Kulttuuri

Katja Ketun ”kissakirja” sai Lappi-kirjallisuuspalkinnon – Nyt kirjailija tutkii Tornionlaaksoa ja Laestadiuksen puolisoa

Erään kissan tutkimuksia kertoo kirjailijan lapsettomuudesta ja itsenäistyvän Suomen hetkistä sekä tapahtumia analysoivasta kissasta. Lappilainen yleisö äänesti omaksi suosikikseen sodankyläläisen runoilijan Uni Ojuvan teoksen Onhan sentään linnut.

Katja Kettu otti keskiviikkona Kolarissa vastaan kahden vuoden välein jaettavan Lappi-kirjallisuuspalkinnon. Palkittavan valitsi kuuden finalistin joukosta Äkäslompolosta kotoisin oleva kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen.

Rovaniemellä varttunut Kettu oli iloinen, että sai palkinnon juuri kipeästä ja omakohtaisesta aiheesta syntyneestä romaanistaan Erään kissan tutkimuksia.

– Jos olen kadottanut sanani, enkä pysty perustamaan omaa perhettäni, mikä mun tehtävä täällä maapallolla on? Kun tämä kissakirja alkoi vyöryämään minusta, se tuntui aivan suunnattomalta ilolta ja vapautukselta, Kettu kertoi.

Erään kissan tutkimuksia ulottuu Ketun isoisovanhemmista sisällissodan aikaiselta Venäjän rajalta nykypäivän menestyneeseen mutta lapsettomuudesta kärsivään kirjailijaan. Kaiken todistajana ja mukana tarinassa seilaa kissa, jonka Kettu kertoi tarvinneensa, jotta sai kipeään lapsettomuuteen tarvittavan etäisyyden.

– Vaadittiin 20 vuoden kirjailijaura, että pystyin tämän kirjan kirjoittamaan, Kettu sanoi.

– Kirja oli herkullinen lukukokemus. Luotasi lukijaansa ajasta toiseen ja ikuisuuteenkin. Siinä oli kipeää, jotakin kepeääkin, Kaulanen perusteli valintaansa.

Kaulanen kiitti myös pohjoisen murretta, jolla tarinaa kerrotaan. Kettu sanoi, että Lappi on hänen kaikissa kirjoissaan henkinen koti ja sanojen alkusija.

Kettu kertoi, että on viime aikoina viettänyt paljon aikaa Väylänvarressa Suomen ja Ruotsin puolella seuraavan kirjan tutkimustyötä tehden. Kirjan keskiössä on Lars Levi Laestadiuksen vaimo Brita Kajsa, josta Kettu on metsästänyt vähäisiä tietoja ympäri rajaseutua Karesuvantoon saakka. Tukikohtana on ollut muun muassa Muonion Jerisjärvi.

Ketun isoisoisä oli lestadiolaissaarnaaja, joka asui Perämeren pohjukassa. Lestadiolaisuus kiehtoo Kettua ja tuleva kirja on monien kysymysten äärellä, esimerkiksi saamelaisuuden ja valtioiden valtapyrkimysten.

– Olen rakastunut Brita Kajsaan. Kysyn itseltäni koko ajan, mitä hän tekisi, Kettu kertoi.

Romaani sijoittuu 1800-luvun Lappiin ja lestadiolaisen herätysliikkeen alkuun ja valmistuu ensi vuonna.

– Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän Lappi vetää minua puoleensa. Miksipä ei olla siellä, missä on hyvä olla, Kettu sanoi Kolarissa.

Katso videolta, mitä Katja Kettu saa Lapilta ja mitä hän haluaa antaa lappilaisille:

– Moni vois aatella, että Lappi on autio paikka, mutta mie näen sen täytenä historiaa, täytenä elämää, täytenä erilaisia väyliä ja kohtaloita. Se on loppumaton innoituksen aihe mulle, Kettu kertoi.

Kirjailijana hän haluaa antaa Lapille ja lappilaiselle kaikkensa.

– Toivottavasti mie antaisin ihmisille jotakin siitä kauneudesta ja jylhyydestä ja ymmärryksen siitä, että pimeyden vastakohtana on aina valtavaa valoa. Ja myöskin jotain hauskuutta. Mun mielestä lappilaisessa mielenmaisemassa on aina semmoinen vinkeä huumori, josta mie tykkään.

Lappilaiset valitsivat oman suosikkinsa yleisöäänestyksellä, jonka voitti sodankyläläinen runoilija Uni Ojuva. Polvileikkauksen vuoksi hän oli läsnä juhlassa videotervehdyksellä.

Ojuva on Sodankylässä syntynyt runoilija, joka palasi kotikuntaansa kirjoittamaan apurahalla Onhan sentään linnut -teostaan. Kaulasen mukaan teos kuvaa saamelaishistoriaa ja vallankäyttöä saamelaisalueella.

– Kirja näytti uuden suunnan pohjoiseen, jonne palasin 20 vuoden jälkeen, Ojuva kertoi tervehdyksessään.

Hän puhui myös runouden ja kirjallisuuden merkityksestä.

– Tämmöisinä aikoina, jolloin meiän turvallisen elämän perusta horjuu, jolloin toiset ihmiset julmalla tavalla tuhoaa ihmisiä, ihmisyyttä, meidän yhteistä maapalloa ja meidän lasten tulevaisuutta, kirjallisuus antaa meille toivoa. Kirjallisuus antaa meille tulevaisuuden ja odotushorisontin. Kirjallisuus antaa meille myös taistelutahtoa, Ojuva sanoi.