Paikallisuutiset

Hannukainen Mining selvittää melun, pölyn ja tärinän yhteisvaikutusta oikeuden kaavapäätöksen jälkeen

Kaavoitus lähtee hankejohtaja Jaana Koivumaan mukaan todennäköisesti uudestaan liikkeelle.

Korkein hallinto-oikeus palautti vaalien alla Kolarin Hannukaiseen suunnitteilla olevan rauta-kulta-kupari-kaivoshankkeen kaavoituksen lähtöruutuunsa. Miten oikeuden päätös vaikuttaa kaivoksen etenemiseen?

Hankejohtaja Jaana Koivumaa kertoo, että ilmoitti tuoreeltaan päätöksen jälkeen kunnanhallituksen puheenjohtajalle ja kunnanjohtajalle, että yhtiö keskittyy nyt ympäristölupahakemukseen ja Euroopan unionin kriittisten ja strategisten mineraalien listalle hakemiseen.

– Ollaan annettu rauha kuntaan muodostaa uusi hallitus, Koivumaa sanoo.

Hän kattaa pöytään vappumunkkeja ja porkkanoita Valtatien varteen, yhtiön toimiston pihaan nousseiden harmaiden parakkien sisällä. Tänään toimistossa ei ole muita töissä.

Hannukainen Mining siirsi toimintansa ja kohtaamiset kolarilaisten kanssa uuteen parakkitaloon. Punainen talo palvelee varastona. Näin tilat toimivat paremmin, Koivumaa kertoo.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen kinkkisin kysymys yhtiölle ovat suunnitellun kaivostoiminnan vaikutukset lähiasukkaisiin. Ne, tai niiden riittämätön tutkiminen, kaatoivat kunnan kaavapäätöksen.

– Ilman muuta se on vaikein kohta, Koivumaa myöntää.

Erityisesti yksi sana aiheuttaa yhtiölle päänvaivaa: eri ympäristövaikutusten yhteisvaikutukset. Se on Koivumaan mukaan uusi termi.

Yhteisvaikutuksista on totuttu puhumaan eri hankkeiden vaikutuksia pohdittaessa esimerkiksi Tornion-Muonionjokeen, mutta miten tutkitaan melun, pölyn ja tärinän yhteisvaikutus ihmiseen?

– Meillä on selvittelyssä, mitä se tarkoittaa, Koivumaa sanoo.

Käytännössä asiaa selvittää yhtiön omien työntekijöiden lisäksi joukko konsulttiyrityksiä, jotka tekevät yhtiölle selvityksiä ympäristölupahakemukseen.

Oikeusprosessissa Hannukaisen vapaa-ajan asukkaat kyseenalaistivat yhtiön suunnitteleman suojavallin antaman suojan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vallin sijoittamisella ei pyritty erityisesti yhteensovittamaan kaivostoimintaa kaavan ulkopuolelle jäävän asutuksen kanssa.

Voiko hankkeen suunnittelu jatkossa perustua asukkaiden ja kaivosalueen väliseen maavalliin?

– Jos paikalliset asukkaat haluaa jäädä asumaan alueelle, suojavalli on ainoa mahdollisuus, Koivumaa sanoo.

– Emme saa pakkolunastettua kaikkea, eikä olisi mielekästä lähteä väkisin muutattamaan ihmisiä pois.

Hän sanoo, että tonttien ja talojen lunastamista ei silti ole suljettu pois. Tässä vaiheessa, kun hankkeella ei ole vielä yhtään lupaa, se ei kuitenkaan olisi Koivumaan mielestä järkevää.

– Yhteydenottoja on tullut. On ollut halua vuokrata tai myydä. Kirjaamme ne ylös ja kerromme, että jatketaan keskustelua, kun lupia toivottavasti on.

Korkein hallinto-oikeus tutki myös kaivoskaavan vaikutuksia poroihin ja poronhoitoon sekä pohjavesiin. Niiden osalta se tulkitsi toisin kuin hallinto-oikeus, että kaavassa oli selvitetty vaikutuksia riittävästi, ja sen tiedon mukaisesti, mitä kaavaa laatiessa oli käytettävissä. Kolarin valtuusto hyväksyi Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan toukokuussa 2021.

Käytännössä pohjavedet vaikuttavat silti mahdolliseen uuteen kaavaan, koska kesken ollut pohjavesien luokittelu valmistui kaavan oikeuskäsittelyn aikana ja määritteli malmion alla olevan pohjaveden ihmisen vesivarannoksi. Laki kieltää pohjavesien tuhoamisen.

Onko kaivoksen perustaminen pohjaveden päälle käytännössä mahdollista? Koivumaa kertoo, että asiaa käsitellään yhtiön uudessa ympäristölupahakemuksessa, mutta ei halua avata asiaa tarkemmin, koska hakemus ei ole vielä viranomaisten pöydällä.

– Pohjavesialue ei tuhoudu, Koivumaa sanoo.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vaikuttaa yhtiön Koivumaan mukaan ”melkein valmiiseen” ympäristölupahakemukseen.

Hannukaisen avolouhoksen vesitalous- ja ympäristöluvat ovat olleet lähtökuopissaan siitä asti, kun Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätti lopettaa yhtiön ympäristölupahakemuksen käsittelemisen joulukuussa 2023 kahden vuoden täydennysrumban jälkeen, ennen kuin hakemusta edes kuulutettiin nähtäville.

Korkeimman hallinto-oikeuden vaatimus ihmisiin kohdistuvista yhteisvaikutuksista otetaan huomioon myös uudessa ympäristölupahakemuksessa.

Kaivosyhtiön omistaja, kolarilainen Tapojärvi Oy käyttää hankkeeseen vuosittain Koivumaan arvion mukaan pari miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa rahaa on kulunut jo yhteensä yli 15 miljoonaa.

– Se harmittaa eniten, että kaavaa käsiteltiin hallinto-oikeudessa kolme vuotta, Koivumaa sanoo.

Kaavoitus lähtee Koivumaan mukaan todennäköisesti uudestaan liikkeelle, mutta hän on asiasta vielä vaitonainen.

– Todennäköisimmin se olisi hyvä kaavoittaa. Enemmän kysymys on siitä, miten kaavoitetaan, Koivumaa muotoilee.

Hänen mukaansa yhtiön tahto ei ole muuttunut. Kaivoshanketta halutaan viedä eteenpäin.

– Onhan tämä aika takkuista. Me kuitenkin tarvitaan metallit, niin miksi kaivosalasta on tehty tällainen Suomessa? Koivumaa miettii.

Hannukainen Mining järjestää Vänkätuvalla (harmaissa parakeissa) avoimet ovet maanantaina 5.5., jolloin aiheena on kivien tunnistaminen ja maanantaina 2.6., jolloin aiheena ovat Tapojärvi Oy:n kiertotalousratkaisut, joita hyödynnetään myös kaivoshankkeessa.