siirtyy jokeen. Talvella se on enemmän massan siirtoa.

Kirkasvetinen Parvajoki saa alkunsa Parvavuoman ja Heinäjänkän lähteistä. Joen pääuoma on ojitettu suoraksi vuosikymmeniä sitten. Vanha mutkitteleva joen painanne ja ylös nostetut maamassat näkyvät edelleen maastossa.

Parvajoen kerrotaan olleen aikoinaan hyvä taimenjoki. Kunnostusten myötä on jo saatu havaintoja uusille kutusoraikoille todennäköisesti Ounasjoesta nousevista kututaimenista. Nykyisin joessa on luonnollista kantaa olevien taimenten ja harjusten lisäksi puronieriöitä. Puronieriä on jokeen aikoinaan istutettu vieraslaji, joka kilpailee taimenen kanssa elintilasta. Joelle ei kannusteta onkimaan, vaan tarkoitus on, että taimenia katsellaan esimerkiksi syksyllä otsalampun valossa. Jatkossa taimenet vahvistavat Ounasjoen taimenkantaa, ja isommassa uomassa kalat pääsevät kasvamaan suuremmiksi.

Kunnostustöitä tukee kaivosyhtiö Agnico Eagle. Projektissa on mukana myös Kittilän kalastusosakaskunta ja paikallisia yrityksiä.

”Taimenen nollikas on onnettomuus- altis kala.