Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Kesäravit ja lohensoutukisat pitävät yllä tämän perän elämänmuotoja

Kesäravit ovat tunnelmaltaan parhaat, vakuuttavat kolarilaiset raviharrastajat Silja Tiensuu ja Leevi Niva. Nivan asteikolla Kurtakon ensi sunnuntain ravit ovat toiseksi parhaat heti Kuninkuusravien jälkeen.

Niva laati lukijoillemme pelivinkit asepalveluksen suorittamisen lomassa, ja viikonloppuvapaa tulee intohimoiselle hevosharrastajalle juuri oikeaan paikkaan. Hän haastatteli viime vuonna ensimmäistä kertaa lähtöjen voittajia ja on äänessä jälleen sunnuntaina Kurtakossa.

Erityisen innoissaan kotiraveista on ensimmäistä kesäänsä ponilähtöihin osallistuva Silja Tiensuu, joka pääsee näyttämään taitonsa ravit avaavassa ponilähdössä.

Hiukan hillitympää mutta tuskin vähäisempää riemua voi lukea lohikilpailun kokeneiden kalastajien kasvoilta.

Harrastamisen riemua voi lukea myös Muonion Pekosenrannassa viime viikolla järjestettyjen onkikilpailun osallistujien ilmeistä. Satapäinen joukko onki Muonion kirkonkylällä 117 kalaa, ja järjestäjäkin yllättyi isosta osallistujamäärästä. Osallistujien keskuudessa syntyi idea onkikisasta aikuisillekin.

Hiukan hillitympää mutta tuskin vähäisempää riemua voi lukea lohikilpailun kokeneiden kalastajien kasvoilta saaliidensa kanssa otetuissa kuvissa.

Lohen heikko nousu ja epävarmuus sen tulevaisuudesta ei varjostanut kisaa. Osanottajia oli reilusti, 124. Tulostaululle päätynyt saalis ei soutumäärään verrattuna kuitenkaan ollut kohtuuton, 13 lohta ja seitsemän harjusta.

Lohiviikon historiassa on nähty esimerkiksi vuosi, jolloin kisaan ei hyväksytty lainkaan marjaskaloja kisan silloisen suojelijan Jasper Pääkkösen esityksestä. Ne haluttiin jättää kutemaan. Tänä vuonna keskustelua käytiin koko kilpailun järjestämättä jättämisestä heikon lohennousun vuoksi.

Perinteisiin sekä sukupolvelta toiselle siirtyvään innostukseen nojaavat tapahtumat kestävät aikaa ja erilaisia suhdanteita.

Iso pala kesäistä elinvoimaa ja paikallisen yhteisön iloa jäisi puuttumaan, jos Muonion Lohiviikon kaltaista tapahtumaa ei lainkaan järjestettäisi. Pohdiskelu tapahtuman suunnasta ja perinteiden muokkaus tarpeen tullen sekä erilaiset kokeilut ovat viisaita tulevaisuuden kannalta.

Paikallisin voimin syntyvät ja perinteisiin sekä sukupolvelta toiselle siirtyvään innostukseen nojaavat tapahtumat kestävät aikaa ja erilaisia suhdanteita. Ne myös pitävät yllä perinteisiä tämän perän elämänmuotoja ja harrasteita. Hyvä niin.

Milla Salo, päätoimittaja