Paikallisuutiset

Suomi ei vähennä lohenpyyntiä Itämerellä, vaikka EU rankaisi sitä viime kesän luvattomasta pyynnistä – Vaihtoi Tanskan kanssa sillit lohiksi

Suomi kiersi kesän 2024 kalastuskiellon Itämerellä ”tieteellisellä lohenpyynnillä”. Euroopan unionin komissio ei hyväksynyt ”tutkimuksen” perusteita. Suomi ei hyväksy komission ratkaisua, vaan aikoo pyytää koko kiintiön verran lohta.

Suomalaisten merikalastajien lohisaalis ei pienene tulevana kesänä, vaikka Euroopan Unionin komissio vähensi Suomen lohikiintiöstä yli 3000 lohta. Euroopan komissio päätti alentaa Suomen alkavan kesän merilohikiintiötä vuoden 2024 liikakalastuksen takia.

EU kielsi lohenpyynnin viime kesänä Perämeren eteläpuolella, mutta Suomi uhmasi kieltoa, ja salli omille kalastajilleen kalastamisen ”tieteellisenä lohenpyyntinä”, jota tekivät 32 kalastusalusta Saaristomerellä ja Selkämerellä eli Ahvenanmaalta Merenkurkkuun. Pyytäjät raportoivat saaliiksi yhteensä 3 162 lohta, joista suurin osa oli Tornionjoen, Kalixjoen ja Simojoen lohia. Suomi olisi saanut ottaa Perämeren eteläpuolella lohta ainoastaan muun kalastuksen sivusaaliina.

Tämän vuoksi Suomi harkitsee vakavasti kanteen nostamista EU:n tuomioistuimessa komission asetuksen kumoamiseksi.

Suomen maa- ja metsätalousministeriö ei hyväksy komission päätöstä. Sen mielestä Suomi ei ole ylittänyt lohikiintiötään, koska se kalasti viime vuonna vain 69 prosenttia 13 945 lohen kiintiöstään. Kielletyllä alueella kalastamiseen ei ministeriön mielestä voi soveltaa kiintiön ylitysartiklaa.

– Tämän vuoksi Suomi harkitsee vakavasti kanteen nostamista EU:n tuomioistuimessa komission asetuksen kumoamiseksi, ministeriö tiedotti tiistaina.

Suomen maa- ja metsätalousministeriö paikkasi lohikiintiön pienentämisen tiistaina vaihtamalla Tanskalta lisää lohia kiintiöönsä. Vastineeksi lohista Tanska saa Suomelta 60 tonnia sillinpyyntioikeutta.

Maat vaihtoivat kiintiöitä siitä huolimatta, että komission asetusta pitää soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam kertoo Luoteis-Lapille sähköpostitse, että asetus ja sen lopussa oleva lause soveltamisesta eivät rajoita Suomen tai muiden valtioiden oikeutta vaihtaa kiintiöitään.

– Se vain tarkoittaa, että tuo kiintiövähennys toteutetaan komission toimesta ilman muita lainsäädäntötoimia, Bondestam kirjoittaa.

Suomi ilmoitti viime vuoden helmikuussa aikeistaan ryhtyä tieteelliseen kalastukseen selvittääkseen heikentyneen ruotsalaisen lohijoen Ljunganin lohien osuuden saaliistaan. Euroopan unioni kielsi lohenpyynnin Perämeren eteläpuolella viime kesänä Ljunganin lohen huonon tilanteen vuoksi.

Euroopan komissio pyysi Suomen aikeista kannanottoa kalastuskomitealta, joka totesi, että tieteellinen kalastus vastasi likipitäen aiempaa kaupallista kalastusta alueella, mikä ei ole perusteltua.

Lisäksi komitea huomautti, että tieteellistä kalastusta ei ole tarpeen tehdä koko alueella. Myöskään kalastusalusten määrälle ei ollut komitean mukaan tieteellistä perustetta.

Komitea arveli, että saatujen tietojen lisäarvo tulee olemaan vähäinen.

Lisäksi komitea totesi, että vähäinenkin Ljunganin lohien pyytäminen voi vaikuttaa joen kantaan merkittävästi. Komitea ehdotti myös uhanalaisiin kantoihin kuuluvien lohien vapauttamista.

Suomi vähensi lausunnon jälkeen alusten määrää 45:stä 32:een ja poisti virkistyskalastuksen suunnitelmasta. Lohien vapauttaminen ei Suomen mielestä tullut kuuloon, koska suomunäytteet ovat tärkeitä lohen alkuperän selvittämiseksi, eikä niitä voida ottaa kalaa vahingoittamatta.

Komissio kertoi Suomelle toukokuussa edelleen epäilevänsä tutkimusta ja pyysi Suomea odottamaan heinäkuussa saatavaa uutta lausuntoa komitealta. Suomi käynnisti kalastuksen 27. toukokuuta 2024. Mukana pyynnissä oli 32 alusta.

Komissio pyysi kesäkuussa Suomea keskeyttämään kalastuksen, mutta Suomi kieltäytyi noudattamasta pyyntöä.

Kalastuskomitea oli heinäkuussa edelleen sitä mieltä, että Suomen tutkimuksella ei ollut perusteita ja se oli edelleen ylimitoitettua, sillä mukana oli noin puolet kaikista alueella aiemmin käytetyistä aluksista ja kokonaissaalis tulisi olemaan lähes 70 prosenttia vuoden 2022 saaliista. Myös tutkimuksen tavoitteet olivat epäselvät.

Suomi pyysi viime kesän aikana ”tieteellisin” perustein 3162 lohta. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lohista 0–3 oli peräisin suojelun tarpeessa olevasta Ljunganista.

Euroopan komissio ilmoitti Suomelle helmikuussa 2025, että ”tieteellisen pyynnin” lohet vähennetään tämän vuoden lohikiintiöstä.

Näin ollen Suomi saisi tulevana kesänä kalastaa itämereltä 8 989 lohen sijaan 5827 lohta. Kiintiöitä muiden maiden kanssa vaihtamalla Suomi käytännössä kalastaa kuitenkin täydet 8 989 lohta.

Euroopan komission jäsenmaita velvoittavan asetuksen allekirjoitti huhtikuun lopussa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Suomessa on parhaillaan lausuttavana asetusmuutos, jolla kaupallisten kalastajien lohen rysäkalastuksen alkua on tarkoitus siirtää aiempaa myöhemmäksi tänä kesänä. Saalislohien määrän vähentäminen ei ole tavoitteena.

Käytännössä kalastus on nykyisen asetuksen mukaan jo voinut alkaa Selkämerellä 1. toukokuuta ja Merenkurkussa 6. toukokuuta yhdellä rysällä. Perämerellä kalastus alkaa nykyisillä säännöillä 11. toukokuuta ja Perämeren pohjukassa 16. toukokuuta. Tornionjoen edustalla kalastus alkaa 17. kesäkuuta

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam ei tiedä, onko merellä jo kalastettu.

– Tällä hetkellä ei tietääkseni kalasteta lohta merellä, siitä ei ainakaan ole tullut saalisilmoituksia, Bondestam kertoi sähköpostitse tiistaina.

Lausunnolla olevalla asetusmuutoksella kalastuksen aloitusajat yhdellä rysällä myöhenisivät nykyisistä reilulla kuukaudella. Tornionjoen suulla saisi jatkossa pyytää 17. kesäkuuta kahden rysän sijaan vain yhdellä ja toisen rysän saisi laittaa jatkossa pyyntiin vasta juhannuksen jälkeen 25. kesäkuuta.

Tornionjoen edustalla merikalastus alkaa 17. kesäkuuta yhdeltä yöllä. Aluksi suomalaiset saisivat kalastaa yhdellä rysällä. Bondestam kertoi huhtikuussa, että Ruotsissa on ministeriön tiedon mukaan valmistelussa ”lohen merikalastusta koskevia järjestelyjä, mikä vähentäisi lohisaalista myös jokisuun sopimusalueella”.

Mahdollista kaupallista kalastusta Tornion-Muonionjoella ollaan myös rajoittamassa niin, että he saavat kalastaa joella vain kaksi kalaa kaudessa, ”jotta joelle ei kehittyisi laajamittaista lohen kaupallista kalastusta”.

Suomen maa- ja metsätalousministeriön mielestä ehdotetut myöhennykset ja rajoitukset riittävät yhdessä ”ennätyksellisen pienen” lohikiintiön kanssa turvaamaan Itämeren jokien vaarantuneet lohikannat.

Juttua on muokattu 7.5. kello 13.17: juttuun ja otsikkoon on lisätty tieto siitä, että Suomi vaihtoi Tanskan kanssa lohikiintiötä silakkakiintiöön sekä lisätty Orian Bondestamin kommentti asetuksen velvoittavuudesta kaikissa jäsenvaltioissa.

Juttua on muokattu 7.5. kello 11.22: Jutun alkupuolelle on lisätty tieto siitä, että Suomi ja muut EU-maat vaihtoivat lohikiintiöitä siitä huolimatta, että komission asetusta pitää soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa. Jutun loppuun on lisätty tiedot Suomessa lausunnoilla olevasta kansallisesta asetusmuutoksesta, jolla lohen meripyyntiä myöhennetään.

Juttua on muokattu 7.5. kello 9.10: Lisätty tiedot Suomen maa- ja metsätalousministeriön tekemästä lohikiintiön vaihdosta sekä linkit tiedotteeseen ja Euroopan komission asetukseen.