Kulttuuri

Kolarista löytyy liuta Paulaharju-tuntijoita – teemaviikko auttaa ymmärtämään esivanhempia ja elämää niukoissa oloissa

Ohjelmaa on tiistaista sunnuntaihin, retkistä lauluihin ja perinneleikkeihin, näytelmiin, näyttelyihin ja luentoihin – niin paljon, että hengästyttää.

– Hämmästyttävää, että kolarilaisia Paulaharju-tuntijoita on näin monta, Kolarin kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja ja uuden Paulaharju-viikon idean isä Kyösti Satokangas miettii.

Kauno Kaulanen ja Lea Kaulanen, Reeta Ikonen, Jyrki Vaattovaara, Vesa Pellikka, Katariina Korhonen, Elise Lappea-Alavuotunki ja niin edelleen.

Satokangas löysi heidät kertomaan tai esittämään oman näkemyksensä teksteistä, joita 150 vuotta sitten syntynyt suullisen perimätiedon tallettaja Samuli Paulaharju kirjoitti Länsi-Lappiin suuntautuneilta retkiltään.

Pappi ja sulhanen on vielä haussa. Kyösti Satokangas

Viikko antaa tietoa entisen ajan elinkeinoista ja arkisesta elämästä mutta myös uskomuksista ja tarinoista, kummitusjutuistakin.

Satokangas löysi historioitsijoita, perinteentutkijoita ja taiteilijoita myös Kolarin ulkopuolelta syventämään ymmärrystä kolarilaisuudesta ja Paulaharjusta.

Satokankaan tyyliin ohjelma elää ja muovautuu vielä vähän ennen tapahtumaviikon alkua. Heti viikon alkajaisiksi nähdään Korhosen pienoisnäytelmä Juustovaaran nuoripari.

– Elise (Lappea-Alavuotunki) esittää morsianta. Pappi ja sulhanen on vielä haussa, mutta kyllä ne löytyy, Satokangas juttelee.

Hällä on semmoista tietoa, mitä ei ole muilla. Kyösti Satokangas

Miksi Paulaharju sai oman kulttuuriviikkonsa?

– Hän on Kolarin historiallisen tiedon ja perinnetiedon kannalta aivan ohittamaton, merkittävä. Hällä on semmoista tietoa, mitä ei ole muilla, Satokangas perustelee.

Paulaharjun kokoelmista löytyy esimerkiksi joukko valokuvia Kolarista yli sata vuotta sitten. Kuvia on tapahtumassa esillä.

Satokangas näkee, että Paulaharjun tekstit auttavat tämän päivän kolarilaisia ymmärtämään omaa kulttuuriaan.

– Sieltä löytyy keinoja, miten eletään niukoissa oloissa kestävästi, Satokangas sanoo.

– Ihmisen on tärkeä tietää, mistä tulee ja minkälaisista olosuhteista vanhemmat ja isovanhemmat on.

Paulaharju-viikon aikana voi oppia esimerkiksi Sieppijärven kylän synnystä, Kolarin markkinoista, järvimalmin hyödyntämisestä ja sieppijärveläisten karhuntaposta, jonka tapahtumapaikalle retkeillään yhdessä.

Viikon aikana osallistujat voivat myös kysyä tekoälyltä Paulaharjun teksteistä, esimerkiksi selvittää, löytyykö teksteistä omia sukulaisia tai omaan kotikylään liittyviä tietoja.

Viikon järjestävät Kolarin kirjasto ja kulttuuritoimi yhdessä kahden hankkeen kanssa. Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat sekä Arkiäly–tekoäly -hankkeet keräävät perjantain työpajassa talteen muistitietoa viime vuosituhannelta.