Urheilu

Painonnostaja Hannes Keskitalo harjoittelee suvun tilalla Kallossa

Maailmanluokan painot tangossa

Painonnostosali Kallossa?

Eikä mikä tahansa koppi, vaan vapailla painoilla harjoittelua varten rakennettu sali, jonka tasoisia ei tule heti vastaan edes suuremmissa kaupungeissa, Hannes Keskitalo , 24, selittää auringon sulattamalla Lainion Kartanon pihamaalla.

– On tilaa nostaa, ei tule katto vastaan. Lavat kestävät, ja kun tiputtaa, ikkunat ja ovet eivät helise. Painot ja tangot ovat viimeisen päälle, ja tunnelmakin on mukava, hän sanoo.

Keskitalo tietää, mistä puhuu, sillä hän on maajoukkuetason painonnostaja, kotiutunut hiljattain Euroopan mestaruuskisoista Moskovasta tuomisinaan muun muassa uusi Pohjoismaiden ennätys. Keskitalon koti on Rovaniemellä, mutta hän on tullut Kalloon isänsä vanhaan kotipaikkaan viikonlopuksi, kuten niin monesti muulloinkin viimeisten parin vuoden aikana.

Lainion Kartano ostettiin takaisin suvulle vuonna 2019, ja piharakennukseen remontoitiin hetimiten painonnostosali. Lainiosalissa harjoittelevat paitsi Hannes ja hänen pikkuveljensä, nuorten EM-mitalisti Hanno Keskitalo , 17, myös aika ajoin seurakaverit Ounasvaaran Atleetti Klubista Rovaniemeltä. Kauempaa Suomestakin siellä on käyty leireilemässä.

– Aluksi oli puhetta pikkusalista, mutta se lähti vähän käsistä, Keskitalo virnistää.

Lainiosaliin mahtuu harjoittelemaan yhtä aikaa mukavasti kahdeksan nostajaa, ja Lainion Kartanon päärakennuksessa on tilaa ainakin 16 majoittujalle.

Tänä viikonloppuna Keskitalo ei treenaa vaan lepää pois kisarasituksia. Vielä eivät käynnisty koronarajoitusten vuoksi tauolla olleet Revontuli-Opiston kuntopiirikurssitkaan, joita Keskitalo on vetänyt Lainiosalissa lähikylien asukkaille.

Keskitalo alkoi nostaa painoja alunperin osana jääkiekkoharrastusta, kun hän pelasi Rovaniemen Kiekon juniorijoukkueessa maalivahtina.

– 14–15-vuotiaana olin hoikka poika ja piti saada voimaa, hän sanoo.

Heikki -isä, jolla on valmentajataustaa yleisurheilupuolelta, vei poikansa salille, ja tämä tykästyi painonnostoon samantien. Ari Moilanen näki Keskitalossa potentiaalia ja lupautui valmentajaksi, jos Keskitalo alkaisi heti myös kisata. Ensimmäiset kilpailut olivat seuran omat kisat Rovaniemellä – ja jääkiekko sai jäädä.

Junioriaikanaan Keskitalo voitti useita SM- ja PM-mestaruuksia ja osallistui EM- ja MM-kisoihin, eivätkä mitalit niissäkään jääneet kauas. Aikuisten puolellakin hän on hakenut kokemusta kansainvälisiltä areenoilta, muun muassa kaksista MM-kisoista. Moskovan EM-kilpailuissa tämän kuun alussa hän sijoittui 109-kiloisten työnnössä 9:nneksi ja oli yhteistuloksissa 12:s.

Keskitalo paransi Moskovassa työnnössä 200 kilon tuloksellaan omissa nimissään olleita Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksiä. Jos olkapää ei olisi kipeytynyt viikko ennen kisoja, hän olisi kokeillut sekä työnnössä että tempauksessa viisi kiloa painavampaa nostoa, sillä oli jo harjoituksissa nostanut oman ennätyksensä useampaan kertaan. Kisatulos tempauksessa oli 150 kiloa.

Ensi vuonna Keskitalon tavoitteena on päästä EM-kilpailuissa kisaamaan A-ryhmään eli kovimpaan kärkeen ja työntää mitaleille. Sitä ennen edessä ovat kuitenkin ainakin SM-kisat, jotka on tarkoitus järjestää kesäkuussa, sillä kansainvälisestä kisaurasta huolimatta Keskitalolta puuttuu loukkaantumisten ja muiden yhteensattumien vuoksi aikuisten SM-mitali.

– Myös olympialaiset pitäisi päästä tsekkaamaan. Ei ehkä niinkään tulosten takia vaan kokemuksena, Keskitalo sanoo.

Ranking-sijoituksen perusteella hänellä ei ihan vielä ole olympiakoneeseen asiaa, mutta kisaan myönnetään aina niin sanottu villi kortti jonkin alueen parhaalle nostajalle. EM-kisojen perusteella Keskitalo oli pisteissä Pohjoismaiden paras.

– Pieni toivo on, hän sanoo.

Kallossa on kuitenkin nyt tarkoitus levätä pois Moskovan-matkan kisarasituksia ja antaa olkapäänkin levätä. Sen jälkeen edessä on voimakausi, hermostoa säästellen.

– Nostaminen vie päätä ja hermonenergiaa. Pää väsyy lajinostoja tehdessä, kun aina otetaan kaikki irti. Nyt tehdään liikkeitä, joissa on vähän vähemmän käskytystä, Keskitalo sanoo ja selittää, että painonnosto on hermostolaji, kuten kaikki pikavoimalajit.

– Vaikka olisit kuinka vahva mutta et pysty käskyttämään lihaksia, eipä nouse samat painot.

Keskitalo harjoittelee 9–10 kertaa viikossa pääasiassa nostamalla painoja. Vähintään kerran viikossa tangossa ovat isot, lähellä maksimia olevat raudat. Se on edellytys kisoissa pärjäämiselle.

Tempausten, työnnön, kyykkyjen ja vetojen lisäksi harjoitusohjelmaan kuuluu jokaisella urheilijalla myös henkilökohtaisia apuliikkeitä, joilla vahvistetaan jotakin tiettyä osa-aluetta, esimerkiksi hartioita.

Säännöllisen harjoittelun lisäksi urheilijalle on tärkeää myös nukkua ja syödä säännöllisesti. Ruuan kanssa Keskitalon ei toistaiseksi ole tarvinnut olla tarkka. EM-kisat olivat ensimmäiset kisat, joissa hän ei ollut sarjaansa alipainoinen.

– Kunhan syö tarpeeksi ja niin, että on energiaa.

Urheilun rinnalla Keskitalo opiskelee rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa ammattikorkeakoulussa.

”Aluksi oli puhetta pikkusalista, mutta se lähti vähän käsistä.