Paikallisuutiset

Enemmistön mielestä Kolarin ei kannata ottaa kantaa Aalistunturiin – Luoteis-Lappi kysyi Kolarin valtuutettujen mielipiteet kansallispuistoesityksestä ja hakkuista

Anu Kurvinen , Sari Nyman ja 60 allekirjoittajaa toivovat tammikuun lopulla kirjoitetussa kuntalaisaloitteessa lisää tietoa ja kunnan näkemystä Aalistunturin alueen kansallispuistohankkeen eteenpäin viemisestä. Asiasta jätettiin valtuustoaloite syyskuussa.

– Näkemyksemme on, että asian käsittelyllä on kiire, koska Metsähallitus toteuttaa parhaillaan hakkuita Aalistunturin alueella, Nyman ja Kurvinen kirjoittavat.

Kolarin kunnanhallitus otti kantaa syyskuiseen valtuustoaloitteeseen kaksi viikkoa sitten ja totesi äänestyksen jälkeen, että kunta ei tässä vaiheessa näe tarvetta lisätoimenpiteille, vaan antaa lausuntonsa, mikäli aloite ympäristöministeriössä etenee.

Luoteis-Lappi pyysi Kolarin kunnanvaltuuston jäseniä kertomaan mielipiteensä kunnanhallituksen päätöksestä, kansallispuistohankkeesta ja käynnissä olevista Metsähallituksen Metsätalous Oy:n harvennus- ja siemenpuidenpoistohakkuista Aalistunturin lähistöllä.

21 valtuutetusta kysymyksiin vastasi noin puolet eli kymmenen valtuutettua. Lisäksi yksi valtuutettu ei ymmärtänyt, miksi asiaa kysytään ja yksi jääväsi itsensä.

Kunnanhallituksen linjauksen kannalla oli enemmistö eli kuusi vastaajaa, jotka edustivat keskustaa, vasemmistoa ja Kolari 21 -ryhmää. Simo Rundgren (kesk.), Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.), Reijo Kontinen (vas.), Ahti Hiltunen (k21.), Orvo Vaattovaara (k21.) ja Veli-Pekka Uusitalo (k21.) pitävät kunnanhallituksen päätöstä oikeana ja tässä vaiheessa riittävänä.

– Kunnanhallituksen nykyinen kanta kertoo sen, että paikallista tukea puistohankkeelle ei ole, sanoo keskustan Simo Rundgren.

Kolme kunnanhallituksen päätöksen takana olevista vastustaa Aalistunturin kansallispuiston perustamista. Kansallispuiston perustamisen sijaan heidän mielestään on tärkeää hoitaa talousmetsää, jotta metsästä saadaan työtä ja toimeentuloa jatkossakin.

– Kansallispuiston perustaminen maksaa veronmaksajille kymmeniä miljoonia puhumattakaan rakenteista ja reiteistä ja niiden ylläpidosta. Tällä hetkellä Sallan kansallispuisto vaatii kymmeniä miljoonia perustamiseen, joten rahat ohjautuu sinne. Kunnan tehtävä on puolustaa työtä ja yrittäjyyttä, Reijo Kontinen sanoo.

– Siellähän on jo suojeltu alueita. Täällä tarvitaan työpaikkoja metsätaloudessa. Kansallispuisto turistialueella on aivan riittävä, Ahti Hiltunen sanoo.

– Käsittääkseni Aalistunturin alue on liian pieni kansallispuistoksi, alueen koon vuoksi matkailun käytön rasitukset tulisivat kohtuuttoman suuriksi tälle alueelle ja kävisikö sitten niin, että menettäisimme enempi arvokasta kuin hyötyisimme. Kansallispuistojakaan ei saa olla liikaa niiden arvostuksen vuoksi, tärkeää on saada pidettyä jo olemassa olevien puistojen kunto hyvänä ja satsaamalla niiden viihtyvyyteen sekä kestävyyteen, Orvo Vaattovaara sanoo.

Kunnanhallituksen kannalla olevien vastaajien mielestä Metsähallituksen hakkuut on tärkeää saattaa suunnitellusti loppuun. Osa vastaajista kertoi luottavansa Metsähallituksen osaamiseen hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Metsähallituksen metsänkäytön pohjalla on monipuolinen sidosryhmiä kuunteleva luonnonvarasuunnitelma. Sitä pidetään kansainvälisestikin korkeatasoisena prosessina, Simo Rundgren sanoo.

– Kansallispuistohanketta vastaan minulla ei ole mitään. Hakkuut Metsähallituksen täytyy saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti, ja aktivistit voisi antaa työrauhan urakoitsijoille. Metsä työllistää Lapissa todella paljon, ja puu on yksi tärkeimmistä luonnonvaroista mitä lapilla on, Veli-Pekka Uusitalo (k21.) sanoo.

Aktiivista kannanottamista ja Aalistunturin kansallispuiston selvittämistä kannattivat neljä Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän vastaajaa. He perustelivat kantaansa muun muassa Kolarin kuntastrategialla, jossa Kolari lupaa olla rohkea ja kasvaa luonnostaan kestävästi. Kansallispuistosta ja sen hyödyistä ja haitoista pitäisi heidän mielestään käydä kunnassa perusteellinen keskustelu.

Aalistunturin kansallispuisto edistäisi heidän mukaansa luonnonsuojelun lisäksi Kolarin eteläisten osien elinvoimaa ja vetovoimaisuutta ja toisi kuntaan lisää veroeuroja.

– Luontokato on todellinen uhka, joka pitää pystyä pysäyttämään. Metsätaloutta pitää pystyä toteuttamaan myöskin kestävämmällä tavalla. Kuntaan halutaan lisää verotuloja, kansallispuistot tuovat niitä tutkitusti, Mikko Lipponen (kkt.) sanoo.

– Kerran puustosta saatu raha ei ole mitenkään verrannollinen siihen, mitä luonto sellaisenaan voi tuottaa matkailullisesti vuosikausia. Tämän pitäisi olla meille kaikille jo selvää Kolarissakin. Hakkuiden sovittaminen alueille, joissa niitä voidaan tehdä vahingoittamatta isoja erämaamaisia kokonaisuuksia on toki mahdollista edelleen, mutta ei näin, kuten nyt Aalistunturin laidassa tehdään, saman ryhmän Sanna Setälä sanoo.

Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän Johanna Koivumaa esitti kunnanhallitukselle Kati Hurstin (kkt.) kannattamana, että kunta aktiivisesti edistäisi Aalistunturin kansallispuistohanketta.

Koivumaa ja Hursti painottavat metsätalouden ja luonnonsuojelun yhteensovittamista.

– Sellaisenaan kansallispuistoaloite tuskin ympäristöministeriössä etenee, mutta alueelta löytyy hienoja luontokohteita ja kauniita maisemia ja lakialueita esimerkiksi Nimettömän, Nälännön ja Porovaarojen alueelta. Kansallispuiston aluerajausta pitäisi kuitenkin sovittaa yhteen metsätalouden kanssa, Koivumaa sanoo.

– Minusta kunnassa pitäisi pystyä puhumaan vaikeistakin asioista rakentavasti ja perustellen, eri näkökannat huomioon ottaen.

Hurstin mielestä Aalistunturin kansallispuisto olisi luonteva jatke Pallas–Yllästunturin kansallispuistolle ja Suur-Teuravuoman Natura-alueelle.

– Korostan kuitenkin, että hankkeiden edistäminen suuntaan tai toiseen tulee perustua selvitettyyn ja tutkittuun tietoon. Tähän kuuluu myös sosiaalinen hyväksyntä paikallisten asukkaiden ja maanomistajien näkökulmasta, hän sanoo.

Lue lisää: Aalistunturin hakkuutyömaa seisoi viidennen kerran