Paikallisuutiset

Kaunis Iron toivoo päätöstä ympäristöluvasta ensi vuonna – oikeus kuuli Pajalassa valittajia, jotka haluavat, että lupa perutaan

Ylläksen vapaa-ajan asukas Leif Ramm-Schmidt edusti viittä suomalaisvalittajaa ja kertoo puolustaneensa ennen kaikkea Muonionjokea. Joen lisäksi iso teema oli ympärivuorokautinen, tiheä rekkaliikenne kaivokselta junalle.

Svean hovioikeus kuuli Kaunisvaaran kaivoksen uudesta ympäristöluvasta valittaneita ja kaivosyhtiö Kaunis Ironia Pajalan Folkets husilla marraskuun alussa. Kaivosyhtiö odottaa oikeuden tekevän päätöksensä Kaunisvaaran kaivoksen Sahavaaran ja Palotievan laajennusten ympäristöluvasta vuoden 2025 aikana.

– Toivon, että saamme nyt lopullisen päätöksen, joka mahdollistaa meille tärkeitä askelia pitkäaikaiseen kaivostoimintaan Tornionlaaksossa, Kaunis Ironin varatoimitusjohtaja Åsa Allan sanoi yhtiön tiedotteessa oikeuden kuulemisten jälkeen.

Yhtiön ympäristölupahakemuksen käsittely alkoi vuonna 2019. Uumajan käräjäoikeuden alainen maa- ja ympäristöoikeus myönsi Kaunis Ironille luvan jatkaa ja laajentaa toimintaansa joulukuussa 2022. Luvasta valitti yhteensä 18 valittajaa, joista 13:lle Svean hovioikeus myönsi valitusluvan.

Puolustin tässä ensi kädessä Muonionjokea kaivosyhtiön saasteilta vaatimalla, että jätevedet pitää puhdistaa.

Ylläksen vapaa-ajanasukas, kemisti-insinööri ja työuraansa jätevesien parissa tekevä Leif Ramm-Schmidt Espoosta edusti maa- ja ympäristöylioikeuden kuulemisissa viittä suomalaista valittajaa: Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiriä, Ylläksen Ystäviä, Kolarin vesialueen osakaskuntaa, Äkäslompolon osakaskuntaa ja Tornion-Muonionjoen vesialueen ja rannikkoseudun kalatalousaluetta.

– Puolustin tässä ensi kädessä Muonionjokea kaivosyhtiön saasteilta vaatimalla, että jätevedet pitää puhdistaa. Lisäksi erittäin alimittainen selkeytysallas pitää suurentaa moninkertaiseksi, jotta samentuma saadaan ääritilanteissakin laskeutettua. Sen laajentamista ei ole vielä edes aloitettu. Tarkemmin vaatimuksena on luvan peruutus, koetoiminta-ajan lopetus ja uusi käsittely käräjäoikeudessa, Ramm-Schmidt kertoo.

Hän esitti oikeudelle esimerkiksi yhtiön ympäristöpäästölaskelmista löytämiään virheitä ja puutteita sekä esitteli tyypillisen vesienpuhdistusjärjestelmän, jota rikkipitoisia metalleja jalostavat kaivokset yleisesti käyttävät. Kaunisvaarassa ei ole tällä hetkellä käytössä mitään aktiivista jätevedenpuhdistusmenetelmää.

Yhtiön sisäinen valvonta osoittaa, että yhtiö täyttää tällä hetkellä ympäristöluvan vaatimukset.

Kaivosyhtiö alkoi rikastaa rikkipitoista rautamalmia muun muassa ksantaateilla helmikuussa 2024. Ramm-Schmidt ei ole saanut tietoja yhtiön tänä vuonna käyttämien kemikaalien määristä tai vesistöpäästöistä.

Yhtiö sai valituksista huolimatta luvan jatkaa tuotantoa Tapulin avolouhoksessa ja ottaa käyttöön uuden rikkipitoisen malmin vaahdotusprosessin, jossa käytetään muun muassa kahta erilaista ksantaattia. Ne ovat Ramm-Schmidtin mukaan erittäin myrkyllisiä vesieliöille.

Uusi lupa määrittelee 3–5 vuoden koeajalle enimmäispitoisuudet kuparille, kromille, nikkelille, sinkille, kiinteälle aineelle, kiinteän aineen hehkutusjäännökselle, sulfaatille ja ksantaatille kaivosalueelta jokeen lähtevässä vedessä.

Åsa Allan sanoi yhtiön tiedotteessa, että yhtiön sisäinen valvonta osoittaa, että yhtiö täyttää tällä hetkellä ympäristöluvan vaatimukset.

Kaunis Iron suunnittelee jätevedenpuhdistamon rakentamista Sahavaaran laajennuksen yhteydessä. Ramm-Schmidt toi oikeudelle esiin huolensa uuden ympäristöluvan pitkästä koetoiminta-ajasta, joka voi pisimmillään olla viisi vuotta uuden louhoksen valmistumisesta eli Ramm-Schmidtin tulkinnan mukaan tarkoittaa jopa seitsemän vuoden jätevesipäästöjä ilman pitäviä rajoja, mikäli pysyvääkin lupaa käsitellään oikeusasteissa.

– Me Muonionjoen vesialueiden hallitsijat ja kalastajayhdistykset sekä muut Suomen puoleiset sidosryhmät haluamme vielä kerran todeta, että olemme erittäin huolissamme siitä, että yhtiön kaivostoiminnalla voi olla merkittävä kielteinen vaikutus Muonionjokeen ja sen kalakantoihin, Ramm-Schmidt kirjoitti viimeisimmässä kirjelmässään maa- ja ympäristöylioikeudelle ennen kuulemisia.

Allanin mukaan yhtiö on tehnyt perusteellista työtä arvioidessaan kaivoksen vaikutuksia Muonionjokeen. Yhtiö on ympäristölupaansa varten rakentanut esimerkiksi virtaamamallin Muonionjoen oleellisista kohdista ja tehnyt sähkökalastuksia saadakseen tietoa kalakannoista.

Malmirekka ohittaa tietyn kohdan tiestä jompaan kumpaan suuntaan joka kahdeksas minuutti.

Muonionjoen lisäksi oikeudenkäynnin iso teema oli rekkaliikenne Kaunisvaarasta Pitkäjärven juna-asemalle. Oikeus kävi seuraamassa rekkaliikennettä paikan päällä kahdessa eri kohdassa.

Malminkuljetusreitin molemmista päätepisteistä lähtee liikkeelle neljä rekkaa tunnissa. Malmirekka ohittaa tietyn kohdan tiestä jompaan kumpaan suuntaan joka kahdeksas minuutti vuorokauden ympäri.

Kaivoksen laajentaminen tihentäisi ohiajavien rekkojen välin pienimmillään vain neljään minuuttiin. Todellisuudessa rekkojen määrä tulee olemaan luvan mukaista maksimimäärää vähän vähäisempi, Allan kertoo sähköpostitse.

Rekkojen alle jää kuljetusreitin varrella vuosittain Allanin mukaan viidestä kahteenkymmeneen poroa Gabnan paliskunnan (Sameby) alueella.

Ramm-Schmidt kertoo, että oikeuden käsittelyssä kuultiin liikenneasiantuntija Per Corshammaria, jonka mukaan tie on luokiteltu yhdeksi Ruotsin vaarallisimmista useiden liikenneonnettomuuksien vuoksi.