Paikallisuutiset

Orian Bondestam: Ministeriö aloittaa työn lohen pelastamiseksi – katso tästä jutusta videohaastattelu ja Oloksen lohiseminaarin osallistujien kannat

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam lupasi Olokselle kokoontuneelle lohiväelle, että keskustelut lohikannan turvaamiseksi aloitetaan Suomessa. Kerromme tässä jutussa Oloksen lohiseminaarin puhujien kannat hetki hetkeltä.

Katso videohaastattelu, jossa maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam kertoo, mitä ministeriö aikoo tehdän lohen pelastamiseksi:

Video: Milla Salo

Hetki hetkeltä -seuranta Oloksen Save the salmon -seminaarista 23.10. kello 10–17:

Paneelikeskustelu

Voiko matkailuelinkeino perustua uhanalaisen lajin kalastamiseen, jos saman lajin kalastamista pidetään perusteena ammattikalastuksen lopettamiseen? yleisöstä kysytään.

– Jos matkailu perustuu vaan ja ainoastaan yhteen kalaan, se on tosi ohuelle perustalle rakennettu, Elias Teriö vastaa.

Hänen mukaansa kansainväliset matkailijat ovat tottuneet käytäntöihin, jotka eivät välttämättä vaaranna lohikantaa. Kalaa ei välttämättä tapeta, kun matkailuelämystä tarjotaan, Teriö kertoo.

Kalervo Aska huomauttaa, että lohi ei ole uhanalainen vaan silmällä pidettävä.

Jermu Tertsunen ammattikalastajia edustavalta Jarno Aaltoselta, onko peruste joella ja merellä sama.

– Ei se peruste aina ole ollut sama. Peräänkuulutan tasavertaisuutta. Jos pohjoisessa kalastetaan lohta, meidänkin pitää saada kalastaa. Viime kesänä ei saatu kalastaa lohta Ljunganin takia ja se päätös tehtiin sormia napsauttamalla kysymättä elinkeinolta mitään, Aaltonen sanoo.

Ei yhtäkkistä lopetusta ole mahdollista tehdä tasapuolisesti. Pekka Pelttari

Jos kalastus joella päätettäisin keskeyttää, kuinka se tehtäisiin tasapuolisesti jokivartta, sen kalastajia ja matkailuelinkeinoa ajatellen? Jermu Tertsunen kysyy.

– Ei yhtäkkistä lopetusta ole mahdollista tehdä tasapuolisesti. Joku on kalastanut, syönyt kalan ja pannut pakkaseen. Joku on ostanut valmiiksi matkan. Se ei ole helppo juttu, ja sen takia se on viimeinen peräseinä, Pekka Pelttari vastaa.

– Kannattaa keskittyä muihin keinoihin, se on viimeinen perälauta. Parempi on pureskella asiaa paljon pitemmän aikaa, Kalervo Aska sanoo.

– Sen takia me ollaan täällä, että nostetaan asioita pöydälle ja keskustellaan. Jos kalastus lopetetaan, se ei ole reilua, se sattuu toisiin enemmän kuin toisiin. Näitä pitää lähteä työstään, Elias Teriö kommentoi.

– Meidän täytyy kuunnella luontoa. Se on kerrasta poikki. Mä oon sulkenut Ylläksen ladut kesken kauden. Kovia päätöksiä joutuu tekeen, mutta kun ne on hyvin perusteltu, niiden takana pystyy seisoon selkä suorana, Teriö jatkaa.

Pitää muistaa, että lohi nousee Tornionjokeen Suomen rannikkoa pitkin ja sitä kalastavat monet. Dan Blomqvist

Mitä riskejä näette siinä, että Ruotsin kalastuskiintiö painottuu pohjoisille alueille ja Tornionjoen suulle? Jermu Tertsunen kysyy.

– Helppo ja lyhyt vastaus on se, että enimmät lohet menevät Tornionjokeen, Jens Persson Ruotsin Havs- och vattenmyndighetistä vastaa.

– Pitää muistaa, että lohi nousee Tornionjokeen Suomen rannikkoa pitkin ja sitä kalastavat monet, Dan Blomqvist Norrbottenin lääninhallituksesta sanoo.

– Esimerkiksi viime vuonna en raaskinut laskea venettä vesille ollenkaan, kyllä se vaikuttaa aika ratkaisevasti, että Tornionjoen lohta viedään, Kalervo Aska kommentoi.

Orian Bondestam kommentoi, että Suomen ja Ruotsin kalastus on erilaista. Ruotsi kalastaa merellä enemmän, Suomi joella.

– Mie uskoisin, että jos sellaiseen ratkaisuun päästäisiin jokisuulla, että voitaisiin aloittaa yhtä aikaa se pyynti, uskon, että se tasapainottuisi se tilanne, Pekka Pelttari kommentoi.

Kalastajat on eläneet aikasääntelyn kanssa koko ajan. Orian Bondestam

Miksi siirryttiin varhennettuun kalastukseen 2017? Jermu Tertsunen kysyy.

– Siitä on jo aika monta vuotta. Silloin elettiin aika lailla toisenlaisia aikoja. Kalastajat on eläneet aikasääntelyn kanssa koko ajan, 1990-luvulta lähtien ainakin. He on pitäneet sitä ongelmallisena, Orian Bondestam sanoo.

Aikaisin nouseva lohiparvi voi ehtiä ohittamaan kalastajat, ja toisaalta kalaa halutaan kalastaa juhannukseksi, jolloin sitä halutaan ostaa.

– Kalastusta on evaluoitu ja todettu, että ei se (varhennettu pyynti) muodosta uhkaa Tornionjoen kannalle, Bondestam jatkaa.

Se tarkoittaisi, että mun henkilökohtainen kiintiö myytäisiin pohjoiseen, jolloin kalastuspaine kohdistuu vielä enemmän sinne Tornionjoen suulle. Jarno Aaltonen

Mitä siihen liittyy, jos varhennetusta kalastuksesta luovutaan? Jermu Tertsunen kysyy Suomen ammattikalastajien liiton puheenjohtajalta Jarno Aaltoselta.

– Mulla loppuu lohenkalastus juhannusviikolla. Se tarkoittaisi, että mun henkilökohtainen kiintiö myytäisiin pohjoiseen, jolloin kalastuspaine kohdistuu vielä enemmän sinne Tornionjoen suulle. Täällä on kuitenkin istutettuja kaloja, mitä pyydetään meidänkin alueella, Aaltonen vastaa.

Joustavuutta on ja jokivarsi pystyy tulemaan vastaan, mutta katsotaan, että se on tasapuolista. Pekka Pelttari

Mitä jokivarressa oltaisiin esimerkiksi valmiita tekemään, jos merikalastuksen aloitusta siirrettäisiin? Jermu Tertsunen kysyy.

– Meillä oli jo viime keväänä kalatalousalueen hallituksessa ehdotus, joka koski koko aluetta, jossa oltiin valmiit miettimään kalastuskiintiöitä ja kalastusaikoja. Joustavuutta on ja jokivarsi pystyy tulemaan vastaan, mutta katsotaan, että se on tasapuolista, Pekka Pelttari sanoo.

Pidän erittäin tärkeänä, että me pystytään reagoimaan kesken kauden.

Miten keskeisenä te pidätte sellaista muutosta kalastussääntöön, että muutoksia voitaisiin tehdä esimerkiksi kauden keskellä? Jermu Tertsunen avaa paneelikeskustelun.

– Pidän erittäin tärkeänä, että me pystytään reagoimaan kesken kauden, Elias Teriö sanoo.

– Aloitamme sidosryhmäkeskustelut, enkä sen vuoksi halua alkaa linjaamaan etukäteen. Puhun omissa nimissäni, minusta se voisi olla ihan hyvä. Esimerkiksi, kun myydään lupia, niitä voitaisiin annostella eri tavalla alkukaudelle ja loppukaudelle, Orian Bondestam sanoo.

– Se ei ole ihan yksinkertaista. Se on yrityspuolella hankala tilanne. Se ei voi olla helppo ratkaisu, vaan se on aika lujan takana, jos sellainen tehdään. Sillä on isot vaikutukset jokivarressa, Pekka Pelttari kommentoi.

Näkökulmia Itämerenlohen tilanteeseen

Me tullaan meidän johdolla käymään keskustelut kaikkien sidosryhmien kanssa mahdollisista kansallisista lisätoimenpiteistä lohikantojen vahvistamiseksi. Orian Bondestam

Orian Bondestam, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö:

– Terveisiä Luxemburgista, Bondestam aloittaa ja esittää kuvan huoneesta, jossa Itämeren kalastuskiintiöt tiistaina aamulla päätettiin.

Bondestam kommentoi seminaarissa esitettyä ihmettelyä siitä, että silakkakiintiöitä nostettiin aika merkittävästi.

– Ne voi tuntua suurilta muutoksilta, mutta pitää pitää mielessä, että ne on tänä vuonna kovin alhaalla. Ne ovat enemmän normaalilla tasolla ensi vuonna.

– Suomen linja on, että halutaan tukeutua parhaaseen tieteeseen. Tutkijat ovat sanoneet, että kiintiöitä voidaan nostaa.

Bondestam kertoo, että ministeriö tilasi Luonnonvarakeskukselta työn, jossa selvitetään lohien eloonjääntiin vaikuttavia tekijöitä merivaelluksen aikana.

– Kun tilanne on näin vakava, me emme siirrä kuluvan kauden kiintiöstä ylijäävää osaa ensi vuodelle. Me ei myöskään oteta vastaan lisäkiintiöitä muista maista, eikä sitä tehty tällekään vuodelle, Bondestam kertoo.

Hän kertoo, että kalastuskiintiöt ja lohisaaliit meressä ovat jatkuvasti pienentyneet.

Ensi vuonna ainoastaan Suomi ja Ruotsi voivat kalastaa lohta kaupallisesti Itämerellä, Bondestam sanoo.

Bondestam esittelee viime kesän tieteellisen lohenkalastuksen tuloksia Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä: 3162 kieltoalueella pyydetystä lohesta 76 prosenttia oli luonnonlohia.

Tähän mennessä analysoiduista reilusta 1400 lohesta 87 prosenttia oli Tornion-, Kalix ja Simojoen lohia.

Suomi aloitti tieteellisen lohenkalastuksen sen jälkeen, kun EU kielsi lohenkalastuksen Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä Ruotsin Ljungan-joen lohikannan romahduksen vuoksi.

Kalastetuista lohista nollasta kolmeen oli Ljungan-joelta.

– Suomen rannikkokalastus ei ole uhka Ljunganin rannikkokalastukselle, Bondestam sanoo.

– Me odotetaan vielä, mistä tarkalleen nuo lohet tuli. Se tulee olemaan mielenkiintoista, Bondestam sanoo.

Mitä ministeriössä nyt tehdään lohen puolesta?

– Me tullaan meidän johdolla käymään keskustelut kaikkien sidosryhmien kanssa mahdollisista kansallisista lisätoimenpiteistä lohikantojen vahvistamiseksi. Kaikki relevantit sidosryhmät osallistetaan.

Bondestamin mukaan keskustelujen lähtökohtana tulee olemaan parhaat tieteelliset tiedot ja Luonnonvarakeskuksen ja ruotsalaisten tutkijoiden asiantuntemus.

– Tämän rinnalla käynnistetään lohistrategian päivitystyö, joka on vähän viipynyt.

Yleisön kommentit:

Viime vuosina sidosryhmien osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Matti Ovaska

Matti Ovaska, WWF:

– Myös Suomenlahdella kalastetaan Pohjanlahden jokien kaloja, muistaakseni noin 30 prosenttia. Jatkotoimenpiteissä pitää olla mukana myös Suomenlahden toimenpiteet. Me ollaan esitetty, että kalastus käynnistetään myöhemmin Suomenlahdella, Ovaska sanoo.

– Viime vuosina sidosryhmien osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet, Ovaska sanoo.

Bondestamin mielestä pointti Suomenlahdesta on hyvä siksikin, että nyt ensimmäistä kertaa Suomenlahden lohikiintiö on Pohjanlahden kiintiötä suurempi.

Miksi meiltä ei haluttu kuulta minkäänlaista kannanottoa ennen tätä Brysselin reissua? Rauno Virta

Rauno Virta, Lapin kalastusmatkailu ry:

– Miksi meiltä ei haluttu kuulta minkäänlaista kannanottoa ennen tätä Brysselin (Luxemburgin) reissua? Onko tämä keskustelu tulevaisuudessa sellainen, että meidät huomioidaan. Me ollaan ammatinharjoitajia. Meidän kautta rajoitettiin viikko alusta ja lopusta. Nyt jo tiedän, että meitä yrittäjiä muutamat on päättänyt panna pillit pussiin ihan vaan sen takia, että tehdään hölmöjä päätöksiä.

Bondestam vastaa, että kukaan ei ole päättänyt, että teitä ei haluta kuulla. Me halutaan kuulla kaikkia, jotka haluavat lausua mielipiteen.

Koska me aloitetaan ja otetaanko me ruotsalaiset mukaan? Elias Teriö

Elias Teriö, Tornio-Muonionjoen ja rannikon kalatalousalueen puheenjohtaja:

– Me ollaan aamupäivällä kuultu, että ICES:in tieto on kaksi vuotta vanhaa, siihen perustuen tehdään päätöksiä, Teriö kommentoi.

Teriö kiittää Bondestamia siitä, että hän lupasi aloittaa työn lohikannan vahvistamiseksi.

– Koska me aloitetaan ja otetaanko me ruotsalaiset mukaan? Teriö kysyy.

Bondestam vastaa, että ensin on toivuttava Luxemburgin reissusta ja keskustella asiasta Helsingissä.

Yleisö antaa Orian Bondestamille taputukset.

Tällä tavalla kotitarvekalastus on saanut hoidettua. Pekka Pelttari

Pekka Pelttari, perinnekalastaja, Tornion Karunki

Pelttari kertoo Karungin perinnepyynnistä. Pyyntiä hoitaa osuuskunta, joka vuokraa vesioikeudet ja kontrolloi pyyntiä. Karungissa 14 venekuntaa pyysivät kulleverkoilla päättyneenä kesänä 271 lohta. Saalismäärä on kymmenen viime vuoden aikana vaihdellut 166:n ja 485 lohen välillä.

Perinnepyyntiin pääsevät mukaan ne, jotka omistavat maata, ja joilla on sitä kautta oikeus veteen ja kalastusoikeus.

– Tällä tavalla kotitarvekalastus on saanut hoidettua, Pelttari kertoo.

Perinnepyyntiä harjoitetaan Tornion Kukkolassa, Karungissa ja Ylitorniolla sekä Pellon puolella.

Pelttarin mielestä myös perinnepyytäjät voivat olla mukana kalastuksen rajoituksissa. Ratkaistava asia on se, miten kalastusta säädellään. Pelttarin mielestä on hankalaa, jos samaan aikaan rajoitetaan pyyntipäiviä nykyiseen tapaan ja otetaan käyttöön kalastajakohtaiset kiintiöt.

Minkä takia valtioneuvosto ei meitä kuule? Onhan se aika törkeää. Kalervo Aska

Kalervo Aska, Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja:

– Eilinen kiintiöpäätös on meidän mielestä Euroopan Unionin kalastussopimuksen vastainen, Aska sanoo.

Itämeren pääaltaassa ja Pohjanlahdella saa ensi vuonna kalastaa yhteensä 34 787 lohta, mistä Suomen osuus on 8 989 lohta.

– Ajankohtaisen tiedon mukaan lohi on jäänyt kutukantatavoitteesta alle puoleen kahtena vuonna. Silti merikalastusta jatketaan lähes entiseen tapaan toukokuun alusta elokuun loppuun, Aska ihmettelee.

Tornion–Muonionjoen lohikanta ei ole joen kestävän enimmäistuoton vaatimalla tasolla, Aska muistuttaa, eikä lohikanta olisi yltänyt tavoitteeseen, vaikka yhtään lohta ei olisi kalastettu viime vuonna mereltä tai joesta.

– Minkä takia valtioneuvosto ei meitä kuule? Onhan se aika törkeää, Aska sanoo.

Hänen mielestään Tornion–Muonionjoella ei ole kehitetty kalastusmatkailua. Hänestä 90 euron kalastuslupa koko kaudeksi on liian halpa.

– Jokikalastus on biologisesti ja sosio-ekonimisesti tuottavin kalastusmuoto. Sitä kannattaa kehittää, Aska sanoo.

Vaikka Triwa life on suorastaan majesteetillinen, se on silti vain pintaraapaisu kunnostustarpeeseen. Sihveri Ervasti

Sihveri Ervasti, suunnittelija, Triwa life -hanke:

Ervasti kertoo, että Triwa life -hankkeessa on tähän mennessä poistettu Suomen puolella 101 kalojen vaeltamisen estettä Tornionjoen vesistön alueelta.

Koskialueita on kunnostettu 8,7 kilometriä, esimerkiksi Kelhu-, Sietki, ja Olosjoessa.

183 hehtaaria suota on ennallistettu ojia tukkimalla.

Työt jatkuvat vuoteen 2029 saakka.

– Semmoinen pikku mutka on tullut, että hinnat on räjähtäneet ihan pilviin. Saa nähdä, päästäänkö ihan kaikkiin tavoitteisiin.

– Vaikka Triwa life on suorastaan majesteetillinen, se on silti vain pintaraapaisu kunnostustarpeeseen, Ervasti kertoo.

Puheenvuoroja Itämeren lohitilanteesta

Lohesta maksettu hinta on kalastusmatkailussa jopa 400 euroa per kilo. Rauno Virta

Rauno Virta, kalastusmatkailuyrittäjä ja Lapin kalastusmatkailu ry:n varapuheenjohtaja:

– Jos emme toimi nyt, kohtaamme saman kohtalon kuin Tenon alueella on kohdattu, Virta aloittaa.

Hän kertoo, että Lapin kalastusmatkailu ry on esittänyt kausikiintiötä, ylämittaa otettaville lohille ja mahdollisesti naaraslohien täysrauhoitusta.

– Valitettavasti ministeriö ja Rajajokikomissio eivät kuunnelleet meitä. He jättivät esityksemme täysin huomiotta, Virta arvostelee.

Ainoa toimenpide oli Tornion-Muonionjoen kalastuskauden lyhentäminen, joka Virran mukaan leikkasi kalastusmatkailun kannalta parhaat kaksi viikkoa viime kesästä.

Virran mukaan kalastusmatkailu ei vaadi lohen tappamista, vaan elämys syntyy lohen näkemisestä ja ympäristön kokemisesta.

– Jokainen lohi, joka pääsee jokeen kutemaan, rakentaa meidän tulevaisuuttamme, hän sanoo.

Tämä ei ole oikein. Me kaikki tiedämme tämän sydämestämme. Rauno Virta

Virta vertaa merestä pyydetyn lohen tuottajahintaa joesta kalastusmatkailusta saatuun tuottoon. Vuonna 2022 merestä pyydetyn lohen tuottajahinta oli 9,25 euroa kilolta. Yhteensä suomalaisten pyytämät kalat tuottivat hiukan yli miljoonan.

Jokivarressa kalastusmatkailu tuotti samaan aikaan 11 miljoonaa euroa Suomen puolella, Virta vertaa.

– Lohesta maksettu hinta on kalastusmatkailussa jopa 400 euroa per kilo.

Virta kertoo, että yrittäjät ovat joutuneet siirtämään toimintansa Jäämerelle ja tekemään päätöksiä siitä, että joelle ei enää mennä.

– Tämä ei ole oikein. Me kaikki tiedämme tämän sydämestämme. Jos mitään ei nyt tehdä, lohi kuolee sukupuuttoon ja kalastusmatkailu kuolee myös.

Virta herkistyy ja päättää tunteellisen puheenvuoronsa toiveella siitä, että lohi pelastetaan yhdessä.

Onko tässä mitään järkeä? Juha Niemelä

Yleisön kommentteja:

Juha Niemelä Muonion Kangosjärveltä:

– Esittäisin, että päästettäisiin kutukaloja Kattilakosken laskurin läpi 15 000, ennen kuin alettaisiin kalastaa ollenkaan, Niemelä sanoo.

Hän ihmettelee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin puhetta siitä, että päästään kalastamaan koko merialueella ja erityisesti silakkaa, jonka kanta on ollut vielä vuosi sitten erittäin heikko. Ensi vuonna pyynti kaksinkertaistetaan.

– Onko tässä mitään järkeä?

Matti Myllykangas, kunnanvaltuutettu, Muonio:

– Nyt pitäisi kuulla jokivartta, Myllykangas sanoo.

Hänen kokemuksensa mukaan lohennousu Muonioon on myöhäistynyt. Myllykangas arvioi, että syynä voi olla aikaistettu lohenkalastus merellä. Hän ehdottaa pyynnin myöhäistämistä merellä, jotta nähtäisiin, mikä sen vaikutus on.

Lukemattomilla joilla on suuria haasteita, jotka vaativat suuria toimia. Glenn Douglas

Glenn Douglas, Ruotsin vapaa-ajankalastajat:

Douglas arvosteli nykyistä Itämeren kalastuksen hallintoa, jossa eri lajien asioita säädellään erikseen. Hallinto pitäisi tehdä ekosysteemitasolla, hän sanoo.

– Meidän täytyy saada parempia lukuja ja käsityksiä siitä, mihin lohenpoikanen katoaa, kun se lähtee joelta, Douglas sanoo.

– Lukemattomilla joilla on suuria haasteita, jotka vaativat suuria toimia.

Thomas Johansson, Östersjölaxälvar i samverkan -yhdistyksen puheenjohtaja (Itämeren lohijoet yhteistyössä):

– Tornionjoen potentiaali voisi Luken laskelman mukaan olla 300 000 lohta. Jos saadaan sen verran lohia palaamaan, mikä mahtava resurssi se olisi koko jokilaaksolle? Johansson kysyy.

Voitaisiin harkita kausikiintiöitä, esimerkiksi 4–6 rasvaevällistä lohta kaudessa. Petter Nissén

Petter Nissén, Suomen vapaa-ajan kalastajat:

Nissén ehdottaa rajoituksia ensi vuoden lohenkalastukseen:

– Voitaisiin harkita kausikiintiöitä, esimerkiksi 4–6 rasvaevällistä lohta kaudessa vapaa-ajankalastajille.

Tätä voitaisiin seurata Suomessa vuodenvaihteessa käyttöön tulevassa pakollisessa saaliinilmoitusjärjestelmässä Omakalassa, jota hallinnoi luonnonvarakeskus.

Nissénin mukaan naaraslohien vapautuspakkoa pitäisi myös harkita väliaikaisesti.

Tornionjoen suualueella kaupallisen lohenpyynnin aloitusajan olisi oltava myöhäisin mahdollinen, 29. kesäkuuta, Nissén sanoo.

Hän muistuttaa, että lohiasetus on säädetty hyvien nousuvuosien jälkeen vuonna 2017.

– Nyt takana on kaksi hyvin köyhää vuotta. Olisi syytä harkita, olisiko asetus syytä avata ja myöhäistää kaupallisen lohenkalastuksen aloitusaikoja.

Kalastuksen säätely ei voi perustua saavutettujen etujen puolustamiseen. Matti Ovaska

Matti Ovaska, johtava kalastuksen asiantuntija, kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF:

– Itämeren ekosysteemi on nopeassa muutoksessa. Se ei minun mielestä ole mikään yllätys. Kuormitus, mikä mereen tulee, on ollut liian voimakasta jo vuosikymmeniä. Ei ole yllättävää, että muutokset alkavat näkyä meidän arjessamme.

Ovaska sanoo, että kalakannat Itämerellä ovat yksi toisensa jälkeen romahtaneet. Ensin meni turska, sitten eri silakkakannat ja nyt myös lohi.

– Kalastuksen säätely ei voi perustua saavutettujen etujen puolustamiseen, Ovaska sanoo.

Hänen mielestään kalastuksen säätely on tehty liian myöhään ja sitä on tehty liian vähän.

– Meillä pitää löytyä se rohkeus, että kun havaitaan muutoksia, toimitaan ajoissa, Ovaska sanoo.

Ovaskan mielestä lohenkalastuksen säätelyssä on puuttunut kahtena vuonna reaktiokyky. Ei olla pystytty reagoimaan kesken kalastuskauden muutoksiin.

– Toinen erittäin tärkeä asia on, että meillä ei ole ollut keskustelua. Nyt me tarvitaan sitä keskustelua, Ovaska sanoo.

Kaiken kaikkiaan lohet levittäytyy ja käyttää hyväkseen koko vesistöä yllättävänkin tasaisesti. Atso Romakkaniemi

Lohen tilanne Itämerellä

Atso Romakkaniemi, tutkija, Luonnonvarakeskus:

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in lohen kanta-arvio ja neuvonanto Euroopan Unionille ei Romakkaniemen mukaan ole tarkka tai kovin ajantasainen. Kanta-arvioon saadaan mukaan kaksi vuotta sitten kerätty tieto, eli vuoden 2025 arvio perustuu vuoden 2023 tietoihin.

– Se voi pahimmillaan epäonnistua arvioinnissa, minkälainen lohivuosi on tulossa. Näinhän tässä on käynyt vuosien 2023 ja 2024 lohimäärien arvioinnissa, Romakkaniemi sanoo.

Neuvonantoa tehdessä on hyvin vähän käsitystä nuorempien lohi-ikäluokkien runsaudesta, Romakkaniemi sanoo.

Tällä hetkellä suurimman epävarmuuden kanta-arvioon aiheuttaa ensimmäisen merivuoden nuorten lohien eloonjäänti Itämerellä, hän kertoo.

Yleisön kysymyksiä:

Kalervo Aska, Tornio-Muoniojokiseura:

– Mikä olisi ollut lohen kutukanta Tornionjoella ilman kalastusta?

– Suuruusluokka olisi varmasti plus miinus 40 000, jos ei olisi ollut meri- tai jokikalastusta, Romakkaniemi kertoo.

Kari Rimpisuo, kalastaja Kihlangista:

– Nousumäärät mitataan Kattilakoskella. Onko tutkittu, miten se jakautuu Muonionjokeen ja Lainioälveniin. Onko sitä katottu?

Atso Romakkaniemi kertoo, että asiaa yritettiin kerran tutkia, mutta tutkimus epäonnistui lohen terveysongelmien vuoksi.

– Yleinen karkea käsitys on, että Ruotsin Tornionjoki ja Lainionjoki yhdessä vastaavat suunnilleen samasta määrästä lohituotantoa kuin Muonionjoki latvoineen. Jostain syystä Ruotsin Tornionjoella ja Lainionjoella poikasmäärät vaihtelevat enemmän, seitsemän vuoden syklissä. Kaiken kaikkiaan lohet levittäytyy ja käyttää hyväkseen koko vesistöä yllättävänkin tasaisesti, Romakkaniemi kertoo.

Yleisöstä halutaan tietää myös, mitä merkitystä on lohenkalastuksen aikaistamisella merellä. Romakkaniemi kertoo, että vaikutus ei ole suuri, vaan koko kauden kokonaissaalis vaikuttaa enemmän. Poikastuotanto on myös pysynyt samana.

Me tutkijat suosittelemme, että paikallisesti vähennetään kalastamista. Stefan Palm

Stefan Palm Ruotsin maatalousyliopistosta Uppsalasta:

Itämeressä on tällä hetkellä 58 lohijokea. Aiemmin niitä oli yli sata.

Loheen on eri aikoina vaikuttanut tukinuitto, vesivoima, merikalastus, M74-oireyhtymä (B1-vitamiinen puute) ja viime vuosikymmeninä merikalastuksen väheneminen ja elinympäristöjen ennallistaminen.

Ammattimainen lohen merikalastus on vähentynyt merkittävästi, ja vapaa-ajan kalastus on lisääntynyt ja on tänä päivänä melkein puolet pyyntimääristä, Palm kertoo.

– Jokikalastus on tänä päivänä paljon voimakkaampaa kuin 1980-luvulla.

Lohen terveyteen liittyviä ongelmia Itämerellä ovat olleet muun muassa 1990-luvulla paljon vaikuttanut M74 eli lohenmunien tiamiininpuutos. Vuodesta 2014 RSD on aiheuttanut kuolevuutta nousulohissa. Pahiten RSD on vaikuttanut Vindelnälvenin ja Ljunganin lohiin.

Palm kertoo, että uudessa Ruotsin maatalousyliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteishankkeessa yritetään syitä sille, miksi nuoret lohet kuolevat merellä. Tuloksia ei vielä ole.

– Me tutkijat suosittelemme, että paikallisesti vähennetään kalastamista, Palm sanoo.

Kalastusta voidaan vähentää esimerkiksi kalastuskautta lyhentämällä, kalastuksettomien päivien avulla ja myytävien lupien määrää rajoittamalla.

Neljän vuoden lohenkalastuskielto ensin hieman kasvatti lohimääriä ja sitten vuonna 2024 suunta taas alaspäin. Jaakko Erkinaro

Lohen tilanne maailmanlaajuisesti

Jaakko Erkinaro, professori, Luonnonvarakeskus:

Nuorten, vasta mereen vaeltavien lohenpoikasten eloonjäänti merillä on heikentynyt usean vuosikymmenen ajan useilla merillä, Erkinaro kertoo.

Hän kertoo Kanadasta Bay of Fundyn alueesta, jossa lohen eloonjäänti on niin heikkoa, että vaelluspoikasia ei päästetä mereen lainkaan, vaan ne kasvatetaan isommiksi kasvatuslaitoksissa.

– Se on hyvin epäluonnollinen tilanne lohelle, Erkinaro sanoo.

Norjan Finnmarkin ja Tromssan alueen joissa lohi on viime vuosiin saakka selvinnyt hyvin. Osassa joista viime vuoden lohisaalis oli jopa kymmeniä prosentteja pienempi verrattuna edeltävän kymmenen vuoden keskisaaliiseen. Vuoden 2024 lohisaalis on romahtanut vielä reilusti edellisestä kesästä joissakin Pohjoisen Norjan joissa.

– Norjassa keskeytettiin lohenkalastus yli 30 joella, enimmäkseen Keski- ja Länsi-Norjassa, Erkinaro kertoo.

Tietoja on hyvin vähän saatu myös Venäjän joilta, joissa niissäkin saatujen tietojen mukaan lohisaaliit ovat pienentyneet.

Tenolla lohikantoja on seurattu vuodesta 1972 lähtien esimerkiksi saalisnäytteistä, kaikuluotaimella, sähkökalastuksella, videoimalla ja sukeltamalla. Tenolla on yli 20 erillistä lohikantaa, joita pyritään seuraamaan.

Lohikantojen tila oli 2019 ja 2020 aallonpohjassa, minkä seurauksena Norjan ja Suomen hallinto päätyivät 2021 kalastuskaudesta lähtien kieltämään lohenkalastuksen sekä joessa että Tenovuonossa ja Jäämeren rannikkoalueella.

– Tämä on tietysti erittäin kova isku sinne jokilaaksoon, Erkinaro sanoo.

Nousulohimäärä kasvoi vuoden 2020 aallonpohjasta (14 656 lohta) ja pysyi samalla, noin 19 000 lohen tasolla kolme vuotta, kunnes se putosi jyrkästi tänä kesänä 12 719 loheen eli uuteen aallonpohjaansa.

– Neljän vuoden lohenkalastuskielto ensin hieman kasvatti lohimääriä ja sitten vuonna 2024 suunta taas alaspäin.

Erkinaro kertoo, että Tenolla yhden merivuoden lohia on ollut hyvin vähän, minkä vuoksi odotukset tuleville vuosille ovat heikot.

Atlantin lohikannat ovat eri puolilla merta pienentyneet. Pohjoisessa notkahdus on tapahtunut viimeiseksi. Mistä se johtuu?

Syyt tunnetaan heikosti, Erkinaro sanoo. Merikalastus on merkittävästi vähentynyt kaikkialla merellä, mutta muut ihmisen vaikutukset ovat lisääntyneet.

– Lohen merikassikasvatus on räjähdysmäisesti lisääntynyt, Erkinaro kertoo.

Hän kertoo, että kassikasvatus lisää loisten määrää, mikä heikentää luonnonlohien eloonjääntiä.

Norjan tutkijat ovat todenneet, että merikasvatus on suurin uhka lohelle tällä hetkellä.

Kyttyrälohi on lisääntynyt nopeasti ja paljon. Sen vaikutuksista ei vielä tiedetä kovin paljon.

Yleisön kysymyksiä:

Rauno Virta, kalastusopas ja yrittäjä:

– Viime vuonna on ollut havaittavissa, että kasvatuslohien allasmäärät on lisääntyneet, niitä altaita on ihan joka puolella. Paikan päällä ei voi välttyä ajatukselta, että rehuksi pyydetään villilohien ruokaa ja syötetään kasvatuslohille. Onko ajatus väärä?

Jaakko Erkinaro vahvistaa, että lohen kassikalastus lisääntyy koko ajan. Jotkin alueet on nimetty kansallisiksi lohivuonoiksi, missä ei kasvateta kaloja. Tenovuono on yksi näistä, mutta lohet vaeltavat pitkin rannikkoa ja ovat alttiita (kasvatuslohien) vaikutuksille.

Tilaisuuden avaus

Joillekin meistä se on omaa aikaa virtaavan veden äärellä jahdaten kiiltävää hopeakylkistä torpedoa, joka siiman päähän tarttuessa, se hetki lataa meidät täytee virtaa, jolla me jaksetaan kohti huomista. Elias Teriö

Elias Teriö, perhokalastaja, kalastusopas, yrittäjä, kehittäjä, kalastuksenvalvoja, osakaskunnan puheenjohtaja, kalatalousalueen puheenjohtaja Äkäslompolosta:

– Lohenkalastus ja lohi merkitsee meille kaikille eri asioita. Joillekin meistä se on omaa aikaa virtaavan veden äärellä jahdaten kiiltävää hopeakylkistä torpedoa, joka siiman päähän tarttuessa, se hetki lataa meidät täytee virtaa, jolla me jaksetaan kohti huomista, Teriö aloittaa.

Lohi voi olla hetkiä perheen kanssa, hetkiä edeltävän ja seuraavan sukupolven kanssa. Se voi olla elinkeino, joka tarjoaa raaka-ainetta ruokaan tai matkailun kautta elämyksiä matkailijoille. Ylempänä Lappia lohi on osa kulttuuria ja identiteettiä, jopa dna:ta, Teriö luettelee.

– Joillekin lohi merkitsee ihan kaikkea.

Pohjoisen ääni tulee olla mukana, kun päätetään kalastuksesta.

Lohi ja koko ekosysteemi on ison muutoksen keskellä, Teriö sanoo. Ilmasto muuttuu, ekosysteemi muuttuu. Teollisuudet päästöt vaikuttavat loheen. Tuulivoimaa on suunniteltu merelle, jotta saadaan puhtaampaa energiaa. Jokivarsissa on teollisuutta, esimerkiksi kaivosteollisuutta. Ruotsissa on omat suunnitelmat, Suomessa on omat suunnitelmat. Kala on kuitenkin yhteinen.

– Oikeuden mukana tulee aina vastuu, Teriö sanoo.

Teriön mukaan ihmisen ensimmäinen reaktio muutokseen on pelko ja kysymykset: Mitä minun pitää tehdä? Mitä minulta otetaan pois?

Teriö kertoo, että pienet muutokset ovat helpoimpia. Sen vuoksi hän ei kalastanut päättyneenä kesänä lohta.

Hän toivoo, että seminaari on lähtölaukaus yhteisen suunnitelman tekemiseksi lohen eteen.

– Pohjoisen ääni tulee olla mukana, kun päätetään kalastuksesta, Teriö sanoo.

Ennakkojuttu:

Lohikantojen nopea romahdus Tornion-Muonionjoella kerää Muonion Olokselle suomalaisia ja ruotsalaisia lohen asiantuntijoita pohtimaan, mitä voidaan tehdä lohen pelastamiseksi.

– On selvää, että luopumisia ja myönnytyksiä on tehtävä tai lohta ei kohta ole. Nyt on vastuunkannon aika, Tornio-Muonionjoen ja rannikon kalatalousalueen puheenjohtaja Elias Teriö, yksi tapahtuman puhujista, sanoo.

Seminaarissa kuullaan suomalaisia ja ruotsalaisia asiantuntijoita ja pyritään saamaan ryhmätöiden ja keskustelun kautta selville eri sidosryhmien kannat ja hyväksyttävät toimenpiteet kalakannan elvyttämiseksi.

Puhujina ovat muun muassa Rauno Virta Lapin kalastusmatkailu ry:stä ja maa-ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam. Pekka Pelttari puhuu perinnekalastuksesta ja Teija Aho Ruotsista kaupallisesta kalastuksesta.

Suomi neuvotteli muiden EU-maiden kanssa Itämeren lohenkalastuksesta maanantaina ja tiistaina 21.–22. lokakuuta. Suomen valtioneuvoston ja eduskunnan suuren valiokunnan kanta oli, että Suomen lohikiintiö pienenisi melkein 50 prosenttia vuoden 2024 kiintiöstä ja olisi noin 2500 lohta vähemmän kuin vuoden 2024 saalis. Mikäli koko kiintiö saataisiin pyydettyä vuonna 2025, saalis pienenisi noin viidenneksen vuodesta 2024.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on tyytyväinen kaupallisen lohenpyynnin jatkumiseen Itämerellä. Itämeren pääaltaassa ja Pohjanlahdella saa ensi vuonna kalastaa yhteensä 34 787 lohta, mistä Suomen osuus on 8 989 lohta.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi tiistaina vuoden 2025 Itämeren kalastuskiintiöistä Luxemburgissa.

– Päätöksen mukaan silakkakiintiöt suurenevat merkittävästi ja lohen kohdennettua kaupallista kalastusta voidaan jatkaa kaikilla Suomen merialueilla, myös Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella. Tällä kokonaisratkaisulla on suuri merkitys koko elinkeinokalataloudelle, Essayah sanoo maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Silakankalastusta lisätään Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. Se parantaa kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä. Silakka on nuoren, merelle vaeltavan lohen tärkeä ravintokala.

Valtioneuvoston esitys keräsi kritiikkiä muun muassa Tornio-Muoniojokiseuralta, joka esitti lohen kaupallisen merikalastuksen kieltämistä kokonaan. Seura kritisoi lausunnossaan, että vaikka valtioneuvosto väittää kannattavansa kestävälle pohjalle perustuvia kiintiöitä, eivät kutukannat sitä ole tällä hetkellä. Seuran mukaan valtioneuvosto ei ottanut Tornionlaakson asukkaita huomioon asian valmistelussa.

Rajat ylittävä yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio Tornionlaakson neuvosto ehdotti lohen merikalastuksen aloittamista myöhemmin, lähempänä kesäkuun loppua. Neuvosto vaatii myös lisäselvitystä siitä, miten luonnonlohelle elintärkeän silakan riittävyys turvataan. Tämän hetken ehdotuksen mukaan silakan kalastuskiintiötä nostetaan.

Myös suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on huolestunut lohijokien lohikannoista ja kannattaa Tornionlaakson neuvoston esitystä.

Lapin ely-keskus järjestää Muonion Oloksella Save the Salmon -seminaarin 23.–24. lokakuuta.

Seminaaria voi seurata suorana lähetyksenä Teamsin välityksellä Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission sivujen kautta.

Juttua on muokattu 25.10. kello 6.07: otsikkoon on lisätty maininta videohaastattelusta.

Juttua on muokattu 24.10. kello 8.37: lisätty Orian Bondestamin haastattelu.

Juttua on muokattu 23.10. kello 7.51: lisätty seminaarin ja hetki hetkeltä -seurannan alkamisaika.

Juttua on muokattu 23.10. kello 7.24: lisätty tieto lohiseminaarin hetki hetkeltä -seurannasta ja EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston neuvottelutuloksesta. Lisätty linkki lohiseminaarin lähetykseen. Otsikko muutettu.

Juttua on muokattu 21.10. kello 7.22: Jutun aikamuodot on päivitetty ja juttuun on lisätty tieto eduskunnan suuren valiokunnan kannasta.

Juttua on muokattu 18.10. kello 20: jutun virheellinen osasto on korjattu. Juttu oli sijoitettu virheellisesti mielipide-osastoon. Oikea osasto on paikallisuutiset.