Paikallisuutiset

Kairaussoijan käsittelyyn olisi pitänyt vaatia suunnitelma – Tukes menetteli lainvastaisesti myöntäessään malminetsintäluvan Kittilään

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes menetteli kaivoslain vastaisesti, kun se käsitteli ja ratkaisi Kittilän pohjoisosaan lähelle Mertavaaraa haetun malminetsintäluvan, vaikka hakemukseen ei sisältynyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Näin katsoo korkein hallinto-oikeus tuoreessa ratkaisussaan.

Asiaa ei auttanut korkeimman hallinto-oikeuden mukaan sekään, että luvan saanut Pulju Malminetsintä Oy toimitti kyseisen suunnitelman Tukesille myöhemmin.

Korkein hallinto-oikeus kumosi Tukesin lupapäätöksen ja palautti asian Tukesille uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus kumosi myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden heinäkuussa 2024 asiassa antaman ratkaisun. Tukesin päätöksestä olivat valittaneet hallinto-oikeuteen Kyrön paliskunta, Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – Mining Watch Finland ry, Vesiluonnon Puolesta ry ja yksi yksityishenkilö.

Yksi valituksen tehneiden perusteista liittyi kaivannaisjätteeseen. Valittajat olivat sitä mieltä, että malminetsintälupahakemukseen olisi pitänyt sisältyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Kaivannaisjätteestä se totesi, ettei sitä sen saaman selvityksen perusteella synny, kun toimitaan luvan mukaisin tutkimusmenetelmin.

Kairaussoijaa nousee maan pinnalle kallioperän eheydestä riippuen, Kaivosteollisuus ry:n mukaan enimmillään noin tuhat kiloa sataa metriä kohden.

Paliskunta, yhdistykset ja yksityishenkilö pyysivät Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan jätehuoltosuunnitelman osalta.

Asiassa on kyse kairaussoijasta eli hienojakoisesta kiviaineksesta, jota nousee maan pinnalle syväkairauksessa. Syväkairaus on yksi malminetsinnän menetelmistä.

Kairaussoijaa nousee maan pinnalle kallioperän eheydestä riippuen, Kaivosteollisuus ry:n mukaan enimmillään noin tuhat kiloa sataa metriä kohden. Rikkonaisessa kallioperässä soija jää kallioperän rakoihin, mutta ehjästä kallioperästä suurin osa soijasta nousee maan pinnalle. Jokainen näytteenottopaikka on kallioperältään yksilöllinen, ja pintaan tulevan soijan määrää ei siksi voida Kaivosteollisuus ry:n mukaan ennakoida täysin luotettavasti.

Korkeimman hallinto-oikeuden viime vuonna tekemän ennakkopäätöksen mukaan kairaussoija on kaivoslain tarkoittamaa kaivannaisjätettä.

Pulju Malminetsintä Oy on australialaisen Nordic Resources -yhtiön suomalainen sisaryhtiö. Nordic Resources on perustettu Pulju-projektia varten.

Kittilän malminetsintälupaa koskevassa ratkaisussaan korkein oikeus toteaa, ettei Tukesin lupapäätöksestä käy ilmi, millä perusteella Tukes on katsonut, ettei syväkairauksessa syntyisi lainkaan kaivannaisjätettä. Tukesin mukaan jätehuoltosuunnitelma tarvittaisiin Mertavaaraan vasta malminetsinnän loppuvaiheessa, jolloin kairausväliä tihennetään, mutta tämäkään seikka ei oikeuden mukaan käy ilmi Tukesin päätöksestä.

Korkein hallinto-oikeus määräsi Tukesin korvaamaan valituksen tehneiden oikeudenkäyntikulut sekä hallinto-oikeudessa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa, yhteensä 1000 euroa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu koskee malminetsintälupaa, joka myönnettiin Pulju Malminetsintä Oy:lle lokakuussa 2022. Lupa-alue sijaitsee Kyrön paliskunnan alueella Kittilän kunnan pohjoisosassa Tepaston kylästä luoteeseen ja Raattamasta kaakkoon. Lupa myönnettiin alun perin noin 1200 hehtaarin kokoiselle alueelle, mutta yhtiö ilmoitti Tukesille tämän vuoden tammikuussa pienentäneensä lupa-aluetta noin 920 hehtaariin.

Yhtiö otaksuu, että alueella on etenkin nikkeliä mutta myös kuparia, kromia, kultaa, sinkkiä, hopeaa, kobolttia ja platinaryhmän alkuaineita. Alueella ovat aiemmin tehneet tutkimuksia Geologian tutkimuskeskus ja Outokumpu Oy sekä Magnus Minerals Oy, jonka nimissä Mertavaaran malminetsintälupahakemus alun perin oli.

Alueella ei ole suojelualueita, suojeluohjelma-alueita tai valtakunnallisesti merkittäviä tai suojeltuja maisema-alueita. Se sijoittuu pieneltä osin Mertavaaran pohjavesialueelle.

Pulju Malminetsintä Oy on australialaisen Nordic Resources -yhtiön suomalainen sisaryhtiö. Nordic Resources on perustettu Pulju-projektia varten. Magnus Minerals on yksi sen omistajista. Kittilälehti kertoi Pulju-projektista toukokuussa.

Kaikkiaan Pulju-projektin toimijoilla on malminetsinnän lupa- ja hakemusalueita Kittilän pohjoisosassa yhteensä noin 240 neliökilometriä useilla eri alueilla.

Paliskunta, yhdistykset ja yksityishenkilö vaativat valituslupaa pyytäessään, että korkein hallinto-oikeus pyytäisi unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua kaivannaisjätedirektiivin soveltamisesta malminetsinnässä syntyviin vaarallisiin jätteisiin. Tämän vaatimuksen korkein hallinto-oikeus hylkäsi.

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – Mining Watch Finland ry on valtakunnallisesti toimiva yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on osa kansainvälistä Mining Watch -järjestöjen verkostoa.

Vesiluonnon Puolesta ry on valtakunnallinen vesiensuojeluyhdistys.

Muokattu 11.12. kello 9.56: Lisätty tieto siitä, kuinka paljon Pulju-projektilla kaikkiaan on malminetsinnän lupa- ja hakemusalueita Kittilän pohjoisosassa.