Paikallisuutiset

Näkkäläjärvi: Saamelainen ilmastoneuvosto on saanut kansallista ja kansainvälistä huomiota ja kiinnostusta

Vastaavaa elintä ei Suomessa ole, ja toimintatapa ja -mallit kehittyvät vielä työn alkuvaiheessa, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toteaa.

Valtioneuvoston viime elokuussa asettama saamelainen ilmastoneuvosto aloitti työnsä viime syksynä, ja toimintaa on siitä saakka suunniteltu.

– Olemme suunnitelleet työtä, sen painopisteitä ja rakentaneet sihteeristöä, toteaa neuvoston puheenjohtaja, enontekiöläinen tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.

Neljän vuoden kausissa toimiva saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua. Se on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kansallinen elin, josta säädetään uudistetussa ilmastolaissa.

Ilmastoneuvosto koostuu 12 jäsenestä. Sen kuudella tutkijajäsenillä on monipuolista osaamista muun muassa ilmastotieteistä, alkuperäiskansatutkimuksesta, ekologiasta ja ympäristötaloudesta.

Perinteisen tiedon haltijoilla taas puolestaan on osaamista muun muassa poronhoidosta, käsitöistä, ilmastonmuutoksen kartoituksesta, kalastuksesta ja perinnetiedon keräämisestä. Perinteisen tiedon haltijat edustavat myös laajasti saamelaisten kotiseutualuetta niin maantieteellisesti kuin kielien osalta. Ilmastolain mukaan vähintään puolen edustajista on oltava perinteisen tiedon haltijoita. Enontekiöltä ilmastoneuvostossa on mukana perinteisen tiedon haltijana Antti-Oula Juuso.

Perinteinen saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselle, sillä se on kytköksissä arktiseen luontoon. Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa, todettiin viimesyksyisessä tiedotteessa.

Klemetti Näkkäläjärven mukaan toimintatapa ja -mallit kehittyvät vielä työn alkuvaiheessa, koska vastaavaa elintä ei Suomessa ole.

– Olemme kokoontuneet nyt neljä kertaa ja kuulleet asiantuntijoita toiminnan kehittämiseksi. Neuvosto on saanut kansallista ja kansainvälistä huomiota ja kiinnostusta, hän toteaa.

Näkkäläjärvi kertoo, että toiminta pääsee alkamaan kunnolla, kun henkilökuntaa saadaan palkattua. Parhaillaan esimerkiksi rekrytoidaan koordinaattoria. Toimivat kotisivut ovat työn alla, ja ilmastoneuvoston visuualista ilmettä haetaan muun muassa käynnistämällä piakkoin avoin logokilpailu.

– Kun saamme palkattua sihteeristöön henkilökuntaa, niin kiireellisimpänä asiana on juuri kotisivujen perustaminen.

Syksyllä aloitamme varmasti jo lausuntojen antamisen ilmastoneuvoston toiminnasta. Klemetti Näkkäläjärvi

Saamelaisen ilmastoneuvoston keskeisin toimintamuoto on hanketoiminta, jolla neuvoston toiminnan tueksi tuotetaan tietopohjaa.

– Ilmastoneuvosto on päättänyt hakea rahoitusta sen toimintaa tukevalle hankkeelle ympäristöministeriöltä tänä keväänä.

Näkkäläjärven mukaan suunnitteilla on syksyn hakua varten toinen hanke.

– Syksyllä aloitamme varmasti jo lausuntojen antamisen ilmastoneuvoston toiminnasta.

Näkkäläjärven mielestä tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on se, pystyykö ilmastoneuvosto täyttämään sille annetut odotukset.

– Otetaanko ilmastoneuvoston esitykset huomioon ja onko meillä riittävät resurssit toimia? hän pohtii.

Näkkäläjärvi on kuitenkin saamelaisena ja tutkijana iloinen siitä, että saamelainen ilmastoneuvosto on asetettu.

– Saamelainen ilmastoneuvosto luo aitoa vuoropuhelua saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden ja tiedeyhteisön välille. Ilmastoneuvostoa tarvitaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon saamelaisyhteisölle tuomien haasteiden ratkaisemiseksi, hän uskoo.

Saamelainen ilmastoneuvosto tulee käsittelemään tutkimustietoa saamelaisten kotiseutualueesta ja siihen vaikuttavista muutoksista nyt ja tulevaisuudessa.

– Otamme kaiken ilmastoneuvoston kannalta keskeisen tutkimustuloksen huomioon, Näkkäläjärvi toteaa.

Hän kertoo olevansa tietoinen muun muassa Golf-virtaa koskevista tutkimuksista, joista tällä hetkellä puhutaan. Atlantin merivirtaukset, joihin Golf-virtakin kuuluu, olisivat joidenkin tutkimustulosten mukaan heikkenemässä.

– Käsitykseni on, että tuloksiin liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä, ja Golf-virrassa mahdollisesti tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan saamelaisten kotiseutualueen ilmasto-oloihin.

Näkkäläjärven mukaan ilmastoneuvosto tulee työssään huomioimaan erilaiset tulevaisuusskenaariot ja analysoimaan, millaisia vaikutuksia niillä olisi saamelaisten kotiseutualueelle ja saamelaiskulttuurille.

– Golf-virtaa koskevia tutkimuksia ei ole käsitelty ilmastoneuvostossa, mutta asia tulee esille, kun käsittelemme syksyllä saamelaisten kotiseutualueen ilmaston erilaisia skenaarioita, Näkkäläjärvi lisää.