Paikallisuutiset

”Paljonko luonto kestää?” – Jerisjärven rantaan suunniteltu matkailurakentaminen huolettaa lähiasukkaita

Jerisjärven kyläyhdistys retkeili Muonion Kemiläisenvaarassa ja pulahti järveen Äijäniemessä. Retken osallistujien mielestä ranta-asemakaavalla suunniteltu uusi lomakylä on liian iso.

Sinileväkartalle on ilmestynyt uusi pallukka: Muonion Jerisjärvi. Onko Jerisjärvelläkin sinilevää?

– Vedessä on havaittavia sinilevähiutaleita, Keimiöniemessä asuva Anne-Mari Keimiöniemi vahvistaa.

Uusi pallukka on kartalla sen vuoksi, että kyläyhdistys Jerisjärven Muijat on järven kunnosta huolissaan. He ottivat yhteyttä viranomaisiin, ja nyt Keimiöniemen havainnot näkyvät valtakunnallisella havaintokartalla.

Sinilevää oli järvessä myös viime vuonna ja vuonna 2021. Viime kesänä sitä oli järvessä vielä syyskuussa. Nyt levää on vähemmän, lauttojen sijaan vain hiutaleita. Sinilevä on yksi merkki, joka saa järven ympärillä asuvat huolestumaan.

– Paljonko luonto kestää? Kerttu Vesterinen kysyy.

Jerisjärven Muijien kymmenenhenkinen kesäretkikunta tarpoo sauvoilla ja ilman isojen ja pehmeiden mättäiden väleistä kohti järven rantaa. Tässä kohtaa Kemiläisen metsätietä rantaviivan ja soisen metsän sekä tien toisella puolen nousevan kivikkoisen vaaran omistaa Metsähallitus.

Soisilta mättäiltä matalaan rantaveteen ensi kertaa kurkkaavaa odottaa yllätys: järven pohja on hiekkainen. Loiva ja jalan alla miellyttävä hiekkaranta jatkuu pitkälle järveen.

Jerisjärven Muijien hallituksen jäsen ja kesäretken opas Vesterinen on ensimmäisenä uimapuvussaan Jerisjärven laineilla. Tämä ei ole hänen tavallinen uimapaikkansa, sillä hiukan edempänä Kemiläisen metsätien varressa on hänen oma kotirantansa. Vesterinen on kuitenkin retkeä suunnitellessaan pulahtanut tästä uimaan useamman kerran.

Matalan järven matalassa rantavedessä vesi on miellyttävän lämpöistä, ihotuntumalla mitattuna reilusti yli 20-asteista.

Retkikunta on ennen uimista noussut puolentoista kilometrin matkan tien toisella puolen kohoavaan Kemiläisenvaaraan ja maisemaltaan erämaiselle Munajärvelle kahvittelemaan. Retkellä on muukin tarkoitus kuin kauniiden maisemien ihailu.

Kemiläisen rinteeseen, retkikunnan reitille on suunnitteilla lomakylä ja päärakennus. Munajärven rannan ja läheisen suon väliselle kannakselle on suunniteltu rantasauna. Soiseen Äijäniemeen on Muonion kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavassa suunniteltu ohjelmapalvelurakennuksia. Jerisjärven muijat valitti kaavasta hallinto-oikeuteen kolmen muun valittajan kanssa yhteisellä valituksella.

Markus ja Katriina Roos liittyivät retkiseurueeseen Munajärven rannalla, jonne johtaa heidän kodiltaan oma polku. Kuntta on ohutta ja kuluu helposti kengän alla, joten polulta herkästi eksyvä Katriina Roos on merkinnyt sen kreppinauhoilla. Polun varressa on Markus Roosin kiinnittämiä linnunpönttöjä.

Monessa paikassa asunut pariskunta on täällä luonnon takia. He harrastavat esimerkiksi lintujen tarkkailua. Mitä, jos kotimetsän poluille rakennetaan lomakylä ja sauna?

– Me muutetaan pois. Se muuttaa tämän alueen täysin, Markus Roos sanoo.

Mustikkainen ja kivikkoinen Kemiläisenvaaran rinne muuttuu lomakyläksi, jos muoniolaissyntyisen rovaniemeläisen matkailuyrittäjän Petri Palkisen suunnitelma toteutuu.

33 kaavaehdotukseen piirrettyä lomahuoneistoa, päärakennus sekä muut rakennukset päälle, yhteensä noin 5000 neliötä, ovat useiden retken osallistujien mielestä liikaa. He vertaavat kohdetta Hotelli Jeriksen alueeseen, joka on heistä kompakti verrattuna Äijäniemen ja Kemiläisenvaaran suunnitelmiin. Jeriksen rakennukset mahtuvat noin 35 hehtaarin alueelle. Äijäniemen kaava on kooltaan reilu tuplat, 72 hehtaaria.

– Pitää huomioida määrä suhteessa luontoon ja määrä suhteessa muitten rakennusoikeuksiin, Keimiöniemi miettii.

– Vesistö ei kestä, Vesterinen ennustaa.

Myös kaavan laatu on usean osallistujan mielestä väärä. Ranta-asemakaava antaa heidän mielestään liian väljän ohjauksen rakentamiselle.

Tiekunnan puheenjohtaja Kalle Pinomaa on Kemiläisen metsätien varren vapaa-ajan asukas. Hän sanoo, että tie pitää levittää ja asvaltoida, jos hanke toteutuu. Ranta-asemakaava on Pinomaan mielestä väärä suunnitteluväline isolle kohteelle.

– Jos se olisi asemakaava, kunta olisi velvollinen tekemään kunnallistekniikan, Pinomaa sanoo.

Nyt kaava on hänestä enemminkin haave tai hahmotelma kuin tarkka kuvaus siitä, millaisia rakennuksia mihinkin voidaan rakentaa.

– Kaava antaa mahdollisuuden valtavalle hotellille, Pinomaa sanoo.

Lähimpänä kaava-aluetta, melko korkealla vaaran rinteellä asuu Kemiläisen metsätien vakiasukas Kirsti Vesikukka. Hän arvioi, että uuden lomakylän rakennukset näkyisivät kotisaunan parvekkeelta. Nyt pihan trampoliinilta aukeaa näkymä Keimiötunturiin.

– Ohan se niin massiivinen, hän miettii.

– Sehän muuttaa kaiken.

Vesikukka muistuttaa, että Äijäniemi on ainoa kohta, josta kuka tahansa voi mennä Jerisjärvelle, sillä Kutunivaan ei ole rakennettu osayleiskaavassa suunniteltua veneenlaskupaikkaa.

Äijäniemi on ainoa valtion omistuksessa oleva rantaviiva Jerisjärvellä, jos Pallas-Yllästunturin kansallispuiston sisällä olevaa rantaviivaa ei lasketa.